Instagram @sarkkuk

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Päivä kanssamme

Maanantai 08/07/2013

00.02 
Vauva herää juuri keskiyön jälkeen (katsoin kelloa) ensimmäiselle yösyötölle ja jaksaa imeä reilun varttitunnin.

03
Vauva heräilee jälleen syömään. Juuri kun vauva on nukahtanut ja itsekkin toivon pääseväni puolihorroksessa unille, herää hän uudestaan ähisemään. Luen samalla kännykällä pari blogipostausta pitääkseni silmät juuri ja juuri auki, mutta ei silmät oikein jaksa toimia. Tätä rumbaa jatkuu tunnin verran.

5.30
Taas heräillään ja imeskellään vajaa puolituntinen. Silti vauva kitisee ja ähisee, joten heijailen tätä, mikä tuntuu auttavan. Leevi kaipaa hellyyttä, tämä änkeää hetkeksi mun mahalle makoilemaan. Hetken päästä nukutaan taas kaikki kolme.

7.40
Herään taas vauvan tuttuun ähinään. Imetän parikymmentä minuuttia selaillen kännykällä Facebook-päivityksiä (ja poistan myös Skypen, koska uusimmasta versiosta ei pääse kirjautumaan ulos eli vie akkua!) ja päätän jo itsekkin herätä. Vauva nukkuu, tietokone auki, Leeville ruokaa, kahvit tippumaan.


8.15
Vauva päästelee sängyssä ääniä ja raottaa silmiään. Kerään äkkiä kestovaipat ja harsot pyykkisäkkiin ja ampaisen pyykkitupaan, joka on onneksi vapaa. Varaan sen klo 12 saakka kaiken varalta. Palatessa vauva napottaa jo silmät auki. Otan kahvia ja vauvan hetkeksi syliin pörisemään samalla, kun selaan FB:stä viimeisimmät päivitykset. Hetken päästä aloitetaan aamutoimet: pukluvaatteet pois, (kertakäyttö)vaipanvaihto (kestovaippaan), pyllypesu, navan puhdistus, silmien (ja naaman) puhdistus, vähän öljyä kuoriutuviin ihokohtiin, hetken ilmakylpyilyä mahalleen (hienosti nostelee päätä), uudet vaatteet päälle, "puolukkaa" (=puolukkamehuun kastetulla topsipuikolla penslaan kielen), D-vitamiinitippa. Leevi ravailee ympäri kämppää eikä osaa päättää, olisko sisällä vai tiirailisko lintuja parvekkeella. Kuunnellaan samalla YleX:n aamuradiota, jonka ääni kuitenkin tökkii ja sammutan sen, kun hermot menee.


9.00
Koitan soittaa isille, mutta tämä ei vastaa, joten antaa olla. Lueskelen nettilehdistä (IS, IL, Kaleva Oulu) uutiset läpi, vauva nukahtaa syliin. Laitan tämän omaan koppaansa ja varmistan, että edelleen nukkuu. Sitten ampaisen likavaatesäkin kanssa taas pyykkitupaan, laitan ne koneeseen ja ripustan vaippasatsin kuivumaan. Palatessa vauva nukkuu edelleen. Istun koneelle ja aloitan tämän postauksen kirjoittelun.

9.45
Leeville lisää ruokaa, samalla kippaan mukiin loput kahvit. Vauva heräilee. Laitan telkkariin Greyn anatomian pyörimään (oon pitkin kevättä tallettanut boksille sarjoja ja leffoja just näitä hetkiä silmällä pitäen!) ja asettaudutaan imettämään sohvalle imetystyynyn kanssa - ja juuri kun on hyvä asento, niin Leevi maukuu parvekkeelle. Päästän Leevin ulos ja toistan saman uudelleen. Vauva viihtyy rinnalla puolisen tuntia. Istun koneelle vauva kainalossa kukkuen lukemaan jo melkein viikon vanhoja blogipostauksia...


