3 kk

1 kk | 2 kk

3 kk -syntymäpäivän aamuna neiti heräsi tuttuun tapaansa päivänsäteen lailla hymyillen. Täällä onkin pääosin iloinen lapsi, kunhan vain palvelu pelaa. Joskus harmittaa tai tulee tylsää yksinään, silloin äitiä pitää vähän huutaen käskeä ottamaan syliin . Tai hoputtaa antamaan sitä maitoa, kun ei pienet vihjailut tehoa. 3 kk -neuvola meillä on vasta maanantaina, päivitän vaikka tännekkin sitten mittoja. Veikkaan kyllä, että 6 kg paukkuu jo komeasti rikki, niin on neidillä hyvä ruokahalu. 50-koon vaatteille on sanottu hyvästi (yhdet housut menee vielä), ja 56-kokoisista menee enää muutama satunnainen body. Housut sen sijaan on vielä tätä kokoa pääosin. Mutta bodyjen osalta on otettu jo 62-kokoiset käyttöön.

EDIT: Mitat 16.9.

Paino 5910 (5300)

Pituus 60,6 (58,2)

Pää 38,2 (37,3)

Vauva on viimeisen viikon aikana alkanut kääntymään mahalleen, kun tämän laittaa hieman kyljelleen (mutta vain oikealta kyljeltään eikä osaa kääntyä toisin päin ). Ja pikku hiljaa alkaa myös pitämään siitä. Eikä tykkää enää pikkavauvan lailla makailla sylissä, vaan kovasti pitää saada jo katsella ympärilleen mieluiten pystymmässä asennossa.

Lelukaaren kolisevimmat lelut on käytössä ja niiden kanssa saatetaan viihtyä niinkin kauan, että äiti ehtii hyvin tehdä ruokaa ja tiskailla. Omat kädet on löytyneet, niitä ja äitin käsiä tuijotellaan välillä huuli pyöreänä. Lattialla leikkimatolla ollessa on joskus päästy potkimalla etenemään taakse päin.

Vauva tykkää jutella jo tosi paljon myös vieraiden ihmisten seurassa. Ja on sanonut jo sanat "ei", "niin" ja "äiti" - no ihan varmasti on! Äitin korva kuulee mitä tahtoo. Eikä siitä gaagaasta kyllä ole pitkä matka muodostaa sanaa siitäkään.. hehheh. Nyt opetuksessa on "Leevi". Jännä nähä sitten, mikä sana sieltä selkeästi ensin sitten aikanaan muodostuu kaiken pöristelyn ja kujertelun päätteeksi. Melko söpö tapaus tämä on muuten kai myös, muidenkin kuin äidin mielestä, kun kaikki ohikulkevat mummut ja papat pysähtyy vauvaa aina ihailemaan ja juttelemaan. :)

 
Vaipoissa siirryttiin puolivahingossa täyskestoiluun (=unohdin ostaa kauppareissulla uusia/isompia vaippoja). NewBorn-koko alkaa olla sillä mallilla, että saisi jo pakkailla laatikkoon odottamaan seuraavaa vastasyntynyttä. Mulla on niin erilaisia ja erimerkkisiä vaippoja sitten muuten käytössä, että ihan sekaisin käytän (NB-), S- ja M- kokoa, vaikka yleisesti tuo M on vielä vähä liian iso.

Maitoa on riittäny vielä hyvin. Rytmi ei ole hirveästi kuukauden takaiseen muuttunut. Aamulla herätään joskus klo 7 (minun jälkeen), joskus klo 9 vähän riippuen siitä, pitääkö vaippaa vaihtaa milloin. Aamupäivällä, päivällä ja iltapäivällä otetaan päiväunet, monesti käydään kaupassa tai muilla asioilla niin, että vaunuissa saa nukuttua hyvät unet. Ilta tissitellään n. klo 19 alkaen, ja jos ei vaipanvaihdossa olla puoli kymmeneltä ja pää tyynyssä viimeistään kymmeneltä, neiti osaa kyllä siitä itse muistuttaa. Öisin heräillään välillä 2, välillä 4-5 kertaa minun vierestä. Äitiyspakkauslaatikon voisikin kohta jo pakata pois - mittasin sen pituudeksi kerran 70 cm. Sitten päästäisiin jo isojen tyttöjen sänkyyn nukkumaan.

