Instagram @sarkkuk

Instagram bloglovin photo box-32_zpsq2otsdvh.png  photo blogger_zpsmvnu0kem.png Google+

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Koulujuttuja

Huh, tuntuu kyllä taas kaikensa antaneelta näiden koulutehtävien ja tenttien suhteen.



Meillä oli nyt kaksi peräkkäistä etäviikkoa sen vuoksi, että meillä oli paljon harkkatunteja ja ryhmät on jaettu parhaimmillaan kolmeen eri ryhmään ja useammalla kurssilla siis näitä harjoituksia ja simulaatioita. Itse pääsin vielä vähällä, kun kävin jo viime vuonna mielenterveys- ja päihdetyön kurssin - toisaalta lisänä oli toisen vuosikurssin työpajoja, että plus miinus nolla. Koulussa on taas parhaimmillaan istuttu aamukasista iltakuuteen useampana päivänä peräkkäin. Enkä ihan kaikkiin päässyt osallistumaankaan, kun oli näitä päällekkäisyyksiä oman ja toisen vuosikurssin opetuksen kanssa. Pitää siis jättää osasuoritukset johonkin toiselle ajankohdalle.



En ees muista mitä kaikkea meillä onkaan ollut, tenttejä ainakin. On saanut taas aikaisin herätä aamulla, että ehtisi ees vähän kertaamaan juttuja ennen itse tenttiä, eipä näistä lukemisista muuten ole tullut oikein mitään. Ensimmäisenä taisi olla lääketieteellisten aineiden tentti, jossa pääasiassa geriatriaa ja psykiatriaa Vaikea monivalintatentti, mutta ilmeisesti jotain nyt on ainakin jäänyt mieleen (erit. psykan puolelta) kun sain jopa ihan hyvän arvosanan. Patologian ja patofysiologian tenttiin oli kovimmat paineet, kun ehdin menneellä viikolla juuri ja juuri tekemään edes kurssin tehtävät ja aamulla ennen tenttiä kertaamaan sieltä alkupäästä kaksi kuukautta sitten opiskeltuja juttuja. Vielä kun kuultiin, että tentti olis niin vaikea, että puolet tulisi saamaan siitä suorilta hylsyn, niin ei ollut kovin itsevarmat tunnelmat kellään... Siihen nähden oon siis onnellinen, että tentti meni kuin menikin läpi. Kaikki EKG:t, happo- ja emästasapainot yms. taisi silti mennä päin honkia ja se henkilökohtaisesti harmittaa, kun nuo vaan ei mene jakeluun. Jospa se käytäntö sitten opettaisi nämäkin....




(Ikääntyneiden) toimintakykyyn liittyen meillä oli myös Mahdollistava koti -työpaja, jossa saatiin tutustua erilaisiin apuvälineisiin ja kokeilla niitä itse. Piti mm. tehdä voileipä ja kuoria omena/appelsiini käyttäen vain yhtä (ei-dominoivaa) kättä ja pukea sukka käyttäen erilaisia apuvälineitä siihen. Meillä on tuleva Ikääntyneiden harjoittelutunti sitten keväällä, paitsi että itse käyn sen alta pois heti tammikuussa, eli näihin asioihin törmää sitten kotihoidon puolella.



Mielenkiintoista oli myös viime viikolla tulevan vuosikurssin tunneilla, kun Naisten ja lasten hoitotyössä käytiin läpi mm. äitiyskorttia (äitiysneuvolan A ja O!) sekä erilaisia lasten sairauksia. Tavallan etenkin tuo äitiyskortti on tuttua juttua, vertailtiin kuitenkin vanhaa ja tätä uudempaa äitiyskorttia ja joitakin eroavaisuuksia (lisäyksiä) korteissa on. Eikä sitä sillain pysähdy sen äitiyskortin kanssa miettimään, miksi näitäkin asioita kysellään. Mutta niin monella perussairaudellakin on suuri vaikutus raskauden kulkuun ja sikiön kasvuun, että terkkarin pitää ne tietää. Nyt osaa itse sitten vähän taas eri silmällä lukea omaakin korttia.



