Instagram @sarkkuk

tiistai 19. helmikuuta 2019

Opiskelu äitiyslomalla

Tuntuu, että viime päivityksestä on ikuisuus! Elämässä on sattunut ja tapahtunut monenlaista, niin ettei ole oikein ollut aikaa eikä energiaakaan mihinkään ylimääräiseen. Olin suunnitellut helmikuussa vähän aikataulujen löystyvän ja että aikaa jäisi vähän harrastuksillekin, mutta aina tulee jotain vastoinkäymisiä vastaan.



Oon hautonut mielessäni kirjoitella taas opiskeluista kuulumisia, mutta ne opiskelutkin on verottaneet lähes kaiken vapaa-ajan, ettei sen jälkeen ole enää halunnut edes kirjoittaa mitään. Mutta ajatus siis oli kertoa vähän, miten opiskeluni äitiyslomalla on sujui! Minä kun kuulun niihin ihmisiin, jotka ei osaa kovin kauaa aloillaan pysyä ja niinhän minä viimeisilläni raskaana ollessakin viime keväänä olin vielä työharjoittelussa. Moni kyllä sanoi, että enkö jo joutaisi kotiin lepäämään, mutta raskaus oli jälleen kerran niin helppo (ja yli la:n menevä), että mieluummin kulutin aikani tekemällä jotain hyödyllistä kuin kotona istuen.



Meillä oli muuten sitten sopivan kevyt kevätlukukausi, kun muut jatkoi vielä harkassa ja itse olin vauvan kanssa kotona. Kävin siinä yhtä varhaisen vuorovaikutuksen ja imetysohjauksen kurssia, joka itse asiassa alkoi J:n kotiutuspäivänä. Opettaja vähän meinas, että enkö haluaisi mieluummin olla kotona vauvan kanssa, mutta vauvahan tuossa vaiheessa vaan syö ja nukkuu, niin en kyllä ite kokenut asiaa mitenkään ongelmaksi. Enkä itse keksis parempaa ajankohtaa näille opinnoille, kuin että itse on samassa elämäntilanteessa, kuin mitä opiskeltava asia koskee! J osoittautuikin olevan rauhallinen lapsi ja hiljainen opiskelija ja hyvillä mielin jatkoin opiskeluita heti synnytyksen jälkeen. Meillä muutenkin on kyllä hyvin vauvamyönteinen koulu, ja niin kauan kun vauvat ei häiritse opetusta, niin saavat kyllä olla luennoilla mukana. Meidän alalla niitä vauvoja sitten koululla kyllä näkeekin!



Myös opparin tekeminen on ollut mukana kuvioissa koko ajan. Oli tarkoitus kesällä tehdä sitä omalta osaltani, mutta kesä oli niin lämmin ja ihana, että eipä tullut kovin paljon kouluhommille uhrattua ajatuksia. Lapset oli myös kotona koko kesän, niin vietettiin sitten ihan rehellisesti kesälomaa. Mutta syksyllä ja edelleen on opinnäytetyön tekemiseen tullut uhrattua tunteja ja jotta tämä olisi onnistunut, niin olen herännyt aamulla tarpeeksi ajoissa niin, että saan ennen lasten heräämistä naputeltua tietokoneella edes vähän tekstiä. Toinen opiskelutauko on sitten sattunut J:n päiväunien kohdalle. Alkuunhan sekin oli helpompaa, kun vauva nukkui enemmän, mutta jos unet oli tunnin pätkiä, niin eipä siinä kovin paljon ehtinyt opiskella sitten.



Syksyllä osallistuin J:n kanssa koululla siihen lähiopetukseen, mitä meillä oli, tai siis mitä minulla oli jäljellä. Kävin jo toissa syksynä suurimman osan kursseista alta pois niin nyt minulla ei ollut kuin neljä ajankohtaista kurssia menossa Niissäkin oli aika vähän lähiopetusta loppujen lopuksi. Jos olisin edennyt oman ryhmän mukaan enkä nopeampaa tahtia hopseillen, niin sitten olisi ollut tänä syksynä tekemistä ja läsnäoloa koululla paljon enemmän.



Yksi kursseista oli täysin itsenäisesti suoritettava ja kävin sen ennen joulua tenttimässä. Yksi ainoa kurssi oli, jossa oli deadlineja ja sen verran ryhmätöitä, että sai ihan oikeasti vähän aikatauluttaa omia opiskeluita, mutta muuten itsenäisesti tehtävät kirjalliset työt olen saanut tehtyä nekin alta pois ihan hyvissä ajoin. J:n kanssa pystyin helposti kulkemaan koululla noin puoli vuotta. Sen jälkeen, kun J alkoi enemmän liikkumaan, niin yksi tunti meni niin, että J:n kanssa yritin seurata opetusta oven takana käytävällä, kun tämä halusi kontata ees taas. Sen jälkeen ei J enää päässyt mukaan, vaan jäi isin kanssa kotiin minun muutamien jäljellä olevien koulupäivien ajaksi.



Raskauspöhinöissäni minulla oli jossakin vaiheessa ajatus, että olisin lähtenyt harjoitteluun heti kun J täyttää 9 kk ja pääsisi päiväkotiin... Sen jälkeen onkin mieli muuttunut monesti ja välillä jopa mietin opintojen viivästyttämistä, että olisin odotellut harjoitteluun lähtöjen kanssa vähän pidemmälle kevääseen. Totesin kuitenkin, että aikataulullisesti (ja taloudellisesti) menee sitten niin hankalaksi suunnitella myös loppuopinnot, että päätin pysytellä tässä asiassa opetussuunnitelmassa ja mennä harkkoihin oman ryhmän aikataulujen mukaisesti. Lisäksi opiskelukavereilta kyselin kokemuksia ja heiltä saadun myönteisten kokemusten perusteella uskalsin itekin laittaa lapsen päiväkotiin heti vajaa 10 kk iässä. Saatiin onneksi pian järjestymään J:lle hoitopaikka samasta päiväkodista, jossa muutkin lapset ovat, niin kevensi vähän omaa mielenrauhaa ja joulukuussa tehdyt tutustumiset sujui niin hyvin, että ihan hyvillä mielin uskalsin laittaa J:n päivähoitoon ja aloittaa itse kevään harjoitteluputken.



Eli jos joku on samassa elämäntilanteessa ja opiskelee keskellä ruuhkavuosia niin kyllä sanoisin, että vauvan tuleminen kesken opiskeluiden on mahdollista sekin. Se vaatii toki itseltä sinnikkyyttä ja sitä, että vauva on terve ja hyvinvoiva ja muullakin perheellä on mahdollisuus joustaa hoidon suhteen esimerkiksi koulupäivien ajan. Mutta omasta kokemuksestani voisin sanoa, että semmoinen 20 opintopistettä/lukukausi on ihan kohtuullinen määrä, minkä äitiyslomalla olen jaksanut ja ennen kaikkea ehtinyt opiskella. Onpa tuttavapiirissä tapauksia, että vauva-arjen keskellä on tehty gradut ja väikkärit ja vielä vähän senkin päälle ja hatunnosto heille, melko supernainen saa olla tuon tehdäkseen! Mutta toisaalta vauvavuosi on myös ihan hyvä sauma pitää tauko, jos opiskelut muuten on edenneet aikataulussa ja kaipaa vähän hengähdystä opiskelujenkin suhteen. Näillä näkymin itse voisin kuitenkin valmistua oman laaditun aikatauluni puitteissa vuoden päästä, eli tämä äitiysloma ei omalta osaltani vaikuttanut juurikaan opiskeluiden aikatauluun mitenkään.