10.45
Vauva nukahtaa, yritän laskea tämän koppaansa nukkumaan lähteäkseni ripustamaan pyykit ja odottelen hetken. Vauva on eri mieltä, nyt herätään! Kun rintarepussa ei kelpaakkaan olla, niin ei auta kuin antaa vauvalle tissiä. Tämä tepsii, vauva nukkuu ja saan tämän laitettua koppaan, ja viimein pääsen pyykkitupaan, mutta en enää ehdi laittaa viimeistä satsia (=vessan matto, jolle Leevi ystävällisesti eilen pissasi, kun en ollut ehtinyt puhdistamaan hiekkoja) pyykkiä pyörimään. Palatessa ehdin viimein laittaa itselleni aamupalaa nälän jo kurniessa vatsan pohjalla (yleensä ehdin syödä jo hieman aiemmin vauvan nukkuessa). Mössöäni syödessä ehdin jälleen lueskelemaan pari blogipostausta.

Kaurahiutaleita, seesamin- ja pellavansiemeniä, luumuja, rusinoita, pähkinöitä, pakastimesta mansikoita, persikkaa, rahkaa ja jugurttia + vitamiini ja maitohappobakteeri.

11.30
Vaihdan vaatteeni ja yritän laittaa naamaani edustuskelpoiseen kuntoon. Samalla pakkailen tavaroita, mm. omaa maitoani sisältävän tuttipullon mukaan.


11.55
Nopea vaipanvaihto ja imetys (=10 min), sitten menoksi kohti bussipysäkkiä ja ensimmäistä linja-autokyytiä vaunujen kanssa!


13.00
Vierailu lastenvalvojan luona, mikä kestää tunnin. Juttelemme mm. parhaista tavoista meille isyydenselvittämiseen ja mitkä tekijät siinä vaikuttaa.


Vauva nukkuu vaunuissa viimeisille minuuteille saakka, mutta sitten iskee nälkä ja parku. Onneksi otin tuttipullon mukaan, lämmitän maidon kuuman vesihanan alla ja istun aulaan juottamaan vauvaa. Julki-imetysneitsyys ei siis mene vieläkään, vaikka ei aulassa ketään ensin ois kyllä ollut (mutta sitten sinne tulikin joku nuoripari). Missataan samalla yksi bussikyyti, muistuttaa siitä, että vauvan kanssa ei ole aikatauluja.


Kävellään bussikatokselle katsomaan aikatauluja, seuraavaa kyytiä pitäisi odottaa 20 minuuttia, mistä natiainen varmasti hermostuisi. Päätän kävellä eri reittiä vähän matkaa toiselle bussipysäkille, josta hyppäämmekkin juuri sopivasti bussiin, kun natiainen aloittaa itkemisen ja olen laittamassa tuttipulloa suuhun.


15.00
Kotona. Imetys Greyn anatomiaa katsellen, vaipanvaihto.

15.40
Laitan vauvan sitteriin ja ehdin viimein itse syömään. Koitan selailla Facebookia, mutta selain jumittaa, eli takaisin Greyn anatomian pariin. Ehdin syödä juuri ennen kuin vauvalla menee hermot. Sitten taas hieman imetystä, johon vauva nukahtaa.

 Salaattia ja kivennäisvettä + vitamiini.

16.15
Nostan vauvan koppaansa ja laitan kahvit tippumaan (kahvinhimot ovat palanneet!). Syön vesimelonia, koska salaatin jälkeen jäi vielä pieni makeannälkä, ja istun jatkamaan tätä postausta. Kopasta kuuluu ähinää ja pörinää, joka päättyy itkeskelyyn. Vaipanvaihto. Tämän jälkee istutaan koneelle juomaan kahvia, ja nuppu nukahtaakin saman tien käsivarrelle. Itse tappelen koneen ja selaimen käynnistymisen kanssa, ennen kuin muistan, että ne piip Oriflamen tilaukset pitäis laittaa tänään mainostukset vois vielä laittaa tälle päivää, jos joku edes kiinnostuis tilaamaan jotain (ja jonka esitteen vuoksi se selain kaatuukin koko ajan). Kun lasken vauvan koppaan, tämä herää saman tien ähisemään saaden matkalipun takaisin äidin syliin.

