Joulun aatonaattona meidän poika täytti jo 5 kuukautta. Aika tosiaan rientää ja nyt vasta ehdin tätäkin postausta tekemään. Vauva tuntuu hirveän isolta, eikä todellakaan ole mikään pikkuvauva enää (alkaa uutta pikkuvauvakuumetta pukkaamaan, ehheh ;) ). Meillä oli 15.12. tosiaan se neuvolalääkäri, ja 5 kk-neuvola jää väliin kokonaan. Sieltä saadut mitat olivat (suluissa 29.10.)
7590 g (6640 g)
64.7 cm (62.2. cm)
42.7 cm (41.2 cm)
Eli tuosta kun vähän ylöspäin pyöristelee, niin saa varmasti osviittaa siihen, että 8 kg ja 65 cm on meidän 5 kk-mitat.
Vaatekoko tosiaan saa sitten olla jo 68, vaikka rinnalla on vielä joitakin 62-vaatteitakin. Kertsivaippoja käytettiin hetkellisesti koossa 3 (pyykkihuollon ollessa väliaikaisesti epäkunnossa), mutta kestovaipoissa saa olla jo S-koon vaipat.
Kuten kuvasta näkyy, varpaat on löytyneet ja niitä mielellään tutkitaan ja tungetaan jopa suuhun saakka. Osaa kääntyä jo selältä mahalleen ja toisinkin päin joitakin kertoja, kun oikein haluaa. Ei silti viihdy pitkään lattialla yksin, vaan sylivauva tahtoisi olla.
Kuolaa valuu ja ikeniä kutittaa, eli hampaat on tulossa, jossain vaiheessa. Yöt on ollut välillä melkoista kitinää. Hetkellisestihän meillä oli pari yötä, että R nukkui melkein koko yön läpeensä (ainakin aamuyöhön heräämättä), mutta muutenhan tuo on melkoinen yösyömäri. Mahtaa johtua ihan vain äidistä, eli jos ei päivisin ehdikkään tankkailla tissillä niin usein, niin yöllä on mukava rauhoittua ja tankata sitten vähän enemmän maitoa. Eipä siinä, yömaitohan se parasta maitoa on. <3
Ei kyllä hirveästi olla nyt talven tullen ulkoiltu, mutta muutaman kerran käyty pulkkailemassa ja kyllähän R siitäkin tykkää. S olisi innokas pulkan vetäjä. Vaunuilla ollaan käyty lähikauppareissuja. Autoilla tykkää hirveästi, vaikka pukemisrumba on kyllä kaikkien hermoille käyvää eikä R tykkäisi siitä yhtään. Nyt on alkanut aktiivisesti seuraamaan muiden touhuja, eikä kyllä viihtyisikään sitten missään yksinään.
Meillä siis kasvaa perustyytyväinen vauva, jota välillä kiukuttaa ja se ei jää keltään huomaamatta. Hymyilee ja naureskelee, mutta osaa myös huutaa tahtoessaan jotain! :)
Vaatekoko tosiaan saa sitten olla jo 68, vaikka rinnalla on vielä joitakin 62-vaatteitakin. Kertsivaippoja käytettiin hetkellisesti koossa 3 (pyykkihuollon ollessa väliaikaisesti epäkunnossa), mutta kestovaipoissa saa olla jo S-koon vaipat.
Kuten kuvasta näkyy, varpaat on löytyneet ja niitä mielellään tutkitaan ja tungetaan jopa suuhun saakka. Osaa kääntyä jo selältä mahalleen ja toisinkin päin joitakin kertoja, kun oikein haluaa. Ei silti viihdy pitkään lattialla yksin, vaan sylivauva tahtoisi olla.
Kuolaa valuu ja ikeniä kutittaa, eli hampaat on tulossa, jossain vaiheessa. Yöt on ollut välillä melkoista kitinää. Hetkellisestihän meillä oli pari yötä, että R nukkui melkein koko yön läpeensä (ainakin aamuyöhön heräämättä), mutta muutenhan tuo on melkoinen yösyömäri. Mahtaa johtua ihan vain äidistä, eli jos ei päivisin ehdikkään tankkailla tissillä niin usein, niin yöllä on mukava rauhoittua ja tankata sitten vähän enemmän maitoa. Eipä siinä, yömaitohan se parasta maitoa on. <3
Nukkumajärjestelyt edelleen on niin, että R nukkuu yöt minun vieressä, se on itselleni helpoin ratkaisu ja olen nyt järkeillyt, että myös täysimetystä tukeva. Rytmejä on vähän alkanut jo vakiintua, esim. tykkää nukkua iltapäivisin pitkät, jopa 3 tunnin päikkärit - jos vaan saisi siihen mahdollisuuden. S kun olisi heti herättämässä mölisemällä vieressä. Paras onkin, että jos on aamupäivällä ollut joku meno, niin jättää kaukaloon nukkumaan johonkin, mistä S ei hoksaa mennä heti etsimään (esim. eteiseen). Parhaiten nukkuu siis, kun S ei ole lähimailla.
Ei kyllä hirveästi olla nyt talven tullen ulkoiltu, mutta muutaman kerran käyty pulkkailemassa ja kyllähän R siitäkin tykkää. S olisi innokas pulkan vetäjä. Vaunuilla ollaan käyty lähikauppareissuja. Autoilla tykkää hirveästi, vaikka pukemisrumba on kyllä kaikkien hermoille käyvää eikä R tykkäisi siitä yhtään. Nyt on alkanut aktiivisesti seuraamaan muiden touhuja, eikä kyllä viihtyisikään sitten missään yksinään.
Meillä siis kasvaa perustyytyväinen vauva, jota välillä kiukuttaa ja se ei jää keltään huomaamatta. Hymyilee ja naureskelee, mutta osaa myös huutaa tahtoessaan jotain! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahduta kommentillasi!