Instagram @sarkkuk

maanantai 19. toukokuuta 2014

Oulun Lastenmessuilla

Aurinkoinen sää näyttäis jatkuvan kolmatta päivää, toivottavasti kesä on tullut jäädäkseen! Eilen päästiin auringossa jo hellelukemiin, ja ilmeisen moni oli kokenut sisäisen viherpeukalonsa kuorituneen sisuksistaan ja puuhailivat eilen ulkosalla pihaistutusten parissa. Toivottavasti silti ehditte sen verran sisätiloihin, että kävitte Oulun Lastenmessuilla?


Minä tosiaan sain kosketuksen messuihin jo lauantaina ständeilyn merkeissä. Tulin sisään juuri, kun Hevisaurukset olivat lopettaneet keikkansa, ja ilmeisesti suurin kävijäpiikki olikin sattunut messuille näihin aikoihin. En tosiaan päässyt ständiltä irtautumaan lauantaina messuja kiertelemään, mutta kuulin esimerkiksi itämaisen tanssin yhdistyksen Yasminen keikan, ja olisin sen halunnut nähdäkin, mutta jotenkin onnistuin tämän missaamaan myös sunnuntaina, heillähän oli useampi näytös messujen aikana. Infosta olisi kai saanut jotain printattua käsiohjelmaa mukaan (?), mutta en hoksannut ottaa.


Sunnuntaina olin paikalla puolen päivän maissa, ja ainakin parkkitilaa löytyi hyvin. Viihdyttiin Sn kanssa paikalla pari tuntia, eikä tungosta ollut rattaiden kanssa kulkiessa missään vaiheessa.


Ilmapallonmyyjiä oli paikalla vaikka minkälaisia. Eurovaaliehdokkaitakin oli esittäytymässä ja heiltä sai myös ilmapalloja mukaan, mutta me ostettiinkin astetta coolimpi ilmapallo Taikuri Karilta.. Kukka valittiin, koska Taikuri Karin mukaan se oli näistä muotoilluista ilmapalloista kestävin pienelle. S innostuikin syömään ja pureskelemaan kukkaa, mutta ei saanut rikki.


Hoploppi taisi olla lasten mielestä suurin vetonaula. Heidän ständiltään sai alennuskuponkeja pääsylippuihin, ja paikalla oli useampi pomppulinna sekä pelikoneita. Tässä oli myös mm. kattaus- ja ohjelmaideaa meidän omia tulevia kutsuja ajatellen!



Meidän pienokaiselle toki nuo pomppulinnat oli vielä liian isoja, ja esimerkiksi tuonne krokotiilin kitaan jos olisi neidin päästänyt, niin sinne olisi jäänyt. :) Vähän kuitenkin koitettiin istualtaan pomputella, ja jo se aiheutti riemunkiljahdukset. Kunhan neiti vähän kasvaa, niin taitaa meilläkin olla HopLop-reissu luvassa!


Myös muuta aktiviteettia lapsille oli tarjolla. Tivolimeiningistä sai maistiaisia mm. possujunan kyydissä, onginnalla ja köydenvetoarvoilla. Lapsille oli myös monen ständin yhteydessä leikkipaikkoja, kuten legoilla rakentamista.



Ständeillä oli myös hyviä uutuusjuttuja, ja erikseen on nyt pakko mainita vauvakirja netissä! Veikkaan, että tämä voisi olla monen bloggaajan tai muuten vain paljon valokuvia ottavan suosikki? Ainakin itse aijon tutustua palveluun, eli suunnitella ja tehdä oman vauvakirjan omista valokuvista ja teksteistä.

Lastenvaatetarjontaa messuilla oli yllin kyllin, vaikka muutama tunnettukkin merkki yllättäen joukosta puuttui. Kotikutsuja olisi voinut varata useammasta paikkaa, vielä jätin tämän ajatuksen hautumaan. Onnistuneesti näytti useampikin äiti olevan paikalla esittelijänä oman pikkuvauvansa kanssa, eli kyllä pienenkin vauvan kanssa töitä pystyy tekemään.


