Instagram @sarkkuk

tiistai 31. joulukuuta 2013

Kaaoksesta sekasortoon

Tunnelmia viime päiviltä. Toissayönä päästiin jo nukkumaan uudelle asunnolle... tai kuka nukkui ja kuka ei, itsellä loppu uni neljän maissa aamulla ja neitikin heräsi kiukkuisena monta kertaa yön aikana. Stressi tarttuu häneenkin. Suklaan voimilla ollaan jaksettu muuttaa!


Muutossa ensimmäisenä lähti sohva uuteen kotiin. Monen muuton kokenut Leevi arvasi jo, mitä tulevan piti, ja tuli hulluksi riehumisellaan. Nukkumaan mennessä alkoi painimaan sängyssä, ja sen jälkeen kun oli jo hyökännyt mun käden kimppuun ja aloitti piinaavaan tuijotuksen, hyppäsin ylös sängystä. Rauhottui vasta ltaruuan saatuaan. Loppumuuton ajan Leevi piileskeli sängyn alla kauimmaisessa nurkassa.


S on kiukutellut, kun meillä on luonnollisesti ollut hirveä hästäys ja kiire koko ajan. Ei oltais mitenkään kyllä saatu muutettua ilman paria auttavaa lastenvahtikättä. Peräkärry- ja sohvanhakureissun ajan hän onneksi nukkui.


Muutaman auto- ja peräkärrykuorman jälkeen loputkin rojut pääsi uudelle asunnolle. Vielä on jokunen laatikko ja muovipussi purkamatta. Leevi huusi koko automatkan, mutta haisteltuaan uuden kodin löysi lämpimän nukkumispaikan saunan lauteiden alta. Kun koko muuttohäslinki oli ohi, haisteli Leevi koko kämpän läpi häntä vipottaen merkkinä, että hyvä uusi koti on! A vaikka kuinka "vihaa" Leeviä, ensimmäisenä kokosi tämän kiipeilypuun... ;)



Vuosi taitaa silti vielä vaihtua näiden muuttolaatikoiden keskellä. Pääsin alottamaan vanhan kämpän siivousta sillä aikaa, kun isi katsoi Sn perään. En kuitenkaan päässyt vasta ku alkuun, tänään jos lapsenvahdin tullessa ehtis paperiasioiden selvittämisen jälkeen viettää kerrankin hetki aikaa rauhassa kahdestaan ja jos vaikka ehtisi jotain muuta kuin sitä suklaata syömäänkin. Muita suunnitelmia minulla ei vuoden vaihtumiselle ole - ai mikä juhlistaminen? Eli kiirettä pitää, istun blogin ääreen päivittämään koosteita viime vuodesta, kuvia uudelta asunnolta ja muuta mukavaa sitten, kun aikaa liikenee.

perjantai 27. joulukuuta 2013

Piparijogurttikakku

Ei ehtinyt jouluksi tämä luomus, mutta hyvältä maistui näin joulun jälkeenkin.


Pohjana puolikas piparitaikina, täytteenä juustokakun ohjeesta modattu jugurttitäyte sis. turkkilaista jugurttia, kananmunaa, vaniljasokeria sekä hiukan sitruunan mehua. Seassa myös suklaanteosta jäänyt ylijäämä pipari-rusina-aprikoosi-mantelirouhetta.


Vasta seuraavana päivänä muistin, että olin tehnyt tätä kakkua varten ne suklaakoristeetkin.


Jos nyt menee suunnitellusti, niin pari seuraavaa päivää ollaan kireitä kuin viulun kielet (no tämä ei ole ehkä suunnitteilla mutta on todennäköisin seuraus...) ja roudataan minun tavaroita uuteen kämppään, eli blogia tuskin ehtii vilkaisemaankaan. Jos hyvin käy, niin ensi viikon koittaessa kirjoittelen postausta uudelta asunnolta!

torstai 26. joulukuuta 2013

Aatto

Aattoaamu alkoi perinteikkäästi. Heräilin puoli kahdeksan maissa, ja aamukahvien juonnin lomassa aloin riisipuuron tekopuuhiin.


Vasta maidon lisättyä muistin, että siitä oli tarkotus ottaa myös Slle aamupuurot... Onneksi kaupasta oltiin ostettu hällekkin joulupuurot. Sain aikasemmin jonkun Valion näytepakkauksen ja siitähän meidän neiti tykkäsi. Tällä kertaa valitsin omaa suosikkimakua mustikkaa.


