Instagram @sarkkuk

tiistai 13. elokuuta 2019

Uiminen Santorininilla

Santorinista saisi aikaan oman kokonaisen blogin, niin paljon näkemistä ja tekemistä siellä on! Onkin hankala yrittää tiivistää kaikkea pariin postaukseen.



Yksi parhaista asioista, jonka myös laset nimesivät loman parhaimmaksi asiaksi, on tietenkin uiminen. Kesällä lämmön kohotessa yli 30 asteen ei ole kyllä mukavampa tapaa vilvoitella, kuin pulahtaa meriveteen tai uima-altaaseen. Ja niitä Santorinilla riittää.





Valitsin meidän hotellinkin sen pohjalta, missä olisi lapsillekin uimamahdollisuus. Kovin paljon vaihtoehtoja ei matkanjärjestäjän valikoimissa kuitenkaan ollut, missä olisi ollut lapsille oma allas. Päädyinkin lopulta hotelliin, jossa sanottiin olevan uima-altaassa myös lapsilla mahdollisuus olla. Tässä meidän hotellin uima-altaassa olikin toinen pääty matalampi, ei kuitenkaan kovin pienille soveltuva. Eipä me lopulta hotellilla paljon oltukaan, taidettiin kerran-kaksi tässä altaassa uida, koska meidän kantaravintolasta löytyikin parempi uima-allas ja vietettiin siellä paljon aikaa.







Santorinilla on lisäksi useita uimarantoja. Vulkaaninen saari onkin tunnettu sen mustasta, punaisesta sekä valkoisesta kiviaineksesta, joiden mukaan saaren rannat on nimetty. Saaren itäpuolella sijaitsevat Kamarin, Perissan ja Perivoloksen rannat ovat nk. mustaa hiekkaa (Black Beach). Eteläpuolella sijaitsevat Red Beach ja White Beach. Red Beachille pääsee omalla tai julkisilla kulkuvälineillä. Joskus siellä käyneenä en nähnyt vaivan arvoiseksi lähteä nyt sinne lasten kanssa, sillä rannalle joutuu jonkin verran kävelemään ja suojaisessa poukamassa tuulten osuessa oikeaan suuntaan on ranta melkoisen tyrskyinen. White Beachille pääsee venekyydillä. Veneellä pääsee myös yhteen saaren nähtävyyksistä, kuumille lähteille. Rikistä johtuen kuumien lähteiden vesi on ruskeaa ja meidän veneen kapteeni ei ainakaan itse suositellut niitä uimapaikoiksi ollenkaan.











Santorinille voi siis ehdottomasti lähteä myöskin vain rantalomalle ja uimaan. Parhaimmillaan meidän lapset viihtyivät vedessä aamukymmenestä iltaseitsemään ja UV -uima-asulle oli käyttöä!

perjantai 9. elokuuta 2019

Santorinilla lasten kanssa

Päästiin viimein pitkän odotuksen jälkeen käymään lomamatkalla Santorinilla!



Omasta viime kerrasta ehti nimittäin vierähtää melkein seitsemän vuotta ja lapsetkin on odottaneet Kreikan lomaa kuin kuuta nousevaa. Alunperin varasin matkat kesän alussa itselleni ja kolmelle lapselle, kun perheen aikataulut varmistui. Päädyttiin kuitenkin lopulta siihen, että lähdin matkaan kahden isomman lapsen kanssa pienimmän jäädessä kotiin isin kanssa.



Lapsille tämä oli myös ensimmäinen lentokokemus. Itse olen saanut vuosien varrella kehitettyä jonkin sortin lentopelon ja kaikki maailman uhkakuvat minulla oli mielessä lentoa ajatellessa. Oikeastaan kaikki pelonrippeetkin vaihtui lopulta kentällä jännityksen sekaiseen innostukseen ja kaiketi vakaan luottamukseen lentohenkilökuntaan, kun en enää edes lentokoneeseen mennessä osannut pelätä juuri muuta kuin myöhästymistä. (Kotimaan lennot olivatkin mennen tullen myöhässä).



Samalla tämä oli myös ensimmäinen pakettimatka, jonka koskaan olen ostanut. Eri hintoja vertaillessa oli nimittäin mahdotonta saada lentoja järkevillä aikatauluilla Oulusta saakka, lentojen vaihtoajat olivat nimittäin pienten lasten kanssa matkustaessa ihan järjettömiä. Kuitenkin Aurinkomatkojen kautta sai Finnairin liittymälennot samaan pakettiin ja matkalaukut siis samalla tsekattua Oulusta lopulliseen kohteeseen. Jouduttiin toki ensimmäisenä matkapäivänä lähtemään Oulusta illansuussa ja lento Santorinille lähti vasta neljän jälkeen aamulla. Niinpä varasin meille hotelliyön lentokenttähotelli Scandicista, jotta lapsetkin saivat edes muutaman tunnin nukuttua lentojen välissä. Myös hotelliyö oli lapsille oma kokemus jo sellaisenaan ja sijaintinsa puolesta hotellista aamuyöllä poiskin lähteminen todella helppoa.



