Instagram @sarkkuk

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

The Last Greek Night of This Season


En oo jaksanu käyä lauantaisin nuissa kreikkalaisissa illoissa, kun ne on niin nähty, mutta sen kunniaksi, että oli viimeinen ilta tälle sesonkia, niin päätin sitten lähteä katsomaan.


Niinhän siinä sitten kävi taas, että jouduin mukaan tanssimaan, kun en kehdannut kieltäytyäkkään. Paparazzi oli tällä kertaa paikalla, joten todistusaineistoa siis siitäkin on.







Kyllä tuo vaan aina hävettää pomppia menemään. Jos vaikka ens talvena opettelis nuo aivan yksinkertaset askeleet ja ens kesänä vois sitte näyttää, että onnistuu se tanssiminen oikeesti multaki, eikä oo vaan ku joku perunasäkki...


Tonnikalasalaattia evääksi.


Onnea taas sirpaleiden määrästä päätellen on luvassa.

Niin joo. Sitä aina välillä hämmästyy siitä, kuinka ihmisillä voi olla olemassa kaksoisolentoja. Itsekin oon kuullut, että mm. Oulussa on pyöriny joskus joku mun kaksoisolento, ja täälläkin kuulemma oli joku aika sitten joku, jota jopa A oli ensin kattonu minuksi ja ihmetelly, että mitä ihmettä istun joidenki uppo-outojen ihmisten kanssa. Oishan se hauska joskus itekki törmätä tommoseen.

Siellä oli joku poika, joka oli niin kuin kaksi marjaa erään opiskelijakollegani kanssa. (Jos joku muu mun tutuista on samaa mieltä, niin varmaan hoksaa ketä tarkotan.) Ihan hämmästyttävää, miten voi joku aivan eri maassa asuva ihminen vaan olla niin ulkonäöltään kuin olemukseltaan kuin joku toinen ihminen. Ehkä tällä maapallolla ei vaan oo geenejä tarpeeksi? Mitenhän usein tuommosta tapahtuu, ois nimittäin aika hurja nähä vaikka joku sata vuotta vanha valokuva, jossa ois oma naama :))


Sitten oli yhellä työntekijällä vielä synttärit, jonka kunniaksi hänelle järjestettiin pieni yllätysohjelma. A otti mullekki palan synttärikakusta. Siinä hetkessä, kun oli selän kääntäny ja katto uudelleen, niin oli tämä yks rotta kähveltänyt kakkupalan ja syönyt suihinsa. Ei siis kakkua minulle :(


Semmonen ilta tällä kertaa. Seuraavaa ootellessa sitten meneekin taas reilu puoli vuotta. Tai eihän sitä ikinä tiiä, missä päin maailmaa sitä onkaan puolen vuoden päästä. En edelleenkään tiiä vieläkään omista aikatauluista mitään. Jospa se taas tässä muutaman viikon sisään nytkähtäis hieman eteen päin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahduta kommentillasi!