Kahdeksalta alkaa yläkerrasta kuulumaan vauvan itkua ja Sn huuto "R itkee!". Vaihdan Rlle vaipan ja vaatteet, samoin puen hieman vastahakoisen Snkin tämän kommentoidessa, että palelee. Ohjaan neidin aamupalapöytään murokupin äärelle ja puen Rlle ulkovaatteet. S saa aikaiseksi vain leikkiä leluilla, eli kerhoon joutuu tyhjin vatsoin. Puen nopeasti Sllekin ulkovaatteet, mittari on pakkasen puolella, pitäisi olla jo menossa. Onneksi auton ikkunat ei ole jäässä niin ei mene siihen aikaa. Heitetään S kerhoon, saa ajella kesärenkailla varovasti. S jää iloisesti kerhoon syyslomatauon jälkeen hihkuen kavereiden jälleennäkemisestä.
Tämän jälkeen on "äidin omaa aikaa" eli suuntaan R kaukalossa lähikauppaan ostamaan perhekahvilaan eväät ja samalla kotiinkin parit pikkujutut. Tunti on vielä aikaa, päätän poiketa toiseen kauppaan katsomaan, olisiko siellä käsityölehtiä ja halvempaa kurkkua. Kirjastossakin näytti lehdet olevan joko lainassa tai hankinnassa, ei jaksaisi sinne lähteä penkomaan ja varailemaan. Onneksi käsityölehtiä löytyy kaupan lehtihyllystä, selailen niitä hetken miettien, mille olisi tarvista. Päädynkin ostamaan pari eri lehteä ja lisäämään yhden tilauksen joululahjatoivelistaan! Kurkkukin löytyy. Yleensä menisin tässä välissä vielä käväseen kotona, mutta aikaa on niin vähän ja esittelijäkin on tulossa aijemmin kahvilaan, niin menen sinne jo vähän ennalta käsin, ehkä ehtisin lukemaan nuo uudet lehdet.
R herää kun päästään sisälle ja pitää tietysti syöttää heti. Esittelijäkin soittelee, mistä pääsee sisälle ja samaan aikaan hänen kanssa alkaa kahvilakävijöitä tulemaan. Enpä sitten ehdikään kuin alkaa laittaan tarjottavia vaan esille. Siinä ei mene onneksi kauaa, ehdin hetken itsekin istahtaa ja syödä leivät ja kuppi kahvia kylkeen. Sitten ehdin vähän penkoa askartelukaappia ensi kertaa ajatellen ens kerran isänpäiväaskarteluja. Syötän Rn, lähden hakemaan Sn kerhosta. R on tällä välin muiden kaitsettavana eikä ole nukahtanutkaan, kun takasin tullaan. Laitan Slle leipää, tämä kuitenkin syö vain keksejä ja vaeltaa muualle niitä syömään. Itse korjailen tavaroita pois, tällä välin S omatoimisesti vessassa käydessään kippaa potan sisällön pitkin lattiaa. Vielä pitää Rllekin vaihtaa vaippa, ja väsyneenä alkaa kitisemään siinä kun S pitää pukea. Mukava kerhotäti siinä onneksi tulee keinuttamaan Rn koppaa samalla niin, että tämä nukahtaa ja päästään ulos kellon lyödessä jo yli puolenpäivän.
Jäädään vähäksi aikaa pihalle leikkimään, S ihmettelee jäätyneitä lammikoita, siellä olevaa kastematoa, ja kukkapenkkiin maalattuja kivileppäkerttuja (noita pitäisi kyllä askarrella itsekin). Muutaman kerran mielenkiinto keskittyy liukumäkeä laskemaan, sitten pitää ihmetellä iltapäiväkerhoon tulevia lapsia. Kun he ovat menneet sisälle, päästään "pomppukiikkuun" eli äitille vähän lisää käsitreeniä lasta kiikuttaessa. Vielä ehditään kiikkumaankin, ja ihmettelemään seinällä olevia suuria lamppuja, jotka S ensin nimeää tontun ikkunoiksi ja sitten puhelimiksi, kunnes lopulta hoksaa että isoja lamppujahan ne on.
