Matkalla junaan radiosta tuli uutinen siitä, kuinka sadat tai jopa tuhannet opiskelijat joutuvat anomaan opinnoilleen lisäaikaa, ja nyt junassa kun aloin lukemaan Ylkkäriä (Oulun ylioppilaslehti), jossa puhutaan samasta aiheesta (uusimman Ylkkärin voi myös lukea netistä osoitteessa http://www.ylkkari.fi/content/42012 EDIT 16.4. ja Ylkkärin sivuilta voi nyt lukea kyseisen artikkelin http://www.ylkkari.fi/content/silv-n-motivoituneella-opiskelijalla-ei-h-t) niin en voi olla panematta lusikkaa hieman nyt tähän opiskelijapolitiikkasoppaan.
Itse kun toissapäivänä kiikutin kyseisen anomuksen tiedekuntamme koulutuspäällikölle. Päätös sen myöntämisestä (tai myöntämättä jättämisestä?!) tulee toukokuun lopulla. Itselläni on sen verran hyvin "pullat uunissa", että gradu ja samalla opintoni ovat viittä vaille valmiita, eli ei olisi yliopiston eikä kenenkään muunkaan edun mukaista evätä tuota anomusta (yliopistohan saa x määrän rahaa kaikista valmistuneista tutkinnoista).
Historia on siis se, että vuonna 2005 opintonsa alottaneiden opintoaika on rajattu seitsemään vuoteen - aikaisemmin aloittaneet siis voivat opiskella "ikuisesti", eikä heiltä kukaan mitään kysele. Nyt siis tämä aika on kulumassa umpeen ensimmäistä kertaa.
(Tällä ei ole sitten mitään tekemistä opintotuen kanssa, sillä opintotukikuukaudet on rajattu 52 kuukauteen [lääkäriopiskelijoilla tämä on jokunen kuukausi enemmän, koska opinnotkin on mitoitettu kestäväksi kauemmin] ja muutaman lisäkuukauden saa hakemuksesta erittäin painavista sosiaalisista syistä, alan vaihdosta toiseen (korkea)kouluun).
Uutisen mukaan eniten opintoja hidastuttaneita tekijöitä ovat olleet mm. työnteko, raskaus, opiskelijajärjestöaktiivisuus. Mm. näillä perusteilla tuohon lisäaika-anomukseenkin piti ohjeiden mukaan tehdä selvitystä ( + sosiaaliset syyt lääkärintodistuksella jne.).
Periaatteessa seitsemässä vuodessa kyllä voi saada tutkinnon jos toisenkin kasaan. Suositushan on maisteriopinnoille itse asiassa viisi vuotta, ja tekeepä joku tutkintonsa tätä ripeämminkin.
Omat syyt ovat aivan tavalliset ja erityisesti humanistiopiskelijoille tyypilliset. Opiskelijajärjestöaktiivisuuden (mm. pari vuotta puheenjohtajuutta yhdessä, sihteerin ja tapahtumajärjestäjän tehtäviä toisessa, kolmannessakin olin vielä kahvilavastaavana - yhtenä vuonna siis olin aktiivisena jopa kolmessa järjestössä ja samaan aikaan olin töissä sekä viimeistelin pitkän sivuaineen seminaarityötä / kandintutkintoa!) lisäksi liian laajalle levinneet sivuaineopinnot (koossa on jo tässä vaiheessa noin 400 opintopistettä - tutkintoonhan siis vaaditaan alle tuo) ja lisäksi onpa nuita jonkun sortin harjoitteluitakin tullut työstettyä samaan aikaan.
Seli seli. Aikoinaan kun tulin yliopistoon, oli opintosuunnitelmani (jota ei siis ikinä ole syntynyt paperille HOPSin muotoon) tehdä kandi ja sitten maisteri yhteensä viidessä vuodessa. Viiden vuoden kohdalla tuntui, että tarvin vielä yhden vuoden lisää (olin tässä välissä ylioppilaskunnan hallituksessa, jonka aikana tein/viimeistelinkin kyllä parin sivuaineen perusopinnot myös), sitten taas tuntui että vielä vuosi lisää.. no nyt anoin sen puoli vuotta lisää ja se saisi kyllä omastakin puolesta jo riittää.
Minulla siis on opinnot hyvällä mallilla, mutta onpa niitäkin, joiden oikeasti tiedän olevan ns. pulassa. Esimerkiksi nyt seitsemään vuoteen ei ole syystä taikka toisesta saaneet edes tuota kandintutkintoa tehtyä. Toiset ovat toki vaihtaneet jossain vaiheessa myös kokonaan alaa.
Mielelläni kyllä seuraan tätä tilannetta, että mitä sanotaan heille, joilla opinnot ovatkin pahasti jääneet jälkeen ja nyt pitäisi sitten koulutusrehtorille yrittää tilannetta selvittää. Vielä en ole nähnyt opiskelijajärjestöiltäkään kovin vahvoja kannanottoja asiaan, ehkä niitäkin saattaa nyt kevään mittaan tipuskella.
Oisin lataillut koneeltani tähän muutaman selventävän kuvan, kuinka hauskaa opintoaika on (nimenomaan järjestöaktiivin näkökulmasta), mutta junan nettiyhteys on niin hidas, ettei se jaksa ladata tänne kuvia. Mutta olen ollut aktiivisena myös tämän osalta ja ladannut ko. järjestöjen nettisivuille ottamiani kuvia erilaisista tilaisuuksista, joita yllä toivottavasti on näkyvissä).