Sitä, mitä itse olisin kaivannut, niin naistenvaatetarjontaa imetyspaitojen muodossa. Yksi imetys- ja raskausajan vaatteita myyvä taho löytyi, ja ihanista kuoseistaan huolimatta niin on nuo mallit minun makuun vähän turhan retroja. Mutta hyvä keksintö alkaa tekemään vähän tällaisia massasta poikkeavia imetysvaatteita, itsekin olen melko kyllästynyt nykyisin saatavilla olevaan tarjontaan.


Messuilta löytyi myös imetys- ja vaipanvaihtopiste perheen pienimpiä varten, ja tästä täytyy kiittää erityisesti, meillä ainakin tuli tämä huone tarpeeseen!


Samaan aikaan Lastenmessuilla oli myös Ihana-messut terveydestä, hyvinvoinnista ja kauneudesta kiinnostuneille. Kait tämä jäätelökioskista ostettu jätski menee tähän kastiin? ;) S sai jäätelöstä myös omat maistiaisensa, ilmeisen hyvää oli.


Terveystuotteita oli tarjolla tosiaan urheilupatukoista vitamiineihin, huomaa kyllä tämän alan suosion. Hyviä messutarjouksia olisi ollut myös, harmi että olen näiden suhteen nyt ostolakossa. Lisäksi oli paikalla paljon korumyyjiä, tai jotain kauneudenhoitopalvelua tarjoavia yrityksiä.


Maistiaisia messuilla oli tarjota yllin kyllin, mitkä tietysti messukävijän näkökulmasta on se, mitä ainakin käteen jää. Lisäksi messuilla kiersi kärryjä, joista jaettiin vanukkaita, maissinaksuja, sipsejä sekä juotavia jugurtteja. Sipsit itse skippasin, mutta muuten saatiin kyllä kotiin viemisiä. Näitä sai ottaa mukaansa yllin kyllin, monella vaunujen alakerta olikin täynnä naksu- ja sipsipusseja! Monella ständillä oli myös hyviä arvontoja, toivottavasti onnetar olisi suotuisa!



Paikalla oli myös monia pieniä, vielä tuntemattomia (paikallisia) yrityksiä, ja näillehän tällaiset messut on juuri omiaan markkinoimaan omia tuotteitaan ja kasvattamaan mainettaan. Ihana olisi esimerkiksi paikallinen hääsuunnittelija Ameriikan malliin, ehkä joskus tulevaisuudessa.


Kovin paljon ostettavaa en itse kuitenkaan löytänyt. Kuitenkin kohdalle sattui sopivasti autoon aurinkosuojia myyvä ständi, eli Sn suojaksi ostin auton sivuikkunoihin imukupeilla tulevat ToyStory- ja mikä-lie-He-Man? -kuosiset aurinkosuojat. :D (Nyt kun tämän kirjoitin, niin tulipa mieleen, että olis pitäny ostaa toiset takalasiinkin). Lisäksi piti saada jotain ihanaa, ja koska kärsin kovasta sisustussuunnitteluvimmasta, niin jotain joskus-tulevaa lastenhuonetta ajatellen, Slle myöskin ihanat keijukuvioiset sisustustarrat.

Semmoinen mukava messupäivä meillä! Ei tosiaan käyty lavan tykönä, mutta kierrellessä kuultiin Ipanapan keikkaa. Tuohon huutokauppaankin olisi ollut kiva tutustua, mutta ei meilläkään ollut aikaa koko päivää tuolla olla ja kierrellä, nyt jäi mm. se Burberryn laukku saamatta, mutta jospa sen joku nappasi hyvään hintaan! ;)

Onnistuimme myös missaamaan messuilla kierrelleen Tyrannosaurus Rexin. Vissiin olen ollut suunapäänä jossakin ständillä hirmuliskolta piilossa, tai sitten se on ollut esillä vain jossakin tietyssä paikassa. Jotenkin kuvittelin, että se olisi tuolla kierrellyt, tai sille olisi ollut joku tietty "lava"? Onnistuiko joku bongaamaan sauruksia sunnuntaina käydessään? :)

Kiva, että tällaisia messuja täällä Oulussakin järjestetään, toivottavasti saadaan tämä meille taas tänne myös ensi vuonna!