Nimen vauva saa parin viikon päästä. Niin tai onhan se jo olemassa, mutta sitten saa sen virallisesti, pidetään nimiäiset ja salassa pito päättyy. ;) Itekki jo ootan että saa jo julkisesti alkaa kutsumaan vauvaa nimellään.. vähän pitää nimittäin sanojaan varoa, ettei se vaan sieltä lipsahtaisi ennen aikojaan.

Itselläni on nyt tämä kolmannen kuukauden kirous päällä. Hiuksista en tiedä, mutta heti raskauden jälkeen mulle kasvo ihanat pitkät kynnet, millasia en oo ikinä ennen omistanut. Nyt ne alkaa olla historiaa, yks kerrallaan on halenneet ja menneet poikki. Koitan napsia vitamiineja ja syödä kalsiumia, ehkä se jotain auttaa - vielä ei tosiaan lattiakaivo pursuile hiustuppoja (kop kop).

***

Psyykkisen kehityksen kulku

Lähde: Therapiafennica | Kaija Puura 

2-7 kuukautta

 Tottumisen ja ehdollistumisen avulla vauva osaa ennakoida tuttujen tapahtumien kulkua syntyneiden tapahtumien skeemojen eli mallien avulla (esim. imetyksen alussa lakkaa itkemästä nälkää hetkeä ennen kuin saa nännin suuhunsa). Vauvan kiinnostus ja kyvyt sosiaaliseen kanssakäymiseen lisääntyvät, ja vastavuoroinen katsekontakti, ääntely ja hymy esiintyvät viimeistään 3 kuukauden iässä. Tunteet kehittyvät: mielipaha jäsentyy suruksi, inhoksi ja kiukuksi; mielihyvä iloksi ja tyytyväisyydeksi; kiinnostus hämmästykseksi ja kiinnostukseksi. Vauvan nukkumis- ja syömisrytmit alkavat vakiintua oman fysiologisen kypsymisen ja vanhempien säätelyn avulla. Muistijäljet tallentuvat edelleen implisiittiseen muistiin. 

*** 

Vielä vähän horoskooppihömppää. Mielenkiinnosta kurkkasin, mitäs tälle meidän lapselle mahdollisesti olisi luvassa. (Tunnistatteko omassa kaksoslapsessanne näitä piirteitä??) Oottakaahan kun tässä ehtisi tehdä ja katsoa tarkemman syntymähoroskoopin, sehän se vasta mielenkiintoista onkin!

***

 Kaksoslapsi:

"...Kaksoslapsen läsnäollessa ei ole syytä lasketella edes valkoisia valheita eikä puhua tunteidensa vastaisesti, sillä hän hallitsee sekä sanallisen että sanattoman viestinnän salat paremmin kuin ikinä osaat kuvitella. Vilkkaudestaan ja nokkeluudestaan huolimatta myös Kaksoslapsi kaipaa ennen kaikkea hellyyttä ja hyvänä pitämistä.

---

Kaksosten universaalinen tehtävä on välittää kosmoksen viestiä ihmiskunnalle niin kirjallisessa kuin suullisessakin muodossa. Tehtäväänsä he suorittavat kirjailijoina, radio- ja Tv-toimittajina, lehtimiehinä tai -naisina, poliitikkoina tai myyntialan ammattilaisina. Sanoillaan ja kirjoituksillaan he näyttävät kanssaihmisilleen kolikon toisen puolen eli todistavat Yingin ja Yangin suurta vastakohtaisuuksien lakia. Sanoillaan ja kirjoituksillaan he näyttävät kanssaihmisilleen kolikon toisen puolen eli todistavat Yingin ja Yangin suurta vastakohtaisuuksien lakia. Voidakseen suoriutua tehtävästään kunnialla he tarvitsevat hyviä opettajia. Voit mielestäni pitää suurena kunniana sitä, että lapsesi valitsi juuri sinut opettajakseen. Asialla on toki kaksosmaisesti toinenkin puolensa, ja siinä tämä roolijako sitten kääntyykin päälaelleen. Jos haluat lapsesi menestyvän tässä kovassa maailmassa tulee sinun olla häntä kohtaan äärimmäisen rehellinen ja kantaa selittelemättä vastuusi silloin kun jätät antamasi lupauksen toteuttamatta. Sinulla on harvinaisen älykäs lapsi, joka varmasti ymmärtää että olet unohtanut hänen syntymäpäivänsä tai huvipuistoon lähdön. Kaksoslapselle tulee antaa esimerkki rehellisyydestä ja omien virheiden myöntämisestä, jotta hän oppisi käyttämään omiakin lahjojaan mahdollisimman menestyksekkäästi..."