Riisipuuro hautui pari tuntia astiassaan, ja sille kaveriksi tein luumuista, aprikoosista (ja Slle tästä välistä kaapatun soseen jälkeen lisättyjen) ja rusinoista kiisselin. Piilotin sekaan myös mantelin, mutta se ei tällä kertaa päätynyt kenenkään lautaselle.


Ostin muuten Lidlistä tuon joulutähden, kun ei sitä kuusta ollut meillä... kestihän tuo nuupahtamatta päivän tuossa pöydällä! A myös sai joulun ensimmäiset lahjansa nyt, kun oltiin pakattu mm. hänen sukkansa jo alakerran varastoon muuttokuormaan, enkä minä heti muistanu mihin paketoin ne sukat, eli kaksin kappalein sai jo avata paketteja.

Aamupuurojen jälkeen lähdettiin liikenteeseen.


Määränpäässä porukoillamme koristelin kuusen, mikä lienee perinteisesti ollut aina minun tehtävä. A pääsi auttamaan tässä puuhassa.


Sitten istuttiin joulupöytään, jossa oli tarjolla mm. kinkkua ja laatikoita.


Ruuan jälkeen availtiin paketteja.


S oli nälkäinen, ja sai mukaan pakkaamaani luumu-aprikoosisosetta ja maitoa päälle.


Sitten oli kyydillä jo kiire jatkamaan matkaa, eli tultiin takaisin Ouluun omalle kämpälle, jossa Leevi jo oli vastassa oottamassa omia herkkujaan. Availtiin lahjat, huomasin oman virheeni kelloa katellessa (eihän niitä sais vasta ku illalla avata ;P ).


Syötiin lahjojen availun ohessa tekemiäni suklaita.


 Kun oli paketit avattu ja ihasteltu kaikkia ihania uusia juttuja, joita pääasiassa tonttutyttömme sai, aloin valmistamaan päivällistä.


Broilerille tein kaveriksi sienisalaattia, "rosollia", keittelin herneitä ja laitoin graavilohta esille. Lisäksi tekemääni joululeipää ja sitruunavettä sekä kotoa ottamiani laatikoita. Alle maistui joululahjaksi saatu kotiviini, josta ite maistoin hörpyn ja ei mun vaan tehnyt enempää mieli sitten sitä juodakkaan.



Näin perinteikkäissä merkeissä meni meidän jouluaatto, ja etelän mieskin tykkäsi ruuista.

maanantai 23. joulukuuta 2013

23. luukku

TONTTUPAJASSA

Kiire jo on, kiire jo on...

Vaikka joulusta tykkään, niin kyllä tänään illansuussa jo huokasin, että onneksi joulu on vain kerran vuodessa. Kyllä vähemmälläki säntäämisellä on perhekriisin ainekset kasassa :D A ihmetteli, että miks minä vaan juoksen koko ajan, enkä osaa hetkeäkään olla paikoillaan, ja selitin sitten listan asioista, mitkä vielä pitäis ehtiä tekemään... Päätin sitten kerrankin kuunnella miehistä ääntä ja jättää mm. siivoamisen ja osan hommista sikseen.

Aattosuunnitelmat on käydä aamupäivästä porukoilla syömässä ja lahjat vaihtamassa. Sitten on kuljetusvastuisilla kiire jo muualle joulun viettoon, eli me tullaan sitten ihan vaan kotosalle aattoa viettämään. Jos kerrankin osais vaan olla, juoda vähän mukista glögiä ja kattoa telkkaria ja ihastella Sn saamia lahjoja (kyllä hän lahjoja saa, on ollut niin kiltti tyttö). Paras lahja meille onkin olla kolmistaan kotona perhe koossa.


Tänään jatkoin jouluvalmisteluja. Aijemmin jo hehkutin miten hyvää se Fazerin joulusuklaa on, kyllä katosi levyllinen täällä muuten aika nopeaa kitusiin... Nyt kun sain hankittua näitä silikonimuotteja, niin päätin sitten itse tehtailla vähän joulusuklaita. Vielä kun osais temperoinnin ja muut hienoudet, niin avot. Mutta kyllähän noita syö.


Näiden eilisten saaristolaisleipien lisäksi tein tänään vielä yhden mallaslimpun tätä ohjetta soveltaen. Ainesosathan noissa leivissä on melko sama, hiivan määrä taitaa olla eri ja muuta hienosäätöä mm. nostattamisen kanssa. En oo siis mitään näistä ehtinyt vielä maistaa, eli saa nähdä mitä tuli!