17.30
Tissitellään puoli tuntia. Laitan vauvan sitteriin napottamaan ja ehdin huuhtelemaan kakkavaipat (hyvä jono jo kertyikin) ennen kuin natina alkaa. Hiljenee hetkeksi tutilla, jonka aikana ehdin laittaa Leeville ja itselle ruokaa. Natiainen pääsee taas äitin syliin, tutti ei kelpaa mutta pian nukahtaa. Saan syödä ja viimein lukea ne Facebook-päivitykset.

 Jossakin alla on mustikka-banaanipannaria.

18.50
Nukkuva vauva koppaan. Vaihdan vaatteet ja kipaisen nopeasti pyykkitupaan keräämään pyykit. Sitten neidille lakki päähän ja menoksi! Neiti äkäpussi ei vaan kovin tykännyt herätyksestään ja osoitti hieman temperamenttiaan ja testaili äitin pinnan pituutta kävellessämme kauppaan. Kaupassa tosin torkkui aina kassalle saakka, jossa piti taas kerjätä huomiota (tai ehkä hän vain harjoitteli niitä itkupotkuraivareita karkkihyllyjen edessä - sai ainakin äidin liukenemaan nopeasti karkkien ohi!) Löysin sappisaippuaa, jota olen joka kaupasta koittanut etsiä, ja kaipaamani loisteputkivalaisimen - vessasta paloi "sopivasti" eilen lamppu ja puolipimeässä on pitänyt häärätä (vauvan kylpykin jäi tämän takia tekemättä).


20.00
Kotona taas. Leeville ruokaa. Kauppakassin (jonka sisällön jo melkein rikoin kassin pudotessa tuolilta lattialle) purku. Vauvalle ruokaa ja äitille telkkarista sopivasti Huippumalleja. Ehdin syödä taas itsekin hieman iltapalaa, johon en tällä kertaa jaksanut kovin panostaa.


20.55
Iltatoimet natiaisen itsensä käskyttämänä. Vaipan vaihto, pyllyn pesu, navan putsaus, uusi body päälle (aiempi sottaantui jo tässä puuhassa) , "puolukkaa". Onkohan muuten normaalia, kun tämä hikottelee vähintään kerran päivässä, yleensä juuri vaipanvaihdon jälkeen...??? Meinaa käskyttää jo yöpuulle, mutta alkaakin imeä peukkuaan eli tutti kelpaa nyt alkuun. Ehdin selata uudet FB-päivitykset läpi. Soitan isille, ensin puhelimella ja sitten Skypellä tietokoneelta, yhteys vaan on taas niin heikko että puhelu katkeaa koko ajan eli ei tovoakaan selittää kaikkea, mitä lastenvalvojan kanssa käytiin läpi isyydentunnustamiseen liittyvistä seikoista. Ehkä huomenna sitten paremmalla yhteydellä?