Yhteistyössä mukana Oulun Lastenmessut

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Värikäs lauantai

Joko saa pakata talvivaatteet pois? Eilen sai jo ulkosalla liikkuessa keventää vaatetusta. Minä hullu lähdin liikenteeseen villakangastakilla, ja kaupungilla mittari näytti 19 astetta... Jäi se takki aika äkkiä autoon odottelemaan. (Ai niin, ostin viikolla oman autonkin!) Olin jo toista päivää liikkeellä hameessa. Tykkään hameista ja niitä on kaappi pullollaan, mutta en vaan osaa niitä talvella käyttää. Ja tämän huomasi. Meillä oli kesällä ensalkuun käytössä semmoinen musta ensitutti, ja luulin hukanneeni sen vasta noin kuukauden käytössäolon jälkeen. Pääni olen miettinut puhki, että mihin se on joutunut, kun ei sitä muuton yhteydessäkään talvella tullut mistään vastaan. Arvaatte varmaan, mitä löysin toissa-aamuna hameen taskusta? Siellä se tutti oli siis lähes vuoden ollut tallessa. S oli kyllä iloinen, kun sai taas yhden tutin kokoelmiinsa takaisin (vielä on yksi hukassa, jossakin sängyn alla varmasti).


Kesän tulon huomaa myös siitä, että hirveästi olis kaikenlaisia tapahtumia tiedossa. Mielenkiintoisia vieläpä, ja totta kai kaikki samaan aikaan! Koita siinä sitten revetä yhtä aikaa moneen paikkaan. Eilen oli sitten puhetta, että oltaisiin lähdössä liikkeelle puoli yhentoista maissa. Mutta ei, koska on isin viikonloppu, niin hänen ehdoillaan tässä piti mennä ja lopulta päästiin hänen paidansilityksensä jälkeen lähtemään vasta kellon lähennellessä puolta päivää. Huomattiin, ettei hänellä ole oikein kevyempää takkia, ja niinpä ihan ensin pysähdyttiin Vaatteiden vaihtopäivillä. Eihän sieltä sitten miehille mitään löytynyt, mutta itselle tarttui mukaan pari vaatekappaletta. Aamulla just vaatekaappia pelmuuttaessa tuskailin, että miksei mulla ole yhtään jakkua tai vastaavaa, niin nytpä niitä on sitten kaksin kappalein!

Varsinainen päämäärä meillä oli kaupan kautta mennä keskustaan Ravintolapäivän antia katsomaan. Näin vasta edeltävänä päivänä mainostuksen Värikkäästä Ravintolasta, ja koska siellä oli niin monenlaista etnistä ruokaa ja varsinkin isin kulttuurialueelta tarjolla, niin ajattelin, että tuo isi varmasti tykkäisi, ja saattais vaikka tuolla löytää jonkun juttukaverinkin. Paikka oli totta kai ihan tupaten täynnä, ja rattaiden kanssa sisälle ei kyllä olis mahtunutkaan (tungin silti).


Otettiin maistiaiset Syyriasta ja Marokosta täydennystä. Itselleni tabouleh'a ja riisillä täytetty tomaatti. Tämmöiseksi pieneksi kevytlounaaksi vitosen yhteismaksu ei mun mielestä ollut paljon, ja ruoka oli hyvää (vaan toki isi osaa tehdä mm. paremman hummuksen!). Kun sekaan mahtui paremmin, kävin vielä katsomassa muiden maiden antia, ja ostin vielä Irakin sekä Kiinan puolelta kasvis-/kevätrullat pieneksi vertailuksi. Mitään kevyitä rulliahan nuo ei ole, ja niiden energiamäärällä pärjäskin syömättä pitkälle iltaan. Irakilaisessa rullassa oli sisällä ainakin perunaa, herneitä sekä mausteita, kiinalaisessa puolestaan kaalia ja porkkanaa.


