Kuukaudet vierii taas ja meidän iso poika kasvaa kovaa vauhtia. Neuvolaahan ei taas tähän kuukauteen sisälly, mutta veikkaa kyllä kymppikilon jo paukkuneen rikki ja 68-vaatteet käy pieniksi eli yli 70 cm on jo varmasti tullut. Muistelisin isosiskonsa käyttäneen koon 74-vaatteita ollessa jo reilusti yli vuoden ikäinen aloittaessaan päiväkodin. Niinpä meillä ei hirveästi olekkaan tuommoisen pikku-ukkelin vaatteita isommassa koossa, työn ja idean alla olisi muutama ompeluprojekti mutta näköjään niitä ei määräänsä enempää valmistu.
Riski poikahan tuo on jo. Viime kuukausikatsauksessa mainitsin ryömimisen pikkuhiljaa aloittaneen, ja eipä mennyt kuin pari päivää niin vauhtia alkoi tulla vähän liikaakiin. Hetkessä R mönkii jo äidin perään, ja on samalla melkoinen roskien kalastaja. Joka ikinen murunen ja höttönen menee kyllä suuhun, minkä vaan edessään hoksaa. On myös löytänyt kaapit ja laatikot, roskakaapin ovea on mukava paukuttaa ja alalaatikon sisältö (jossa on pieniä muovipusseja) mukava viskoa lattialle. Viime aikoina on myös kukkapurkin multaa alettu kourimaan ja suuhunkin sitä on tainnut osansa jo mennä. Melkoinen möngertäjä siis! Konttausasentoon menee, mutta vielä ei ole siitä hoksannut alkaa liikkumaan. Sen sijaan alkoi muutama päivä sitten kääntymään siitä puolittain istuvaan asentoon.
Viime aikoina hoksattuja juttuja on myös oma kieli, kuten kuvasta näkyy. Kieltä on mukava näyttää, etenkin makoisan maidon juonnin jälkeen on kiva maiskuttaa. Joskus myös pöristelee, mutta sitä ei hirveästi kuitenkaan harrasta. Mutta melkoinen pusuttelija tämä on, mukava on laittaa suu ammolleen äidin poskea vasten ja antaa märkiä pusuja! :)
Hirveä itsenäisyysharppaushan tässä on tapahtunut tuon oman liikkumisen myötä, ja huomaa kyllä pojan toiminnan olevan jo varsin tavoitteellista. Esimerkiksi siskon leikkiessä, on mukava mennä myös tutkimaan, mitä jännää siellä on, ja palapelin palaset on hauska ottaa kouraan ja yrittää tunkea vaikka suuhun. Siskonsa vaan ei ole samaa mieltä, ja melkoiset tappelupukarit noista kyllä tulee, kun R vielä vähän kasvaa... Myös ihan eri lailla pystyy nyt ilmaisemaan tahtovansa syliin (> tulee äidin luo ja ottaa jalasta kiinni), samoin tulee kyllä myös heti ilmoittamaan, jos on vaipanvaihdon aika.
Syömisistäkin päätellen on tainnut olla kasvukausi, poikahan syö varmasti enemmän kuin kukaan tässä taloudessa. On kyllä vetänyt isoja annoksia, mutta välillä on kyllä ollut hankalaakin kun tuntuu, ettei mikään ole kelvannut. Välissä hyvin mennyt sormiruokailu on kokenut nyt pienen takapakin, kun ei haluaisi itse oikein syödä kuin pieniä murusia - esimerkiksi Talk-murut menee hyvin suuhun, sitä isommat ei oikein houkuttele. Välillä on soseet kelvanneet hyvin, mutta sitten taas vastapainoksi on niitä hetkiä, kun pitäisi saadakkin syödä itse. Melko valikoiva ruokailija taitaa olla. (Ja hampaat tulossa??)
Syömisen ohella on poikaa myös nukuttanut. Siskonsa kanssa on kyllä samantyyppinen nukkuja siinä, että päiväunille ei malttaisi millään asettua. Nukutaan kuitenkin edelleen 2-3 unet, ensimmäiset pienet (max. tunti) pari tuntia heräämisestä, pitemmät iltapäivällä (max. 2 h) ja illalla vielä toisinaan pienet nokoset (max. ½ h). Parhaiten nukkuu ulkona liikkeellä ollessa, joko autossa tai sitten vaunutellessa. (Seisoksissa ollessa havahtuu melko äkkiä hereille.) Nyt siksikin on saanut nukkua hyvin, kun äitikin on reipastunut ulkoilemaan ja kävelyille. Yöunille menee kyllä säännölliseen kellonaikaan, ja isi on nykyisin paras nukuttaja, kun pääsee uneen ilman maitoakin.
Ja maidosta puheen ollen, imetän edelleen mutta kovin on harventuneet nämä meidän imetykset. Jopa siinä määrin, että äidin oma hormonitoiminta yllättäen jo käynnistyi! Muutama tankkaus päivään sisältyy, mutta muuten on vain nopeita varikkokäyntejä. Yöt on olleet hyvin vaihtelevia, jokunen yö on mennyt 1-2 imetyksellä aamuyöstä, mutta toisaalta nyt viime öinä on taas roikkunut enemmän tyytymättömänä ollessaan tississä. Hampaita?? Niitä kun meillä ei edelleen ole kuin se kaksi puhjennut, mutta kovin näyttää jokin suussa hiertävän. Saisi puhjeta jo.
Mehän käytiin siellä vauvauinnissakin, mutta kertoja ei kertynyt kuin 4, kun omasta kämmistäni yhden kerran vielä missasin ja hypättiin mukaan muutenkin kerta myöhemmin, eli loppujaksostakin olisi tullut vaillinainen (30 euron hintaa ei kuitenkaan parista kertaa viitsi maksaa). Päästiin vaiheeseen, että sukellettiin jo minun pitäessä kiinni. Mutta kun yksin näissä (taas) kävin Rn kanssa, niin parin kanssa ei oikein päässyt edes harjoittelemaan niin, että R olisi yksin sukeltanut. Mutta saatiinpahan ees vähän tuntumaa tuohon uimiseen ja Rkin tykkäsi, vaikka juuri tuosta sukelluspuuhasta meinasikin kiukustua. Olis kyllä mukava alkaa harrastamaan uimista Rnkin kanssa, mutta hankalaa vaan yksin mennä kahden lapsen kanssa, ja toisaalta kun tuo uiminen ei ole kuin vähän vedessä lilluttelua vielä tässä vaiheessa, niin ei oikein kehtaa erikseen yksin lähteä uimahalliin senkään vuoksi, kun pääosa ajasta menee kuitenkin siihen pukuhuoneessa ja suihkutiloissa säheltämiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahduta kommentillasi!