22
Laitan vauvan nassuttamaan tuttia sänkyyni ja hoidan omat iltatoimet, sisältäen mm. likavaipan huuhtelun, kestoliivinsuojien pesun, kissanhiekan siivoamista... Hampaidenpesun ohella pitää juosta prinsessaa palvelemassa, kun ei se tutti vaan pysy suussa. Koitan myös houkutella Leeviä parvekkeelta sisälle, mutta siellä uni maistuisi vissiin paremmin, ja kun on vielä lämmin ilma, jätän parvekkeen oven auki. Asettaudutaan sänkyyn yöpuulle. Voi että miten pienen vauvan ilme on aina niin onnellinen, kun se tajuaa saavansa tissiä! <3 Imetän muutamaan otteeseen vauvan (ja minun) nukahtaessa välillä. Vauva ähisee ja aloittaa potkunyrkkeilyn, eli vielä pitää kerran vaihtaa vaippakin! Leevi tulee sisälle ja saan parvekkeen oven yöksi kiinni. Tämän jälkeen kelpaa taas tutti, mutta ähinä jatkuu. Lienee mahaväänteitä, joten heijailen vauvaa taas tämän siihen pikkuhiljaa rauhoittuen. Toisella kädellä rapsuttelen selän takana hääräävää Leeviä. Jossakin vaiheessa vähän ennen puoltayötä päästään viimein nukahtamaan.



Päivän saldo:
 
- Melkoisen hektinen päivä. Onneksi joka päivä ei ole samanlaista (yleensä kuitenkin, kun pitäisi mm. siivota koko huusholli), ja siinä se positiivisuus piileekin: vaihtelu virkistää, mikään päivä ei ole samanlainen.


- Aikomuksen tasolle jäi mm. viikata puhtaat pyykit, käydä itse suihkussa (hiukset tykkää, kun ei joka päivä ne kerran viikossa pesee?), vaihtaa kissalle hiekat, vaihtaa vessan lamppu. En myöskään tullut paria tiskipöydälle kertynyttä kippoa tiskanneeksi, ja käytetyt tuttipullot odottaa myös keittämistä. Normaalisti ehdin kyllä myös syödä enemmän ja aamupalankin aikaisemmin, ja jopa valmistaa päivällistä (useammalle päivälle kuitenkin), mutta tänään tuo monituntinen "matkustaminen" vei mm. tältä aikaa. Monesti ollaan myös päästy nukkumaan jo kymmenen maissa, mutta koko päivän reissailut ja nukkuminen vissiin pitkitti nyt tätä rytmitystä.

- Vauva itki tänään varmaan enemmän kuin elämässään yhteensä, mistä minulle itselleni tulee se paskamutsi-fiilis, onhan syyt pääasiassa minun (kun ei sitä tissiä saa juuri heti suuhun!). Tästä tulee kyllä itsellenikin kasvun paikka, kun pitää vaan oppia sietämään sitä, että kyllä se vauva joskus itkee eikä prinsessaa voi aina heti olla palvelemassa. Kyllähän se äitin sydämen murtaa, kun katsoo tuollaista mutrunaamaa, jolla on naama ja silmät märät kyynelistä :( Tämä tyttö tulee vielä niin pompottelemaan äitiänsä, toivottavasti isällään olisi enemmän tahdonlujuutta...

tiistai 9. heinäkuuta 2013

Liikunnat vk. 27

"Urheilit 7 kertaa, yhteensä 6 tuntia 10 minuuttia"

Alkuviikon ulkoilua rajoitti vesisateet. Kaupassa oli tietysti pakko käydä, tiistaina ripsi kuitenkin pikkusen vettä kävellessäkin, liekkö siitä nuo rinnatkin kylmettyneet... Keskiviikkona oli jo pakko päästä ulos, puoli tuntia ehti käydä ennen kuin uusi sadealue valtasi taivaan. Testailin nopeasti myös jo muutamaa laitetta liikuntapuistossa.
 
Loppuviikosta ilmat oli suotuisammat, ja lauantaina kävin samaisessa liikuntapuistossa jo pikatreenin (10 min) tekemässä - ja kävin karkkikaupassa korjaamassa tämän energiahävikin!
 