Hyvä että tuolta ulos päästiin, niin jo alkoi valitus. Kuulemma ei tarvitse mennä tuonne enää ikinä, koska paikalla oli vääränlaisia ihmisiä. Eli voin luvata, että en häntä ikinä yritäkkään viedä tänne, tai muihinkaan tapahtumiin uudestaan, kun ei mikään ikinä kelpaa...

Kello kävi jos sen vertaa, että ehdin käydä kotona vain vaatteet vaihtamassa ja lähteä "työhommiin" messuille päivystämään. Yllättävän vähän oli tuolla messuilla ihmisiä paikalla, ilmeisesti suurin virta oli ajoittunu aamupäivään. Ei silti ihan turha reissu ollut - tänään ajattelin mennä paikalle sitten messuvierailijan ominaisuudessa Sn kanssa.




Vaan tuskin olin kotiin päässyt sisään asti, niin jo alkoi sama tuttu palaute. Tiskaus oli vienyt kuulemma kaks tuntia Sn kanssa, eikä ruokaa ollut ehtinyt tehdä tai siivota, saatikka käydä tupakilla. Mun ois pitäny ehtiä ennen lähtöäni syöttää S ja antaa maitoa - näin olin suunnitellutkin, mutta kun ei aamulla kuulemma mikään kiire ollut, niin enpä vaan ehdi viidessä minuutissa tätä kaikkea tehä. Mun olis pitäny työn tuloksena tulleet rahat latoa heti tiskiin, ja kuulemma muutaman euron takia työn tekeminen on ihan turhaa, koska S tarttee äitiään kotona. Olin jo tässä suunnitellu, että alkaisin tekemään jotain pientä osa-aikatyötä, mutta jos toiselle tuo kotona oleminen on niin hankalaa, eikä me varmaan saada sitä kotihoidontukeakaan sitten, ja päivähoitokaan ei mitään ilmaista ole, että vähän turhalta tuntuu tämmöset suunnitelmat. Niin vissiin on aivan turha ees kuvitella minun irrottautumista työelämään ja pienenkään pesämunan kartuttamista. Jos ei sitten keksi mitään työtä, mitä voi kotoa käsin ja/tai lapsen kanssa ollessa tehdä.

*Puuh...*

perjantai 16. toukokuuta 2014

11 kk

1 kk | 2 kk | 3 kk | 4 kk 5 kk  | 6 kk | 7 kk | 8 kk | 9 kk | 10 kk


Muutama päivä sitten neiti mennä hujahti viimeisen vauvakuukauden puolelle. Kyllä se totta on, kun sanotaan, että se vauva-aika vaan menee äkkiä. Haikeudella muistelen välillä aikaa, kun S oli ihan pikkuruinen. Samalla kuitenkin ylpeydellä seuraa, miten päivä päivältä S kasvaa ja ymmärtää asioista enemmän välillä äitinsä täysin hämmästyttäen.


S on viime kuukauden aikana kasvanut pituutta ainakin siitä päätellen, että lähes kaikki 68- että jopa osa 74-koon housuista loppuu pituudeltaan kesken. Onneksi kesä tulee, niin paljaat kintut ei haittaa, muutenhan ne vielä meniskin jalkaan. Sukkia neiti ei tykkää muutenkaan käyttää, aina on repimässä niitä pois jalasta ja parittomia sukkia löytyykin aina ympäri taloa, myös kyläillessä. Annankin hänen useimmiten olla ilman sukkia, jos lattia vaan on sen verran lämmin, ettei varpaat palellu. Hyvällä ruokahalulla hän on syönyt eli paino kasvanee tasaiseen tahtiin.


