Instagram @sarkkuk

perjantai 27. kesäkuuta 2014

12 kk

1 kk | 2 kk | 3 kk | 4 kk 5 kk  | 6 kk | 7 kk | 8 kk | 9 kk | 10 kk | 11 kk



Niin se vain vuosi pyörähti ohi liian nopeasti ja on aika viimeisen kuukausikatsauksen elämään vauvan, joka samalla muuttui taaperoksi.



Neiti on taas kasvanut kovaa vauhtia, ja jos viimeksi sanoin, että vaatteissa housut jää lyhyiksi, niin nyt alkaa kaikki pienemmät koot olla sortsimallia ja saa isompia jo kaivella esiin varsinkin, kun kesä muuttui näinkin kylmäksi. Ei vaan pihalle viitsisi parhaimpia laittaa, nimim. useammat housut jo tuhottu ikilialla. Mutta muuten meillä onkin käytössä sikinsokin vaatekokoja 60-80 ja tarkempi inventaario vaatekaappiin olisi kyllä paikallaan pienimpien pois perkaamiseksi. Vaipoissa ollaan vielä pääosin M-koon kestoissa, tosin mm. Kushiesit vetelee ihan viimeisiään ja joitakin L-kokosiakin on jo käytössä. Sukat on vaihtunut pääosin jarrusukkiin silloin, kun S viitsii niitä käyttää. Kenkiinkin ollaan jo totuteltu, ja S onkin oppinut jo kaivamaan omat ulkoilukenkänsä esiin vähän kuin vinkkinä äidille, että hän haluaa ulos.

(Meillä olis ollut tän viikon tiistaina 1-vuotisneuvola, mutta tämä lahopää äiti unohti sen... Saatiin onneksi uusi aika ens viikolle, mutta ei meidän "omalle" neuvolantädille. Päivitän tänne mitat sitten.)

EDIT NEUVOLA 1.7.14
Paino 9640 g
Pituus 74,5 cm
Pää 44,2 cm

Rokotteet saatiin 1-vuotissynttäreiden jälkeen osana rokotetutkimusta. Vielä olisi pistoskertoja jäljellä, joten näistä saatte lukea vielä omasta postauksestaan.



Kenkien  käyttö onkin alkanut pihalla tulla tarpeeseen kävelyharjoitusten kanssa. Vielä S ei itse kävele muuten kuin kädestä pitämällä. Sentään hän jo toisesta kädestä uskaltaa irrottaa otteen. Kävelykärryjen kanssa mennään, jos huvittaa. Mutta kyllä edelleen eteenpäin liikutaan konttaillen, tai ennemminkin polvilla pomppien - tämä tyyli onkin monia huvittanut. :)


Syönnit meillä sujuu useimmiten hienosti niin, että lähes kaikki kelpaa. Enemmissä määrin ollaan siirrytty siihen, että S syö mitä me syödään, kun ruuasta koppaan vain annoksen pois ennen suolan laittamista. Joskus (okei aika useinkin) hän tosin sitten haluaa sitä, mitä äitin/isin lautasella on, ja se näyttää monesti maistuvankin sitten paremmin. Uusia makuelämyksiä on olleet mm. kaikkien lasten herkut tuore mansikka ja vesimeloni. Ja onpa hän äidin kanssa maistellut mm. jäätelöä. suklaata ja kakkuakin. Välillä on ollut kausia, että ruoka kelpaa vain itse syötynä. Jos ei tuo motoriikka kävelemisen puolesta vielä ole aikaansa edellä, niin hienomotorisia taitoja harjoitellaan sitten senkin edestä mm. juurikin itse lusikkaa käyttämällä. Myös nokkamuki on välillä turha kapistus, kun vesi pitäisi saada juoda oikeasta mukista. Maitotuotteita syödään hapanmaitotuotteiden ja kauramaidon muodossa, nyt tuota kauramaitoa meneekin enemmän minun töissäollessani. Muuten edelleen S on melkoinen tissiapina! Normaalia maitoa ollaan muutama kerta kokeiltu lähinnä uunipuuron kanssa, kun me vanhemmat ei kummatkaan oikein maitoa juoda (minäkin vain kahvin kanssa). Niin nyt pohdituttaa koko lehmänmaidon juonnin tarpeellisuus, se kun on melko suomalaistyypillinen ilmiö, jota isikin ihmettelee.