Aika pian osottautui hyväksi ratkaisuksi se, ettei matkassa ollut enempää kuin kaksi lasta. 4- ja 6-vuotiaiden kanssa oli sikäli jo helppo kulkea, että mitään rattaitakaan ei tarvinnut mukaan ja lapset pystyivät jonkin verran kulkemaan ja kävelemään pieniä matkojakin. Saaren pääkaupungissa Firassa käydessämme lapset jaksoivat kävellä juuri sen verran, että saimme tehtyä ostokset ja käveltyä tämän kaupungin päästä päähän ja takaisin. Sen sijaan seuraavaan kaupunkiin tai saaren päähän Oian kaupunkiin olisi saanutkin varata toisen päivän lasten kanssa ollessa. Firassa lapset olisivat halunneet käydä satamassa, jonne on tarkkaan ottaen 580 askelmaa yhteen suuntaan ja portaat paikoitellen jyrkät ja todella liukkaat. Lapset tietysti halusivat sitten mennä aasin kyytiin ja olihan se elämys käydä aasilla ratsastamassa portaat ylös ja alas! S oli omalla aasilla meidän perässä ja R istui minun edessäni omalla aasilla, joukkiota johdatti aasien omistaja. Minua kyyti jännitti ehkä eniten... Portailla näkyi kyllä useampia lapsiperheitäkin olevan, mutta siellä näkyi myös tuupertunut mies ja toistensa päälle portaita liukuvia ihmisiä ja olikin hyvä ratkaisu, ettei lähdetty portaita edes yrittämään vaikka nyt ei ihan satamassa asti päästy käymäänkään.





Uima-altaalla ja meressä uidessa sai kyllä olla tarkkana jo näiden kahden vesipedon kanssa ja uimataidottoman taaperon kanssa olisi vedessä tietysti pitänyt olla itsekin koko ajan. Santorinilla rannat ovat äkkisyviä ja täysin uimataidottomille niitä ei kyllä voi suositella. Kovin paljon meressä ei lopulta uitukaan, mutta esimerkiksi Kamarissa veneretkellä käydessämme merivesi tuntui ainakin olevan hiukan lämpimämpää, mitä vuoren toisella puolella Perissassa ja Perivoloksessa. Niinpä lapset innostuivat sielläkin uimaan meressä, kun sain heidät houkuteltua veteen ja olin itse seisomassa ja ohjaamassa vieressä. Melko rohkeasti muut ihmiset tosin näyttivät päästävän tämänkin ikäisiä itsekseen rannalla menemään. Lapsille sopivia uima-altaita saarelta toki löytyy useita sekä hotellien että ravintoloiden yhteydestä ja ehdottomasti kannattaakin lasten kanssa lomaillessa tähdätä sellaisten löytämiseen.



Oma lukunsa oli tietenkin myös veneretket. Kävimme yhden veneretken Thirasian saaren edustalla, ja aika hyvin tämän ikäiset malttoivat jo keskittyä retkeen varsinkin, kun pääsivät itse myös ohjaamaan venettä! Ainoastaan kun pysähdyksissä ollessa alkoi tylsyys ja väsymys tulemaan, oli kaikki kiellot ja kehotukset mennä kuuroille korville. Osa turisteille suunnatuista retkistä onkin lapsilta kielletty ja esimerkiksi itse Thirasian saarelle suuntautuvaan retkeen on ikäraja syystäkin 12-vuotta. Ajatuksissani oli käydä toisellakin saarella laivaretki, mutta näitä lapsia se ei ainakaan voinut vähempää kiinnostaa, joten tältä erää jäi se retki toteuttamatta.




Etukäteen oltiin suunniteltu paljon uimista ja esimerkiksi vesipuistossa käyntiä. Näihin seitsemään vuoteen toki on saarellakin mahtunut paljon muutoksia ja vesipuisto olikin suljettu. Sen sijaan oli viime kesänä Perissaan avattu lapsille leikkipaikka, jonne nämä tietenkin innoissaan mankuivat menemistä monta päivää. Käytiin lopulta ravintolan yhteydessä olevassa leikkipaikassa, jonne sisäänpääsy oli edullinen 5€/lapsi ja paikassa olisi saanut olla vaikka koko päivän. Oli tarkoitus mennä tänne toisenkin kerran, mutta tekemistä riitti lomallamme muutenkin sen verran, että valitettavasti ei enää ehditty ja tämä ehkä eniten jäi lapsia reissusta harmittamaan.



Toinen hitti Perissa-Perivolos -akselilla oli hupijuna! R kommentoi junaa, että ihan kuin tivolissa olisi ja sinnehän piti päästä monta kertaa ajelemaan. Juna siis kulki Perissasta aina Vlichadan satamaan saakka ja hinta aikuisilta 8 €, lapset puoleen hintaan. Kieltämättä tällä oli myös kätevä liikkua Perivoloksen ja Perissan väliä, kun muuten matka olisi kahdelle lapselle helteessä käveltäväksi ollut liian pitkä.





Kaiken kaikkiaan lapsillekin siis riittää Santorinilla tekemistä ja kokemista! Kunhan vain varaa matkaan iloista lomamieltä ja kärsivällisyyttä sekä perehtyy hiukan matkakohteeseensa. Aivan pienimmän kanssa olisi jäänyt monta kokemusta toki väliin, esimerkiksi Firassa rattaillakin kävely olisi ollut haastavaa portaikkoja pitkin ja turistien puristuksissa. Sen sijaan tämän ikäisten kanssa pystyi jo näkemään ja tekemeään monenlaista mukavaa.



Seuraavassa postauksessa kerron vielä vähän lisää meidän lomamatkasta, eli jääkää kuulolle, jos Santorini tai meidän perheen lomareissu kiinnostaa.