Vieläkään ei S viipota menemään kuin lujaa vauhtia konttaillen. Joitakin kertoja on nyt enenevissä määrin alkanut osoittamaan kiinnostusta kävelyä kohtaan, esim. työntäen työtuolia tai jotain muuta liikkeelle lähtevää. Kävelykärryt WANTED. Tykkää myös kävelyttämisestä ihan hirveästi, ja osaa kyllä laittaa jalkaa toisen eteen, eli kyllä se sieltä kohta lähtee itsekseen jo liikkeelle.  Jos äiti kieltää johonkin menemästä, silloin kontataan lujaa ja naureskellaan. Varsinkin, jos saa olla ilman rihman kiertämää. Pukeminen muutenkin on aina hirveän hankalaa, puhumattakaan vaipan vaihdosta, kiemurrellaan mahdollisimman hankalasti ettei vaan saisi mitään puettua. Ulos sentään neiti tykkää aina lähteä, ja nostaa hirveän huudon, jos isi menee parvekkeelle tai etuovesta ulos, hän kun tahtois mukaan. Silti autossa hän ei viihdy (paikallaan?), vaan vissiin tykkää juurikin raittiista ulkoilmasta ja maisemista.


S keksii myös nykyään itse leikkejä ja on alkanut selkeästi keksimään omia juttuja. Saattaa vaikka pinnasängyssään jutella ja pussailla nallen kanssa. Lukeminen on edelleen yksi lempiharrastuksista, sekä omat kirjat että äitin lehdet on mukavia. Kännykkä ja tietokone aiheuttaa itkupotkuraivarit, kun niitä haluaisi näpertää, mutta ei saa. Hommasin jo ylimääräsen tietokoneen näppiksen neidille leikittäväksi, oli siitä jo ainakin yksi näppäin lähtenyt irti. Yksi viimeaikaisin suosikkileikki on ratsastus. En muista, mistä tämä lähti, mutta jos meen maahan kyykkyyn, niin S tulee minun selän taa ja puristaa kädet ympärille, ja sitten pitää mennä reppuselässä taloa laukaten ympäri. Tulevaa heppatyttöainesta. Sitä uimista voisi muuten koittaa taas pitkästä aikaa, nykyään kun kylpyammeen pelkkä näkeminenkin saa aikaan riemuhuutoja. Musiikki ja tanssiminen on silti lempiharrastus numero yksi. Kukkuu!-leikki on laajentunut verhoista mihin vaan kankaanpalaseen. Mukavaa on myös tonkia äidin käsilaukkua ja levittää sen sisältö ympäri eteisen lattiaa, ja vielä parempi jos sieltä löytää lompakon, niin kaikki kortit pitää heitellä ympäri lattiaa. Myös sukkakorin sisältö pitää järjestää uusiksi monta kertaa päivässä, ja jos ei näissä ole tarpeeksi, niin myös kaikki lelut voi levittää ympäri olohuonetta. Pyykkikaverina myös samaa laatua.


Puhetta tulee ja paljon, kenelle vaan kuka jaksaa kuunnella. Varsinaisia uusia sanoja ei ole tullut, mutta matkii äänteitä kyllä hyvin, varsinkin jos useamman kerran toistelee. Esimerkiksi auto kuului yksi päivä hienosti. Oon myös huomannu, että seassa on äänteitä, jotka ei varsinaisesti suomeen kuulu, ja jotenkin tuo puhe kuulostaa jo erilaiselta isinsä kanssa kommunikoidessaan. Neiti on muuten myös kova komentamaan ja käskyttämään varsinkin, jos häntä komennetaan niin hän kyllä osaa tehdä sen takaisin.


Hampaita on jo kymmenen. Kolme tullut siis lisää, tällä kertaa vähän kivuttomammin, vain pieniä äkäpussikohtauksia aiheuttaen. Nyt on siis neljä hammasta alhaalla ja ylhäällä, sekä ylhäällä poskissa molemmin puolin yhdet. Alas on vastaaviin kohtiin tulossa jo kaksi lisää.


