Instagram @sarkkuk

sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Rv 39+3

Täällä vielä ollaan ehjin nahoin! Hyvä niin, nyt vasta pääsin oikeasti loman makuun kun sain perjantaina iltavuoron päätteeksi harjoittelun tunnit täyteen. Enpä olisi kuukausi sitten ihan uskonut, mutta siitä seuraavassa postauksessa enemmän...



Edelleen siis täällä napa venyy ja paukkuu. Mitään kummempia tuntemuksiakaan ei ole ollut, viimeisimmän viikon aikana muutama supistus silloin tällöin, mutta saattaa mennä päivä-parikin, ettei edes niitä kuulu. Minityyppi kyllä muistuttelee itsestään silti aika ajoin ja melkoista jumppaa käy massussa varsinkin iltaisin. Toivottavasti ei tule kovin iltavirkku tyyppi - toisaalta parempi kai sekin, kuin että kovin aikaisin aamulla herättelisi.

Kävin torstaina (rv 39+0) myös viimeisessä neuvolassa ennen LA:ta. Seuraavalle neuvolakäynnille jos vielä ehdin, niin sitten kirjoitellaankin jo yliaikaisuuslähetettä. Näillä tämän hetken tuntemuksilla oon aika varma, että yli LA:n tämä menee mutta toisaalta toivon kuitenkin, että synnytys lähtisi spontaanisti käyntiin eikä tarvitsisi käynnistellä. Oli se viime kertainen käynnistys nimittäin semmoinen rytinällä ulos -kokemus ja kivut sen mukaiset, että mielellään vähän rauhallisemmin voisi synnytyssupistukset alkaa. Mutta taas, tämä on niitä asioita, joihin loppujen lopuksi ei paljon itse voi vaikuttaa, vaikka ehkä täytyy jossain vaiheessa ottaakin kaikki poppaskonstit käyttöön.

Neuvolan perusteella kaikki oli hyvin, mitä nyt omat kilot poksuu mutta vielä ihan hyvällä mallilla, viime raskauteen verrattavissa on nyt painonnousu eli en kyllä itse jaksa hirveästi stressata enää tässä vaiheessa. Muuten oli omat arvot ja mitat kunnossa.



Viikko sitten oli se viimeinen ylimääräinen ultrakin. Edelleen siellä oli se reisiluun mitta alakäyrillä, mutta niin kuin viimeksikin jo sanoin, niin sillehän ei voi kukaan yhtään mitään. Muuten kasvu oli kyllä hyvä ja tasainen. Tuon reisiluun mitan perusteella lääkäri sitten arvioi vauvan olevan vähän sirompi tapaus, noin esikoisen painoluokkaa siis tulisi olemaan, mutta en jaksa ite uskoa tähänkään vaan niin kuin lääkärikin totesi, niin tuo mitta laskee myös tuota painoarviota. Ite kun oon tämmönen tappi ja taitaa isukkikin olla perheensä miehistä lyhyimmästä päästä, niin ei taida tämäkään sitten kovin pitkä olla, ainakaan vielä tässä vaiheessa.



Nyt on ehtinyt vähän paneutua kodinkin laittoon. Hoitopöytä on kasattu ja makuuhuoneessa tehty monenlaisia nukkumisjärjestelyitä, pinnasänky kasattiin eilen ja vaatekaapissa alkaa olla iso pinkka minivaatetta jo odottelemassa. Sairaalakassiakin jo aloitin pakkaamaan. Muutenkin alkaa kaikki tarpeelliset hankinnat olla katsottuna (niitä nyt ei kolmannen lapsen kohdalla kovin paljon ole) eli eipä tässä kohta oikein muuta, kuin odotellaan vain pikkuista syntyväksi.



Kävipä niin tai näin, niin tässä kuussa joka tapauksessa vauva syntyy!

2 kommenttia:

  1. Onnea loppuodotukseen! :) täällä rv34 menossa ja synnytystä ennakoivia merkkejä jo nyt ilmassa, saisi pikkuinen odotella vielä ainakin kuukauden!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Onnea sinnekin. Kyllä vielä sullakin sais pikkuinen hetken kasvaa rauhassa, mutta omaan aikaanhan ne jokainen sieltä syntyy. :)

      Poista

Ilahduta kommentillasi!