Kun oon Slle ostanu bataattia, niin oon sitä ostanu vähän reilummin joulua silmällä pitäen. Pakkohan sitä bataattilaatikkoa sitten oli alkaa väsäämään tämän ohjeen mukaan, vaikka ei mulla mitään erikoisempia mausteita ollut. Ensimmäinen satsi soseesta lensi roskiin, kun ensin en malttanu oottaa kypsymistä ja missä lie vika, mutta siinä vaiheessa kun ruuassa on muovia niin en sitä minäkään syö... Toista satsia ennen ehdittiin käydä kaupassa, ja ennenkö laatikko päätyi lopulta uuniin niin kävin vielä jumpassa. Eli vähän pitemmän kaavan mukainen laatikko kyseessä. Tätä syödään meillä muuten sitten joulubroilerin kanssa, ja vieläpä valmiiksi grillatun sellaisen.

Aineksiakin olis vaikka mihin ruokiin, mutta saa nyt ensin nähdä, että mitä sieltä kotikotoa taas päätyy mukaan. Kyllä pitäis vielä se kakku ehtiä leipoa joku päivä, tänään se jäi haaveiden asteelle vaikka miten koitin taistella aikaa vastaan.


Oishan tuota voinu kokkailla vielä vaikka mitä, mutta lopulta piti nostaa kädet ilmaan ja käydä tärkeimpien eli lahjojen paketoinnin kimppuun.


Pikkutonttu piti ottaa apuriksi, kun meinasi vähän tylsistyttää ja ku äiti häärää vaan koko ajan jotain eikä ehdi ees leikkimään.. :( Isin kenkä meinasi maistua neidille.


Missä sakset, justhan ne oli tässä... Mihin se teippi taas meni... Leevi meeppä pois... Meinas vähän naurattaa, kun aamulla FB:ssä sopivasti törmäsin kuvaan, jossa oli laskettu paketin käärimiseen käytetty aika juuri näitä edellä mainittujen hommien ajankäytön kanssa.


Onhan täällä vissiin ollut niitä kilttejä lapsia muitakin...

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

22. luukku


JOULUPUUHIA

Tältäkö se tuntuu, kun perheessä on neljä aikuista kättä? Oon ehtinyt tänään mm. lajittelemaan pyykit, tekemään uunissa ruokaa, leipomaan leipää, torttuja ja pipareita (valmistaikinasta, mutta sekin on jo saavutus!) ja ehdittiinpä vielä shoppailemaankin. Kirppikseltä löytyi Alle hyviä talvivaatteita, mm. takki ja kahdet talvikengät ja Akin oli ihan ihmeissään, että tosiaanko ne niin vähän maksaa. Lisäksi löysin Slle viimein sen vauvapulkan, eli se pois lahjatoivelistalta vielä (ja jos joku nyt on sen jo ostanu, niin eiköhän sitä käyttöä tule molemmille). Erästä syöttötuolia pyörittelin ja testailin, merkistä ei hajuakaan, olikohan sittekin tuo Emma-syöttötuoli jota oisin tällä hetkellä hankkimassa... En kyllä tajunnu, miten siitä muka korkeutta ja istuinosaa säädettäisiin, ja ei se kovin turvalliselta vaikuttanut, eli ehkä pitää vielä eri merkkejä tutkailla.

Huomiselle olisi vielä tekemistä, ajattelin vielä leipoa yhden joululeivän (tämän hyvän saaristolaisleipäohjeen mukaan oon pyöritellyt jo kaksi ja arvatenkin vaan sen ensimmäisen maltoin tehdä ilman omia sovelluksia - toiseen versioon tuli mukaan auringonkukansiemeniä, aprikoosia ja luumua) sekä tehdä jouluksi vielä jonkinlaisen pipari-glögikakun. Paketitkin olis vielä käärimättä, eli monenlaista puuhaa vielä riittää.


Joulusiivousvinkki:

Muuta uuteen kotiin vuoden lopulla. Saat samalla kertaa järjestettyä tavarat ja huonekalut uuteen uskoon sekä putipuhtaan asunnon!

Tässä vähän vielä maistiaisia meidän tulevasta asunnosta järvinäköalalla. Siellä on näiden kuvien jälkeen mm. kaikki pinnat maalattu ja korjailtu pieniä juttuja, eteisen peilit otettu pois jne. enkä ole vielä itsekään nähnyt, miltä kaikki näyttää valmiina! Joulun jälkeen päästään heti muuttamaan.


Oisin joulukalenterin luukkuihin mielelläni ujuttanut jotain sisustusjuttuja, mutta joulu on jo ihan kulman takana, eli aika loppui kyllä täällä kesken luukkujen kanssa :) Mutta josko sitten tulevaisuudessa blogissa niitäkin saattaisi vilahtaa.