Sunnuntaina toistin tämän harjoittelun vähän tehokkaammin - vauva alkoikin natista vaunuissa, eli kävelyä oli jatkettava. Kokeilin myös porrasjuoksua ja juoksin viisi kertaa 34-rappua sisältävät portaat. Se sujui ihan hyvin, kunnes hetken kuluttua kesken kävelyn alkoi tuntua, että nyt ei ole kaikki hyvin... Loppumatka menikin melko ankkatyyliin kävellen tuskan saatellessa, eli ei vissiin ole paikat vielä juoksu-/hyppykunnossa! Eli porrasjuoksut jääköön odottelemaan vielä parempia aikoja.

Seuraavien viikkojen tavoitteena olisi saada liikuttua yhteensä 8 tuntia viikossa - keskimäärin reilu tunti kävelyä päivässä. Yksikin sadepäivä saattaa sen pilata, ellen nyt innostu kotijumpista.

sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Vierailijoita

Rintatulehdus lienee onneksi ollut väärä aikainen hälytys, pahemmaksi se ei enää onneksi muuttunut. Keskiviikkona juuri ennen nukkumaanmenoa kuume käväsi vielä 38,6 asteessa, mutta siitä nukkuessa ilmeisesti kovasti laski. Parin tunnin päästä heräsin nimittäin aivan hiestä märkänä. Yön aikana piti vaihtaa kahdesti yöhousuja, samoin kaksi kertaa meni märkä tyyny vaihtoon. Paitoja vaihdoin useammankin, rintaliivejä (ja liivinsuojia) nimittäin ei voinut kuvitellakkaan käyttävänsä kun ei mitään puristavaa voinut pitää, eli paidoille meni ne maidotkin lisäksi.

Imetin tiheään juuri tuolla ko. rinnalla ja laitoin ihan sen kellonkin sitten herättelemään 3 tunnin välein, neiti kun on saattanut yön ensimmäisellä unijaksolla nukkua jo hyvinkin pidempään. Ilmeisesti tuosta ei tosiaan sitä maitoa kovin paljon tullut, kun natiainen heräili vähän väliä ähisemään nälkäänsä, eli kelloa ei lopulta tarvittu herättäjäksi. Imettäessä samalla koitin painella ja hieroa tukkeumia auki. Vissiin joskus aamuyöstä ne alkoi avautua, neiti nukkui aamulla pidempään ja ihan itsekkin näin jo maitoa tippuvan.
Aamulla olo olikin miljoona kertaa parempi.


Hyvä näin, koska olin juuri torstaille jättänyt viikkosiivouksen kaikkine pyykinpesuineen, imurointeineen, luutuuksineen jne. eli touhua riitti. Natiainen sitten tietysti halusi touhuta mukana, kun ei yksin viihtynyt sen aikaa, että pyykit oisin käyny laittaan. Ostin tuon Baby Björn kantorintarepun (EDIT: kuten cua kommenttiboksissa korjasi, kyseessä on rinta(ei kanto-)reppu). joskus kirppikseltä muutamalla eurolla ja oon sitä koittanut ottaa käyttöön. Meinasin jo tuskastuneena heittää sen menemään ja tulla bloggailemaan aiheesta "älä osta ko. merkin reppua", kun se ei vaan tuntunut toimivan, en saanut sitä kiinnitettyä kunnolla takapuolen kohdalta (ja tämä pitäisi mennä isommillekkin??). Nyt annoin vielä yhden mahdollisuuden ja sain kuin sainkin äherrettyä repun kiinni sillä erotuksella, että toiselta puolen yksi nappilenkki ei vaan edelleenkään mene kiinni siitä pepun kohdalta. Kantoliina on kyllä tilauksessa, yksi olisi tulossa syksyllä, saa nähdä pärjäänkö tällä repulla vai ostanko liinan jo aiemmin...


Illalla meille tuli kylään serkkuni ja (kummi)tätini. Neiti nukahti just ennen heidän tuloaan, mutta heräili kuitenkin jossakin vaiheessa vieraita viihdyttämään. Yllätti minutkin, kun ei pariin tuntiin natissut tai alkanut itkeskelemään ja hyväksyi tutinkin (josta oli itse pidettävä kiinni!) ja napitti sitten hereillä vaihdellen sylistä syliin.