Itse kun toissapäivänä kiikutin kyseisen anomuksen tiedekuntamme koulutuspäällikölle. Päätös sen myöntämisestä (tai myöntämättä jättämisestä?!) tulee toukokuun lopulla. Itselläni on sen verran hyvin "pullat uunissa", että gradu ja samalla opintoni ovat viittä vaille valmiita, eli ei olisi yliopiston eikä kenenkään muunkaan edun mukaista evätä tuota anomusta (yliopistohan saa x määrän rahaa kaikista valmistuneista tutkinnoista).
Historia on siis se, että vuonna 2005 opintonsa alottaneiden opintoaika on rajattu seitsemään vuoteen - aikaisemmin aloittaneet siis voivat opiskella "ikuisesti", eikä heiltä kukaan mitään kysele. Nyt siis tämä aika on kulumassa umpeen ensimmäistä kertaa.
Tässä pieniä fuksipalleroisia kiltamme järjestämällä fuksisuunnistuksella vuonna 2005.
Kuva: http://www.student.oulu.fi/~kultu/fuksisuunnistus.htm
(Tällä ei ole sitten mitään tekemistä opintotuen kanssa, sillä opintotukikuukaudet on rajattu 52 kuukauteen [lääkäriopiskelijoilla tämä on jokunen kuukausi enemmän, koska opinnotkin on mitoitettu kestäväksi kauemmin] ja muutaman lisäkuukauden saa hakemuksesta erittäin painavista sosiaalisista syistä, alan vaihdosta toiseen (korkea)kouluun).
Uutisen mukaan eniten opintoja hidastuttaneita tekijöitä ovat olleet mm. työnteko, raskaus, opiskelijajärjestöaktiivisuus. Mm. näillä perusteilla tuohon lisäaika-anomukseenkin piti ohjeiden mukaan tehdä selvitystä ( + sosiaaliset syyt lääkärintodistuksella jne.).
Periaatteessa seitsemässä vuodessa kyllä voi saada tutkinnon jos toisenkin kasaan. Suositushan on maisteriopinnoille itse asiassa viisi vuotta, ja tekeepä joku tutkintonsa tätä ripeämminkin.
Omat syyt ovat aivan tavalliset ja erityisesti humanistiopiskelijoille tyypilliset. Opiskelijajärjestöaktiivisuuden (mm. pari vuotta puheenjohtajuutta yhdessä, sihteerin ja tapahtumajärjestäjän tehtäviä toisessa, kolmannessakin olin vielä kahvilavastaavana - yhtenä vuonna siis olin aktiivisena jopa kolmessa järjestössä ja samaan aikaan olin töissä sekä viimeistelin pitkän sivuaineen seminaarityötä / kandintutkintoa!) lisäksi liian laajalle levinneet sivuaineopinnot (koossa on jo tässä vaiheessa noin 400 opintopistettä - tutkintoonhan siis vaaditaan alle tuo) ja lisäksi onpa nuita jonkun sortin harjoitteluitakin tullut työstettyä samaan aikaan.
Opiskelu voi olla myös tämän näköistä. Tässä olemme muinaisekskursiolla Turussa pitämässä esitelmää.
Myös työelämään ja työntekoon pitäisi tutustua jo opintojen aikana - niiden jälkeen kun käytännön töiden tekemisen ei pitäisi enää tulla shokkina.
Opiskeluaika ei ole pelkkää opiskelua, vaan tulevan työuran kannalta myös verkostoituminen on päivän avainsana. Tässä järjestämämme tutustumisviikonloppu Oulussa Helsingin arkeologian opiskelijoille.
Vierailimme vuorostamme Turussa, jossa oululaiset, helsinkiläiset ja turkulaiset arkeologian opiskelijat kohtasivat.
Järjestimme myös oppiaineemme kanssa palautepäiviä, jotka muutaman kerran tehtiin virkistäytymisretken muodossa. Tässä olemme Posiolla kokoontuneena palautteiden käsittelyyn.
Kuvat: http://meteli.webs.com/
Seli seli. Aikoinaan kun tulin yliopistoon, oli opintosuunnitelmani (jota ei siis ikinä ole syntynyt paperille HOPSin muotoon) tehdä kandi ja sitten maisteri yhteensä viidessä vuodessa. Viiden vuoden kohdalla tuntui, että tarvin vielä yhden vuoden lisää (olin tässä välissä ylioppilaskunnan hallituksessa, jonka aikana tein/viimeistelinkin kyllä parin sivuaineen perusopinnot myös), sitten taas tuntui että vielä vuosi lisää.. no nyt anoin sen puoli vuotta lisää ja se saisi kyllä omastakin puolesta jo riittää.
Minulla siis on opinnot hyvällä mallilla, mutta onpa niitäkin, joiden oikeasti tiedän olevan ns. pulassa. Esimerkiksi nyt seitsemään vuoteen ei ole syystä taikka toisesta saaneet edes tuota kandintutkintoa tehtyä. Toiset ovat toki vaihtaneet jossain vaiheessa myös kokonaan alaa.
Mielelläni kyllä seuraan tätä tilannetta, että mitä sanotaan heille, joilla opinnot ovatkin pahasti jääneet jälkeen ja nyt pitäisi sitten koulutusrehtorille yrittää tilannetta selvittää. Vielä en ole nähnyt opiskelijajärjestöiltäkään kovin vahvoja kannanottoja asiaan, ehkä niitäkin saattaa nyt kevään mittaan tipuskella.
Oisin lataillut koneeltani tähän muutaman selventävän kuvan, kuinka hauskaa opintoaika on (nimenomaan järjestöaktiivin näkökulmasta), mutta junan nettiyhteys on niin hidas, ettei se jaksa ladata tänne kuvia. Mutta olen ollut aktiivisena myös tämän osalta ja ladannut ko. järjestöjen nettisivuille ottamiani kuvia erilaisista tilaisuuksista, joita yllä toivottavasti on näkyvissä).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahduta kommentillasi!