S syö jo lähes kaikkea. Pääasiassa omatekemiä soseita, välillä haen vaihtelua jostain kaupan purkkiruuasta, varsinkin kalapurkkeja ostan silloin tällöin tai jos nyt joku tarjous sattuu olemaan. Omin kätösin syö mm. herkkuaan tortillaleipää, erimuotoisia makaroneja, banaania, kurkkua, tomaattia, maissinaksuja, Talk-muruja, ja milloin mitäkin keksin käteen antaa. Riisipiirakkaa on jo syönyt myös, sehän se onkin herkkua. Haluaisi kyllä itse syödä jo lusikalla, mutta yleensä se lusikan sisältö päätyy katapulttina lattialle ennemmin kuin varsinaiseen kohteeseensa. On myös kiinnostunut enemmän meidän ruuista, eli välillä pitää maistiaisia antaa myös omalta lautaselta, kyllähän hän huomaa, että erilaista se monesti on. Ollaan maisteltu jo mm. sekä pakastettua että tuoretta mansikkaa, ja kun en jaksa enää taistella tuulimyllyjä vastaan, niin onhan tuo välillä saanut pienesti maistaa jotain herkkua eli pieniä määriä sokeria (ja suolaa), mutta ei onneksi osaa niitä vielä vaatia enkä oikeasti niitä haluaisi myöhemminkään liikaa totuttaa syömään (isi saattaa olla eri mieltä tästä).


Normimaito me varmaan aletaan kohta pikkuhiljaa lisäämään ruokavalioon, vaikka sitäkin kyllä on ollut jo jonkun maistiaispalan seassa. Tähän saakka ruokajuomana on ollut vesi. Edelleen siis olen myös imettänyt, eiköhän se tuonne vuoden ikään saada suositusten mukaisesti jatkumaan. Niin, myös öisin imetän edelleen, ja sille sais minun puolesta jo tulla stoppi.


Öistä puheen ollen, tällä suunnalla on tapahtunut suurin harppaus. Sen kymmenen kuukauden jälkeen, mitä S minun kainalossa yönsä vietti, on jo suuri saavutus se, että muutama viikko on saatu S nukutettua omaan pinnasänkyynsä. Edelleen hän sieltä keskellä yötä kuitenkin herää, ja minä en tässä vaiheessa väsyneenä ole jaksanut uutta nukutustaistelua alottaa, mutta suuri harppaus eteenpäin se on tuokin. Muutamaa kikkaa sain kokeilla, ennen kuin onnistuin, ja viimein tuttipullosta ja kauramaidosta löytyi ratkaisu (mitään muita maidonkorvikkeita ei alkanut juomaan). Nyt alkaa jo olla sen verran tottunutkin omaan sänkyynsä, että harvoin tarvii enää tuttipulloonkaan turvautua. Mutta isot propsit annan kyllä myös isille, joka pari kertaa on saanut Sn itse nukutettua, ilman mitään kummempia poppakonsteja. (Minun puolesta sais vaikka joka ilta hoitaa nuo nukuttamiset :P ).


Nukkuminen siis tapahtuu yöaikaan vielä muutamalla herätyksellä. Päivisin nukkuu 1-2 päiväunet, toiset riippuen noista ensimmäisten kestoista ja siitä, ollaanko ilta-aikaan sopivasti jossakin menossa niin, että saapi ottaa rauhassa nokoset. Mielelläänhän noita toisia unia ei enää tässä vaiheessa tarttis olla, että neiti nukahtais ajoissa yöunille eikä kukkuisi yömyöhään. Aamulla kuitenkin useimmiten herää kahdeksan pintaan, kun olen ensin kuuden maissa saanut tainnutettua vielä jatkamaan uniaan.



Seuraavaksi kuukausikatsauksessa onkin vuorossa 1-vuotispäivä! Samalla kuukausikatsaussarja myös päättyy, katsotaan, mitä siihen tilalle keksin. :)

torstai 15. toukokuuta 2014

Oulun Lastenmessulippujen arvontatulos

Arvonta Oulun Lastenmessujen kahdesta lippupaketista on päättynyt. Kiitos kaikille osallistujille!

Onnettarena toimi Random.org, joka päätti arpoa tällä kertaa seuraavat voittajat:



Onneksi olkoon!
Voittajille on lähetetty sähköpostia.

Käykäähän vielä klikkailemassa tykkäysnappia Lastenmessujen FB-sivulla, niin saadaan HOPElle kunnon potti kasaan!


Yhteistyössä Oulun Lastenmessut