Lähde: astro.fi

***

Vauvastahan on jo "povattu" tulevan vähintäänkin kansainvälinen diplomaatti, eli tähdetkin ovat tähän suotuisissa asemissa. Näyttää samalla kuitenkin olevan myös vanhemmille tehtävää ja kasvun paikka yhdessä lapsen kanssa. Ainakin kuvauksen ominaisuuksiin lapsella on täydelliset lähtökohdat, jos mitään on vanhemmiltaan perinyt. Eli ei nämä horoskooppiennustelmat ihan hömppää taida olla ;)

Kutsuja

Niin on elämä vienyt mennessään, ettei ole ehtinyt tänne päivittelemään puuhia yhtään. Syksykin on ehtiny tulla tässä välin, sen varma merkki on ainakin pihalla ulkoileva haalarikansa. Ollaan suunnilleen joka päivä/ilta oltu jossakin menossa. Lapsi on tyytyväinen kun palvelu pelaa, niin sen kanssa voi helposti liikkua lähes missä vaan, ja kun on vielä ollut ihanat syyssäät, niin on helposti vielä päässyt menemään.

Tässä parin viikon aikana ollaan nyt rampattu ties missä kutsuilla. Kaikkihan alkoi kaksi viikkoa sitten masulaisten kutsuilla, joissa esiteltiin Tupperia. Mielenkiinnosta kyselin, että mitä tämä homma pitää sisällään, kun siinä Oriflamessa kuitenkin oon vähän aikaa ollut. Illalla menin kuuntelemaan esittelyä, ja sieltä poistuin sitten aloituskassin kanssa. Oon nyt sitten yrittänyt pitää ja sopia kutsuja alustavasti syyskuulle. Jos homma lähtee oikein kunnolla rullaamaan, niin mistäs sen tietää, jos tästä vaikka uusi ura urkenee ;) Vaikuttaa kyllä tosi mielenkiintoiselta hommalta, ja etenkin tämmöselle kotiäidille sopivalta.

Parastahan tässä on se, että tutustuu uusiin, mukaviin ihmisiin. Kun itse astuu sieltä omasta mukavuusalueestaan hieman ulkopuolelle, niin sitä myös kehtaa mennä eri tilanteisiin ja tavata niitä uusia naamoja. Silläpä kävin sitten myös eräillä Me&I -vaatekutsuilla viikonloppuna. Minähän en ole mikään merkkivaatteiden suurkuluttaja, mutta ihan mielenkiinnosta menin katselemaan, mitä siellä olisi esillä. Niinhän siinä kävi, ettei ihan tyhjin käsin tarvinnut poistua paikalta. Ei tullut se lottovoitto vieläkään, jäi niin moni vaate kaihertamaan mieleen. :I

Pandabody Me&I 86/92 (vähän kasvunvaraa).

Mutta on sitä asiat edistyneet muillakin elämän saroilla. Mullahan oli hirveä valituspostaus jo tulossa, vaan onneksi se jäi pelkälle luonnosasteelle. Näyttää nyt nimittäin siltä, että nämä meidän perheen paperihommat olis pikku hiljaa kohta puolin voiton puolella. Pienen ja nopean sähköpostikyselyn jälkeen ilmeni, että ne isyyspaperit on jo olleet vissiin tovin Ateenassa odottelemassa. Saman tien kyselyideni jälkeen sieltä oltiin yhteydessä isään, ja tämä pääsi nyt alkuviikosta allekirjottamaan paperit. Ne oli kuin olikin käännetty isän äidinkielelle, mikä siis sekin otti hieman aikaa. Nyt mun pitäis vissiin vuorostani taas käydä allekirjoittamassa jotain papereita, mutta en oo saanut nuita lastenvalvojia puhelimen päähän. Se meidän asiaa hoitanut on ollut vissiin kuukauden poissa töistä ja vieläkin siellä vaan vastaaja antaa vanhan poissaoloilmoituksen, eikä tämä toinenkaan ole nyt vastannut puhelimeen. Nyt kun saisin äkkiä niihin papereihini nimen alle, voisi tiedon ilmoittaa Maahanmuuttovirastoon, jossa odotellaan enää vain tätä isyyden vahvistamista. Ja kun saisin allekirjoituksen N-Y-T, niin olisi vielä mahdollisuus, että lapsi ehtisi saada isän sukunimen. Nimiäisten päivämäärä on nimittäin päätetty ja kutsutkin jo lähetetty.

