Instagram @sarkkuk

torstai 28. maaliskuuta 2019

1-vuotias

Meillä asuu veikeä 1-vuotias, joka on itsekin huomannut jo olevansa vähän isompi poika ja vauhtia piisaa!



J on iloinen lapsi, joka tykkää leikkiä muiden kanssa. Varmasti sisarusparin kolmantena oleminen on tarkoittanut sitä, että J on melko sosiaalinen tapaus. Missään vaihessa ei ole oikeastaan ollut vierastamista, vaan uusienkin ihmisten kohdalla hetken aikaa tuumittuaan J ottaa melko nopeasti kontaktia niin lapsiin kuin aikuisiinkin.



J on kova poika kiipeämään. Kun on selkänsä kääntänyt, on hän ollut salamana jo yläkerrassa ja on saanut keksiä portaikon oven eteen jos jonkinlaista estettä, josta kissa kuitenkin pääsee pujahtamaan välistä. J kiipeilee myös sohville ja kerran onnistuikin sinne pääsemään. Myös pinnasängyn reunan yli hän sai jalan heittämällä yli ja siitä punnertaen itsensä jo kaiteelle roikkumaan, niinpä piti laskea pinnasängyn pohja jo ihan alatasoon. Hän kävelee sujuvasti tukea vasten ja on ottanut jo useamman askeleen ilman tukeakin.



1-vuotisneuvolassa mittoja J:lle tuli 10,545 kg ja 75,6 cm. Pää kasvaa tasaisesti -2 -käyrällä, samoin paino menee melko lailla omalla käyrällään. Pituuskasvu on asettunut -1 -käyrälle ja mehän on jo raskausajasta saakka käyty kontrolleissa J:n kasvun suhteen. Nyt käyrällä oli pieni notkahdus ja terkkari oli jo laittamassa pituuskontrolliin, mutta meillä on itse asiassa tulossa muutenkin verikokeet ja lastenlääkärin arvio siitä, jatketaanko kontrollointia. Eli jos saadaan sinne vielä aika järjestymään, niin samalla hoituu tuo 3 kk kontrollointi. Meillä oli alunperin tarkoitus olla tuo kontrolli jo joulukuussa, mutta monien tekijöiden summana otetaan nyt uudet verikokeet ja katsotaan, onko niissä mitään.



J on kyllä hyvä syömään, syö varmaan eniten koko perheestä (äidin jälkeen...). Ruokia menee kaikkia eikä allergioita ole huomattu. Ainoastaan nyt kun tuli neuvolassa puhetta J:n kakan koostumuksesta ja hajusta, niin terkkari suositteli, että jätettäisiin lehmänmaito toistaiseksi kokonaan pois ruokavaliosta ja sen kanssa ei olisi mitään kiirettä. Itse en ole sitä kauheasti vielä J:lle ujuttanutkaan, mutta päivähoidossa toki on ollut käytössä korvikkeet ja varmaan nyt 1-v. korvilla on siirrytty oikeaankin maitoon. Mitään vatsakipuja en kyllä ole huomannut, ainoastaan kakka on muuttunut todella pistävän hajuiseksi ja on löysähköä.



Päivähoidon J tosiaan joutui aloittamaan tammikuussa, kun lähdin harjoitteluun. Hyvin hänellä on onneksi mennyt. Aika hyvin on saatu pidettyä J:llä 4 pv/viikko, alussa oli lyhyempiäkin päiviä. Hän siellä kyllä viihtyy hyvin ja muut lapset on olleet hirveän kiinnostuneita J:tä kohtaan ja hyvin ottaneet "vauvan" joukkoon mukaan. J pääsi samaan päiväkotiin kuin isommat sisarukset, toki hän on pienten puolella niin näkee sisaruksia ehkä aamuisin samassa tilassa ja ulkoillessa. Sisarukset on J:lle kyllä tärkeitä, sen huomaa etenkin tässä vaiheessa, kun J voi itse ohjata omaa toimintaansa. Sisarukset saa monesti ensimmäisenä aamulla halin J:ltä ja heidän peräänsä huudellaan ja lähdetään, jos toinen on vaikka vessassa. J:n toinen opittu sana onkin isosiskon nimi - ensimmäinen tietenkin "äiti".



Rintamaitoa J vielä saa (ja saa vielä pitkään, jos hyvin menee). Meillä on nyt toki päivähoidon aloituksen myötä rytmi muuttunut, heti kotia tullessa pääsee tissille ja sitten yöt on melkolailla menneet tissillä olon puolelle... Eipä siinä mitään, oottelen itse vain vähän rytmien asettumista, ettei niin montaa imetyskertaa jäisi öille. Niihin kyllä vaikuttaa se, jos J nukkuu yöllä minun vieressä - silloin on unet katkonaisempia. J on ollut muutaman kerran jo yökylässä mummilla ja joskus osan yöstä nukkunut isin kainalossa, kun on ollut niin levotonta, etten itse saa nukkua silmällistäkään. Silloin on kyllä J nukkunut ongelmitta! Varmaan se äidin (maidon) tuoksu vähän herättelee välillä.



Vaikka onkin ollut kiireinen vauvavuosi, niin olen siitä kyllä tykännyt ja haikeudella sitä tässä vaiheessa alkaa jo muistella. Totta kai aina harmittaa ja syyllistää vähän, että opiskeluiden vuoksi ei voi panostaa lapsiin 100 %:sti omaa aikaansa, mutta elän toiveessa, että joskus voisin vielä viettää pitkää/oikeaa lomaa ja puuhata kotosalla vain lasten kanssa!

tiistai 26. maaliskuuta 2019

1-vuotissynttärit

Jokunen kuukausipostaus on jäänyt välistä, mutta mitäpä niistä nyt enää tässä vaiheessa, kun meillä on juhlittu jo 1-vuotiasta päivänsankaria! J täytti vuosia jo viime viikon maanantaina, mutta minun työharjoittelukuvioiden vuoksi juhlittiin sankaria vasta seuraavana sunnuntaina.



Juhlavalmisteluihin ei tällä kertaa ollut äärettömästi aikaa, niinpä tarjoilujen suhteen mentiin melko minimillä. Tein mansikkamoussetäytekakun ja lasten toiveesta yhdessä suklaamuffinsseja, jotka lapset sai myös koristella. Tehtiin sekä tummasta että valkosuklaasta muffinsseihin kuorrute, koska R:lla tulee suklaasta atooppista ihottumaa, niin sai hänkin näitä syödä (kun pääasiassa syö vaan ne päällysteet kuitenkin).









J:n mummi tarjoutui myös leipomaan apuna ja teki pikkupitsoja ja kuivakakkua. Pakastimesta tuli vielä valkosuklaakakku, joka taisi alunperin olla hankittuna jo J:n nimiäisiä varten... Tulipahan lopulta sekin tarjottua!



J sai lahjaksi mm. lahjakortin valokuvaukseen, legoja, astiasetin, muutaman vaatteen ja jalkapallon. Lisäksi ostettiin synttärilahjaksi turvavyöistuin, kun nyt alkaa olla ajankohtaista, että J siirtyy kaukalosta pois. Lastentarvikeliikkeestä suositeltiin tätä istuinta takapenkille kolmanneksi istuimeksi ja pyöräytetään kohta autossa istuimia vähän päittäin niin, että tämä uusin istuin taitaa päätyä vanhimmalle ja jokainen siirtyy siis pykälän verran eteenpäin istuinten suhteen.



Pieni mies oli itse kyllä tyytyväinen päivään ja vauhtia ja esitystä piisasi koko päivän täydeltä.

♥