Lisäksi meillä on ollut simulaatiotunteja HAL-nuken kanssa sekä Kliinisen että Ikääntyneen hoitotyön kursseilla. Ja kliinisen hoitotyön tenttiin sisältyi käytännön koe johonkin akuuttitilanteeseen liittyen neljän hengen ryhmissä. Kaikkia varmasti nuo jännitti enemmän tai vähemmän ja nyt piti yhdistää se kaikki teoriatieto käytäntöön eli sai kyllä miettiä hoitajan näkökulmasta, mitä pitää tehdä ja miksi. Käytännön koe lopulta läpäistiin ja arvosana siitä olisi hyvä, jos oltaisiin tästä saatu numero. Nyt saatiin kuitenkin se vain hyväksytysti läpi johtuen siitä, että meillä on ollut hirveästi sijaisia opettamassa ja osa on opettanut asioita ja toimintatapoja vähän erilaisen käytännön mukaan. Varsinainen tentti oli monivalintatentti ja luottamus olis, että se ois mennyt edes läpi kun jotakin kuitenkin voin sanoa tienneeni varmasti oikein. Mutta vähän lisäsi itseluottamusta kuitenkin ja hyvä lähteä heti kliinisen harjoitteluun.



Lääkelaskutenttejäkin on taas ollut, osa on mennyt läpi ja osa taas ei... Miten se voikaan olla niin vaikeaa, mutta ekan tentin sössin ihan vaan siinä, etten muistanut laskukaavaa, miten muuttaa tipat millilitroiksi ja seuraavassa tentissä olikin Marevan-laskuja ja annostusten muuttelua eikä siitä ole vielä tullut edes arvostelua, eli voi olla, että se jos menee uusintaan niin sitten menee kyllä joulun alle. Näköjään näitä laskutenttejä ei pääse pakoon millään eli pitäis vaan enemmän laskea.




No kaikista jännittävin juttu oli itselle kuitenkin suoniverinäytteen otto. Viimeksi kun se kanylointi ei oikein onnistunut (onneksi muuten sai taas tätä harjoitella elvytysharjoituksissa!) niin sekin pisti jännittämään, että meneekö taas ohi suonen. Lisäksi jännitti myös se oma pistäminen, mutta nyt ei kyllä tuntunut koko pistoa ollenkaan (onneksi parikseni sain henkilön, joka oli tehnyt näitä vähän aikaisemminkin): Oma pistäminen meni kuitenkin ihan hyvin ja pistin vielä toista opiskelukaveria avonäytteenottotekniikalla eikä vertakaan roiskunut kovin paljon. :D Eli so far so good, kun nyt vielä harjoittelun aikana saisi sen kanyloinnin onnistumaan.



Melkein olisi kouluhommat taputeltu nyt kuitenkin ohi. Huomenna alkaa se kliinisen harjoittelu, mutta välissä pitää vielä tulla yhdellä viikolla koululle tuota Naisten ja lasten hoitotyön kurssia suorittamaan ja siihen liittyen joku ryhmätyö pitäisi alkaa tekemään. Samalla viikolla olisi vielä yksi tentti, jonka saa onneksi tehdä kotitenttinä eli paineet sen suhteen ei ole kovin valtavat, vaikka jotain asioita pitää lueskellakin vielä. Oman ryhmän kanssa meillä ei ole opetusta kuin vasta neljän kuukauden päästä maaliskuun puolivälin jälkeen eli pitkä harjoitteluputki on tässä välissä. Mutta sanotaanko, että suurimmat paineet tältä vuodelta on ohi ja kunhan joululoma koittaa, niin en aijo miettiä kouluasioita ollenkaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahduta kommentillasi!