Uudet hiukset

Juupas-eipäs -jahkailu loppui eilen, kun päätin viimein astua parturin tuoliin. Viimeksi mitään tein hiuksille vajaa kolme vuotta sitten (-->Uudet hiukset), ja noh, sen ne oli kyllä näköisetkin...

Siispä, "Ikuisuushiustenkasvatusprojekti" tuli taas tiensä päähän totaalikyllästymisen muodossa. Myös ajatus kasvattaa oma väri loppui nyt. En jaksanu katella enää peilikuvaani, perus "kampaus" oli vetää hiukset ponnarille tai letille, ja kait se kertoo jo jotain, jos uloslähtiessä pitää vetää pipo päähän, että kehtaa näyttäytyä.

Aikaisempaan postaukseen ei nyt hirvesti vinkkejä tullut, mutta ajatus vaaleasta-moniväristä vähän taas houkutti. Ystävä heitti ilmoille ajatuksen polkasta, mitä nyt en heti purematta niellyt, mutta siinä se tais jäädä alitajuntaan. Kun vielä telkkarista näin pari ihan nättiä polkkatukkaa, niin niitä kuvia minä sitten päädyin lopulta googlesta selaamaan vallitsevia hiustrendejä tutkaillen.

Ja nyt kun nuo kerrankin itse näki takaa päin: Olihan nuo nyt ihan karseat! Vanha väri näkyy harvoissa latvoissa ja joka latva lienee haaroittunut tai katkeillut. Ei muuta kuin surutta naps, poikki vaan.

Tulipa heti paljon freesimpi olo. Oli mukava päästä pitkästä aikaa ammattilaisen (ainakin lähes-ammattilaisen) käsittelyyn. Varmaan liittyy kans päällä olevaan ikäkriisiin, mutta tällä hetkellä ei tuota pitkää tukkaa ole yhtään ikävä.

Kiharrettuna ei näe niin selkeästi, mutta alussa olevien esimerkkikuvien mukaisesti tämä on takaa paljon lyhyempi. Liukuväri onnistui hyvin, selvästi vaalenee latvoja kohti kun on aika kuparinen keskiosasta. Ainoastaan, että olisi minun mielestä voinut vielä selvästi vaaleampi olla tuolta latvoista, mutta annan nyt ainakin hetken olla näin, ennen kuin koitan aluksi esim. hopeashampoota. Jos se mieli tottuisikin.

Kiitos kuuluu paikallisen OSAON parturi-kampaamo -opiskelijalle. En voi muuta kuin suositella käyttämään noita opiskelijapalveluita. Tuossa tuolissa seuranneena tuli kyllä muillekkin tosi ihania hiuksia. Ainoastaan, että aikaahan tuohon meni, mielessä ajattelin pari tuntia riittävän, mutta tuplasti meni. Onneksi en alkuperäisen idean mukaan ottanut vauvaa mukaan, mutta tenkkapoo meinasi iskeä, ku isi piti hälyttää hakemaan S kerhosta pois ja myöhässähän hän sinne meni, kun kävellen joutui lähtemään viime tingassa. Ehdin kuluttaa puhelimen akun loppuun ja sitä ennen ehdin vielä naputella aleostoksiakin...

Jospa se mieli tästä taas vähän piristyisi! Postausaiheitakin on taas useampi jonossa eli jääkäähän vaan kuulolle. :)