Piikkejä

Torstaina käytiin ottamassa rokotetutkimuksen 3kk -piikit. Tällä kertaa osasin paikallekkin ajoissa, mentiin nimittäin linja-autolla ja siinähän se klinikka oli melkein heti bussipysäkin vieressä! Autolla kun viimeksi etsin paikkaa sieltä sokkeloista puoli tuntia... (kävellen olisit jo perillä).

Nyt tuolla ei ollut ruuhkaakaan eli päästiin ihan ajoissa vastaanotollekkin. Neiti oli pirteällä tuulella vielä tässä vaiheessa, kun ei tiennyt mitä tuleman piti. Sen verran oltiin ajoissa (tultiin suoraan aamuisesta kevätmasujen tapaamisesta) että ehdin syöttää tytön. Alkaa muuten äiti olla jo melko karaistunut tähän hommaan ja ne puheet "en ikinä imetä julkisesti" tätä kuuluisaa en ikinä -osastoa.. Vieläpä ihan täysin mukavuuden halusta, onhan se paljon helpompaa kun maitobaari on auki 24/7 eikä tarvi säätää minkään pullojen kanssa.

Aluksi otettiin verikoe (koska ollaan osa sitä meningokokkiryhmää), ja siitähän tyttö pillastui. Kovasti piti äitiä potkia kun minä pitelin jalkapäässä neitiä kiinni, ja hirveä kiljuminen käynnissä. Niin kuin si... vauvaa pistettäis!

Seuraavaksi saatiin rotarokote, minkä kanssa meni sitten paremmin nestettä maiskutellen. Mutta sitten taas oli pistoksen aika. Vasempaan reiteen saatiin kuutosrokote, ja siitä se vasta huuto syntyikin niin, että ei meinannut neiti malttaa ees itkuaan lopettaa. Äitin sydän taas ihan rusinoilla, kun vauva katsoo apua pyytävästi kyynelsilmillään... :( Onneksi vauvan muisti on lyhyt, ja kipu sekä paha mieli meni lopulta ohi. Neuvolakorttiin kirjautui taas: "Ihan tyytyväinen neiti!"

Puoli tuntia piti taas odotella välittömien vaikutusten varalta, ennen kuin päästiin lähtemään. Vauva nukahtikin heti vaunuihin ja lähdettiin käymään kävellen matkalla kaupassa, vähän ennakoiden iltaa. Viimeksi neidille nousi kuume, ja varauduin nytkin siihen, että ilta menisi kitinän parissa. Kotiin kun päästiin parin tunnin kaupoissa kiertelyn jälkeen - minkä aikana vaunuissa nukuttiin sikeästi - olikin sitten taas nälkä. Tämän jälkeen vauva nukahti pariksi tunniksi, ja tämä lienee täysin rokotteista johtuvaa uneliaisuutta, ei nimittäin normaalisti nukuta mitään pitkiä iltaunia. Tästä kuitenkin vauva heräsi normaalisti taas syömään ja iltatoimiin, hieman valitti aina kun pistoskohtiin koskettiin. Ei niissä kuitenkaan näkynyt mitään normaalista poikkeavaa. Yöllä herättiin normaalia useammin, tunnin-parin välein ähisemään ja syömään. Mutta mitään itkua tai kitinää ei tällä kertaa syntynyt. Illalla ja aamullakin lämmöt oli normaalit, ja unohdin aamupäivän aikana koko rokotteiden vaikutusten seuraamisen, kun mitään ei kuulunut, ja päästiin lähtemään taas seuraavaan kyläilypaikkaan!