Tultiin kotiin, ja siinähän se oli pöydällä aamulta jäänyt puolityhjä kahvikuppi - mikroon vaan. Puuhailin jotain yläkerrassa, S halusi katsoa Pyjamabanaaneja telkkarista, mutta eipä siinäkään kauaa viihtynyt vaan tuli yläkertaan härnäämään Leeviä - alakertaan siis mars takaisin. Unohtuihan se kahvikin siinä - lämmitin uudelleen. Eilen tehdyn porkkanapiirakan kanssa meni siinä sivussa samalla vähän keittiön pöytiä siivoillen (miksi on niin monta leipäpussia taas esillä?!). Sllekin annoin palan piirakkaa, ja hän alkoi kokkaileen siitä omassa keittiössään jotain. Yritin lukea lehtiä, mutta S vaati seisomaan vieressä kun hän "teki ruokaa", siinä samalla viikkailin sitten kuivuneet vaipat pyykkitelineeltä pois. Sitten piti pomppia pomppuponilla Sn kanssa. Tämä sanoi väsyttävän, mutta ei malttanut rauhoittua päiväunille vaan hyppäsi ikkunaan katsomaan, näkyykö tonttuja
Kun ei unet maittaneet, niin sulatin mansikoita syötäväksi, nämä sentään kelpasi. Muistin tulevaa kirppistapahtumaa ajatellen, että ylimääräisiä lehtiäkin olisi eli siivoilin lehtihyllyjä. S halusi lisää mansikoita, laitoin mikroon sulamaan. Sitten tulikin isi jo kotiin kellon ollessa kolme. Rkin kohta jo heräsi. Mansikat ei enää kelvanneetkaan, niinpä tein smoothieta. S maistoi vähän, halusi isin syliin, ja nukahtikin siihen viimein. Yritin taas niitä lehtiä lukea, mutta isillä olikin muutama tilausjuttu, joita piti käsitellä (= tuossa kosmetiikkafirmassa missä oon edustajana). Isi jäi Rn kanssa alakertaan ja minä karkasin ompelemaan. Ei olis kuin resorit leikellä ja ommella, mutta ompelukone oli taas vastahakoinen eikä alkanu yhteistyöhön, vaan katkoi lankaa joka toisen sentin jälkeen. R nukahti mutta heräsi kohta taas, että maitoa piti saada. Sain housut jo valmiiksi ja vielä piti toinen resori purkaa, kun ei saumat sattuneetkaan kohilleen. Mutta valmista tuli viimein ja lopputulokseen olin tyytyväinen (vaikkakin kankaaseen oli jo jostakin pesitynyt pari reikää! miten on mahdollista??)
Tunteroinen siihen meni ja Skin jo heräsi. Hetken aikaa yritettiin katsoa telkkaria yhdessä, vaan aina oli joku jotakin vailla ja isillä meni vuorostaan hermot, kun ei saanut keskittyä omaan telkkariohjelmaansa. Aloin sitten laittamaan ruokaa, eli lämmittelin toissapäivän makaroonilaatikon, S siihen tuli heilumaan ja kohta näin kun tämä pomppasi ja juoksi minun luo itkien - meni koskemaan kuumaan paistinpannuun eli tietäähän sen, että kipeää teki. Onneksi ei käynyt pahasti, kylmää vettä ja voidetta päälle. Syötiin kun minun telkkariohjelma (Salkkarit) kuului jo pyörivän taustalla, vartin päästä S jo unohti, kummassa kädessä pipi olikaan. S myös onneksi söi jo jotain. Sitten oli taas Rn vuoro syödä, ehdin minäkin sentään loppuohjelman katsomaan. S puuhaili omiaan ja halusi katsella mm. vanhoja valokuviaan.
Sitten kello tuli yhdeksän eli meidän nukkumaanmenoaika. R nukahtikin jo minun syliin ja sain laitettua sänkyyn vaan heräsi taas. Sen verran kuitenkin, että ehdittiin vaihtaa yövaatteet ja pestä hampaat. Väsyneenä alkoi R kuitenkin huutamaan, eli piti laittaa valot kiinni. S halusi vielä maitoa ja laastarin. Ehtihän se kello jo kymmeneen, S kömpi minun ja Rn viereen ja sain laulaa tuutulaulun, että R rauhottui ja nukahti. Skin ihmeen nopeasti suostui nukkumaan. Jossain vaiheessa isi kävi hakemassa Sn ja meni tämän kanssa toiseen huoneeseen. R heräsi yöllä neljä kertaa. Viimeisen syötön kohdalla kello oli "jo" yli viiden, kävin vessassa, isin herätyskello soi (tuloksetta yksi, kaksi, kolme kertaa...). En saanut enää unta vaan tästä alkoi uusi päivä....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahduta kommentillasi!