Instagram @sarkkuk

Instagram bloglovin photo box-32_zpsq2otsdvh.png  photo blogger_zpsmvnu0kem.png Google+

keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

Vauvelin ensimmäinen viikko

Ei mennyt vauvan ensimmäinen viikko ihan suunnitelmien mukaan. Jos raskausajan ennakkotietoihin kirjoittelinkin, että toiveenani on ympärivuorokautinen vierihoito ja täysimetys, niin ei lähtenyt tämä arki vauvan kanssa ihan näin käyntiin.



Vauvalla siis todettiin vierihoito-osastolla jo matalat verensokerit. Vauva oli hieman alilämpöinen ja labroissa vs oli puolenyön aikaan vain 0,4. Sen vuoksi vauva vietiin heti lastenosastolle hoitoon. Menin seuraavana aamuna vauvaa katsomaan, ja verensokerit oli hänellä edelleen alhaiset ja vauva niin väsynyt, ettei alkanut edes tuttipullosta juomaan maitoa. Siksi hänelle oli täytynyt laittaa nenämahaletku ja siitä joka toinen tunti sai maitoa massun täytteeksi. Lisäksi verensokerien korjaamiseksi vauvalla meni nestetipassa glukoosia.


Pikkuhiljaa verensokeri alkoi nousemaan, mutta edelleen heitteli paljon suunnilleen joka toisella mittauksella. Sen vuoksi vauva kirjattiin parin päivän päästä tehohoitoon eli käytännössä joutui tarkempaan seurantaan ja sai mm. EKG-lätkät ja kytkettiin monitoriin kiinni. Oli vauvelissa siis monenlaista johtoa kiinni. Vielä sen lisäksi bilirubiiniarvot sekä hemoglobiini olivat korkeat, jonka vuoksi vauva joutui vielä sinivalohoitoon, ja natriumarvotkin olivat alhaiset, mistä johtuen sai lisäksi keittosuolaa.


Kävin joka päivä vauvan luona ja ilmeisesti vauveli onneksi äitin tunnisti, kun yleensä aina heräsi minun tullessa. Huolimatta siitä, että vauva sai maitoa letkun kautta, imetys lähti hyvin käyntiin. Hain heti toisena päivänä, kun selvisi, että vauva joutuisi viettämään osastolla useamman päivän, äidinmaitokeskukselta lainaan rintapumpun ja aktiivisella pumppauksella sain maitomäärät nousuun ja niitä vein mukanani äidinmaitokeskukseen. Vauva joi hyvin myös tissistä maitoa aina siellä ollessani ja syöttöpunnituksissa oli maitomäärät tosi hyviä.


Mikä sitten oli syynä näihin alhaisiin verensokereihin, niin osittain menee arvailun puolelle. Aika tavallista kuitenkin kuulostaa olevan tämä, että verensokerit notkahtaa ja aika tyypillistä on viikon hoitojakso tuolla lastenosastolla. Yleensä syynä on äidin RADI, mutta minullahan ei ole ikinä ollut mitään diabetekseen viittaavaakaan vaan verensokerit oli tosi hyvällä tasolla. Meidän tilanteessa voi arvailla, kuten lääkärikin sanoi, että "tarjoutuva syy" oli kalvokiinnitteinen napanuora, kun jo raskausaikana siellä aiemmissa ultrissa näkyi epäilys siitä, että istukasta lähtenyt napanuora kulki osittain sieltä kalvojen kautta. Sen vuoksi vauva ei olisi saanut tarpeeksi omia sokerivarastojaan massussa ollessaan täyteen. Vauvalla oli hyvin viikkoja kasassa syntymähetkellään (41+3) ja syntyi siihen nähden lievästi pienipainoisena, kun jäi juuri alle kolme kilon. Myös pienipainoisuus on yksi tekijä, mikä monesti johtaa alhaisiin verensokereihin.

Lisäksi, kun vauvallahan oli synnytyksen aikana niitä sykemuutoksia ja syy lienee ollut se, kun vauva syntyi napanuora kaulan ympärillä (selvisi synnytyskertomuksesta, itse olin synnytyksessä niin keskittynyt, etten onneksi tajunnut koko asiaa, vaikka siinä hetkessä kun sitä irti kiepsauteltiinkin, niin vähän kyllä epäilin asiaa mutta kun tilanne meni niin nopeasti ohi, niin en kysynyt) ja ehkäpä siitä johtuen oli ahdistuksissaan kakkinut lapsiveteen ja niellyt sitä. Ei se ainakaan edesauttanut tilannetta.


Tuntui kyllä kurjalta lähteä kotiin ja olla viikko kotona ilman vauvaa. Onneksi oli nuo kaksi isompaa lasta, niin ei ole ehtinyt juuri murehtia asiaa. Mutta ikävä oli ja kaikki sukulaisetkin huolissaan joka päivä kyselleet, mikä vauvan tilanne on. Onneksi ei asuta sairaalasta kovin kaukana, että oli joka päivä ollut mahdollisuus käydä, kaikilla kun tilanne ei ole sama. Ja jos vielä jotain positiivista tilanteesta etsii, niin kyllä tämäkin kokemus on lisännyt omaa ammatillista kiinnostusta nimenomaan vauvoihin ja lapsiin liittyen.


Pääsin onneksi viikonloppuna myös yöpymään vauvan kanssa. Isommat lapset oli isänsä luona niin oli hyvä mahdollisuus itelläkin, isukilla oli yövuoro niin ei valitettavasti hän päässyt mukaan, vaikka molemmat vanhemmat tuolla tietysti saa yöpyä. Meille järjestettiin kahvihuoneeseen nukkuminen, kun normaali perhetila oli muussa käytössä. Ehdoton sääntö lastenosastolla oli, että vauva nukkui omassa sängyssään. Minun sängyssä ei ollut edes laitoja, niin helppo oli noudattaa tätä ohjetta. Sain hoitaa vauvaa lapsentahtisesti ja pärjättiin koko aika ilman tuttipulloa. Vauva heräsi yöllä syömään hyvin tasaisin väliajoin ja sain onneksi aina siinä välissä nukuttua, vaikka melkoista koiranunta nukuinkin ja heräsin vauvan joka inahdukseen. Mutta hyvin meillä meni ja oli ihana olla vauvan kanssa kaksistaan.



Reilun viikon joutui meidän vauva olemaan lastenosastolla, mutta pääsi viimein viikonloppuna kaikista piuhoista ja kanyyleistä eroon. Kun sokerit tasaantuivat ja bilirubiiniarvokin tippui, niin viimein saatiin kotiinlähtölupa maanantaina. Kotiinlähtötarkistuksessa lääkäri totesi vauvalla kaiken olevan hyvin. Toivottavasti tästä lähtee normaali vauva-arki rullaamaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahduta kommentillasi!