Nyt kun kerhot/kahvilat on kesätauolla ja itsekin lähdin töihin, eikä olla salin lapsiparkkiinkaan ehditty, niin ei olla kovin paljon ehditty sitten lapsikavereita näkemään. Sen kerran mitä on nähnyt, niin hän on silminnähden ilahtunut muustakin kuin äitin seurasta. Oon koittanu sään salliessa siirtää leikkejä mm. tuohon takapihan leikkipuistoon. S onkin innokas kiikkuja, myös trampoliinilla "pomppiminen" on mukavaa - melkoinen hurjapää siis. Leikkimökissä astioilla leikkiminen ja "kokkaaminen", samoin kuin äitin muoviastiolla, on kans yks hyvä puuha. Lukemisesta tykätään edelleen, suosikkikirjoissa on selkeitä kuvituksia ja ääniä. Telkkarista ollaan kiinnostuttu nyt enemmän, siellä kaikki eläinohjelmat on hittijuttu.


S on melko kova "puhumaan", semmoista omaa "tökötökö" -kieltään. Paljon ei tässä asunnossa hiljaisia hetkiä ole! Uusia sanoja on "kakka", joka tarkoittaa vielä useampaa asiaa, mutta jota oon koittanu ohjata oikeaan merkitykseensä ja ajoitukseen. Hienosti jo vilkutetaan ja sanotaan välillä myös "hei hei". Lisäksi sanoja ja ääniä matkitaan jo todella monipuolisesti, ja ainakin äitiä huvittaa kovasti kaikkien eläinten äänien matkiminen, jossa apuna on vahvasti ollut meidän eläinäänikirja. Äänet yhdistyy myös hyvin eläimiin - koira on "hö-hö" [hau hau]. Hevosen hirnahduskin tulee kimeää ja korkealta, pitäisi vain päästä livenä heppoja näkemään, tällä haavia kun hepan virkaa toimittaa äiti, jonka reppuskaan edelleen kiivetään, jos äiti on kyykyssä lattialla ja silloin pitää leikkiä heppaleikkiä. Leeviäkin matkitaan erittäin onnistuneesti "miu". Lisänä on pihalla lauleskelevat linnut, joita esim. kävelyillä S välillä innostuu matkimaan (ja haluaisi rynnätä vaunuista perään).


Nukkuminen sujuu aikalailla entiseen malliinsa, paitsi että nyt kun itse useimmiten olen kotona vasta kymmenen jälestä, on isi alkanut Sn nukuttajiksi. Alkuyön S nukkuu omassa sängyssään, kun sinne on kannettu, mutta herää edelleen jossain vaiheessa, ja silloin otan hänet viereeni. (Nukkumisjärjestelyissä kuitenkin kaiketi on tarkoituksena kaikkien jaksaminen, ja minä en jaksa keskellä yötä mitään huutomaratonia.) Ja tissiä tuo vielä lupsuttaa yölläkin, joskus enemmän, joskus vähemmän. Yöunet nukkuu noin klo 22-08 välillä, vähän meinasi kesän valosuudesta johtuen alottaa aamuhulinat jo klo 5-6 aikana ja kerran herättiinkin noihin aikoihin. Vissiin S kuitenkin totesi olevan liian aikaista alottaa päivän puuhat, koska tuo aamuherääminen ei onneksi toistunut! Välillä tuo nukkumisajankohtakin on myöhäistynyt, jos alkuillasta on nukuttu vielä pitemmät unet - tämmöstä tää meijän elämänrytmi on. Päiväunet on pikkuhiljaa siirtäneet ajankohtaansa kohti iltapäivää noin klo 14-15 väliin vähän riippuen päiväohjelmasta. Välillä riittää yhdetkin unet, mutta jos ne on lyhkäset olleet, niin alkuillasta S tirsottaa vielä ne toiset (tai joskus vaikka kolmannetkin) pikku-unet.



~*~ ~*~ ~ *~ ~*~ ~*~ ~*~ ~*~ ~ *~ ~*~ ~*~~*~ ~*~ ~ *~ ~*~ ~*~~*~ ~*~ ~ *~ ~*~ ~*~

Tähän päättyi prinsessa Stamme kertova kuukausikatsaussarja! Sn elämään tulette jatkossakin kuitenkin kurkistamaan jossakin muodossa - suunnitelmissa on erilaisia teemapostauksia ja varmasti kuulumiskatsauksia lapsiarkeen. Lapsiblogien lukijatkin voivat siis edelleen jäädä seuraamaan tätäkin blogia! :)


2 kommenttia:

  1. Niin se aika vain hurahtaa. Tuo ajan kuluminen ja lapsen kasvaminen on aina iloinen asia, mutta toisaalta hieman haikeaa... :) Ihana postaus!

    VastaaPoista

Ilahduta kommentillasi!