Muista blogeista on ollut hauska lueskella (vanhempien) sukulaisten antamia lastenhoitovinkkejä, joista suurin osa on kyllä aikansa eläneitä. Tätinikin näistä muutamia mainitsi. Ennen vanhaan oli tavallista juottaa lapsille sokerivettä ja navetasta suoraan juotettiin tuoretta lehmänmaitoa (nyt kun miettii, niin oisko näissä syy-seuraussuhde, että jos kun lehmänmaito on aiheuttanut vatsanväänteitä, on niihin auttanut kipulääkkeeksi sokeri...?)  Lisäksi lasta kylvetettiin joka päivä.
(+ Mummoni vinkit maidonnousuun: piimä ja kotikalja!)


Natiainen sai myös ihanan lahjan, jossa on "hieman" kasvuvaraa. Tämä ihana pupukuvioinen potkupuku kokoa 80 mennee ehkä talvella jossakin vaiheessa.


Lisää vierailijoita saatiin perjantaina, kun hyvä ystäväpariskunta kävi hekin katsomassa vauvaa. Hyvin suhtautuu neiti vieraisiin, kun ei heidän aikanaankaan itkeskellyt, vaikka justiinsa tultiin kävelylenkiltä ja kauppareissulta.


Kovin moni ei muuten olekkaan tarjoutunut lapsenvahdiksi (mur), mutta tässä postauksessa lienee esitelty ne innokkaimmat kandidaatit! Sitten kun uskallan päästää natiaisen silmistäni ja olla edes hetken erossa... :)


Tämä ystäväni tuli juuri kotiin Espanjan lomalta, ja oli ostanut neidille ihanan tuliaisen:


Hello Kitty-mekko! Mekkoja meillä ei montaa vielä olekkaan, kun en kovin montaa uskaltanut ostaa, jos ultra olis sittenkin ollut väärässä sukupuolen suhteen. Mutta mitään sukupuolisensitiivistä kasvatusta meillä ei harrasteta, ennemminkin niin, että kaikki käy: niin ne siniset, "poikamaiset" autopöksyt kuin pinkit prinsessamekotkin!

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Rintatulehdusko?

Iltapäivällä käytiin pienellä kävelyllä, kun taivas raottui sen verran, että joidenkin pilvien väliin pääsi vähän haistelemaan raikasta ilmaa sisällä homehtumisen sijaan.

Hieman nuita rintoja on pistellyt imetyksen yhteydessä, mutta se kait lienee normaalia aluksi, etenkin kun vähän on niitä nirhaumiakin ollut. No, ei mennyt kuin ehkä viisi minuuttia kun tultiin kotiin, niin toista rintaa alkoi kunnolla jomottaa, pistellä ja tuli hieman huimaava olo.

  
Tuo rinta todella tuntui kuumalta keilapallolta, jota tökitään neuloilla! Kuume käväsi äsken 38,3 asteessa ja paleli. Peiton alla lämmittelyn jälkeen raahauduin saunaan. Vähän eri ohjeita olen saanut, milloin siellä saa käydä, mutta nyt oli jo ihan pakko, paleli ja jos se kuuma helpottais. Taisin vaan ottaa "hieman" liian kovat löylyt, kun melkein silmissä sumeni tuon jälkeen. Mutta eipähän palele enää!

Nyt sitten ilmeisesti pitää taas ottaa tuo herätyskello käyttöön ja herätellä natiainen viimeistään kolmen tunnin välein syömään yöllä. Toivottavasti tämä oliskin vaan tukkeutuneista tiehyeistä johtuvaa ja menis ohi huomiseen mennessä. Ei jaksais sairastaa, kun olisi muutakin suunnitelmaa ohjelmistossa, ja kurja yksinään kärsiä.