Tällä kertaa päästiin siis vähällä. Mutta kuukauden päästä olisi taas koko kolmen pistoksen+rotan pompsi luvassa, saas nähdä miten sitten taas käy.

Elokuun liikunnat

Kooste liikunnoista koko elokuulta, kun ei ole aikaa ollut kirjoittaa viikkokatsauksia. Vähän kortilla tosiaan välillä on tuo aika, ja sen käyttäminen on välillä vähän valintojen kysymys. Bloggailu helposti söisi sen ajan mm. tuolta liikkumiselta. ;)

Kuten kuvasta näkyy, koko elokuussa kertyi liikuntaa 36 tuntia. Se on hyvin se.
Vertailun vuoksi heinäkuulta tuntimäärä oli 28.

Pääosin on tullut harrastettua vaunukävelyä, ja oon koittanut välttää bussin käyttöä ja valita sen sijaan aina kävelyn. Kun vaan pääsee lähtemään liikkeelle tarpeeksi ajoissa, niin se kyllä onnistuu. Jos/kun olen muistanut, olen kävellyt iltalenkin liikuntapuiston kautta. Siellä saa juuri tehtyä pikaisen kymmenen-viidentoista minuutin treenin, ennen kuin vauva herää vaunuissa (hänkin taitaa olla liikkuvaa sorttia).

Vk 32-34 heiaheia.com

Muutama erityinen liikuntakerta mahtuu kuitenkin joukkoon. Eräs lauantai sain lapsenvahteja kolmin kappalein ja päätin käyttää oman aikani uimiseen. Käytinkin sen tehokkaasti, koska vesijuoksun ja uinnin päätteeksi jäin vielä vesijumppaan. Ja pyöräilin tosiaan ensimmäistä kertaa pariin kuukauteen. Joo, on siinä synnytyksessä vissiin jotain lihaksia joutunut käyttämään...

Olen siis saanut ilmaisjäsenyyden pariksi kuukaudeksi BabyFit-palveluun.. Tässä taas näkee, että aika tulee vastaan, koska en vaan oo ehtinyt tutustua siihen vieläkään kunnolla. Yhden vauvajumppavideon sain katsottua ja tehtyä. Siinä olikin hyviä liikkeitä, ihan peruskyykkää, hauiskääntöjä, punnerruksia jne. Yhden kerran kun koitin videota katsoa, se toimi niin hitaasti (liekkö vika omassa koneessa vai palvelussa?) että katsomatta jäi. Joka ilta olis tarkotus tehä joku liikesarja, mutta aina tulee vastaan jotain muuta tekemistä, ja vauvalla etenkin tuo ilta-aika on tuommoista tankkaamista yötä varten, että ei siinä oikein sitten ehdi, jos meinaa käydä iltakävelylläkin vielä.

Vk. 35 heiaheia.com

Ja jos on muuta ohjelmaa vielä, niin siinä yksinkertaisesti ensimmäisenä karsiutuu se liikunta pois, kuten kävi viime viikolla. Viikonloppuna tätä sitten yritin paikkailla, ja esim. sunnuntaille kertyi sitten pelkkää kävelyä kolmisen tuntia (ja noin 12 kilometriä)!

Kävin tosiaan siellä kehonkoostumusmittauksessa, kuten aijoin. Se nyt ei tuonut tullessaan mitään kovin yllättävää, ja olin tuloksiin ihan tyytyväinen. Mittaaja erityisesti kehui viskeraalisen rasvan tasoa. Lihaksia on molemmilla puolilla tasapainoisesti, ja rasvamassaa oli vähemmän, mitä pelkäsin. :D Painoa pitäisi tiputtaa muutama kilo ja vastaavasti lihasta kasvattaa suunnilleen saman verran, jotta saisi ihannetulokset. Ei siis mitään maata mullistavaa, vaan vähän pieniä säätöjä jos saisi tehtyä, niin se onnistuisi. Kävin itse asiassa ostamassa kahvakuulankin juuri ennen mittauksia, eli tekosyy, että salille ei jouda, joutaa nyt romukoppaan...