Kotona jälleen.
Mutta ennen kuin mennään siihen, niin palataanpa muistoissa hetkeksi vielä Ateenaan.
Sunnuntaina iltapäivästä lähdin käymään entisen kollegan luona kylässä. Matkaa katsoin olevan reippaat viisi kilsaa, joten päätin kävellä sinne sitten, kun luppoaikaa oli.
Melko hiljaista on muuten ollut Ateenan kaduilla. Paikalliset suurin osa on lomilla, eli totta kai ne silloin karkaa pois Ateenasta. Vain vanhempaa sakkia ja maahanmuuttajia enimmäkseen on näkynyt. Turistejakaan ei niin paljon ole, mitä voisi (ja Kreikan kannalta toivoisi).
Kylässä sitten turistiin, vaihdettiin kuulumisia, ja ihmeteltiin kissoja.
Ateenassa Koukakin lähistöllä pyörivät, tämä paikka kannattaa tsekata. Eli siis Kalamaki bar Koukakin aukiolla. Kuulemma suht' uusi, viime vuonna avattu, ja hieman modernimpi kuin perinteiset kreikkalaiset tavernat. Pieni menu, josta löytyy kaikki olennainen, mutta suhteellisen halpa. Akropolilta tähän on ehkä kilsa tai allekin matkaa.
Otettiin friteeratut potut, ja tavernan salaattia.
Lisäksi halloumijuusto- ja sienivartaita. Juomaksi puoli kannua viiniä. Näiden yhteislasku oli karvan verran vajaa 30 euroa.
Nuita perunoita en ajatellut paljon syöväni, mutta olivat yksiä Kreikassa parhaimpia maistamiani perunoita! Joten tulihan niitäkin sitten napsittua. Sopivan pieniä ja ennen kaikkea rapeita.
Pois päin lähtiessäni oli tietysti jo tuohon aikaan pimeä, eli yksinäni en sitten viittinyt enää kävellä koko matkaa takaisin - ehkä turhan riskialtista kuitenkin, melko helppo kohde olisin ryöstää siellä vähän hämärimmissä kadunkulmissa.
Kävelin sen verran, että Syntagmalta hyppäsin metroon.
Olipa ihana pitkästä aikaa turista tuttavien kanssa ja käydä kreikkalaisessa ravintolassa syömässä!
Ja tähän loppuun vielä pakko suositella yhtä paikkaa. Tullessani hostellille hoksasin ilmoitustaululla sitten tämmösen käyntikortin. Ei sitten ehtinyt tuolla itse käymään, kun tosiaan noin myöhään vasta sen huomasin. Mutta ilmeisesti siis Ateenassa Kerameikoksen tienoilla on Safka-niminen suomalainen ravintola:
Mutta ennen kuin mennään siihen, niin palataanpa muistoissa hetkeksi vielä Ateenaan.
Sunnuntaina iltapäivästä lähdin käymään entisen kollegan luona kylässä. Matkaa katsoin olevan reippaat viisi kilsaa, joten päätin kävellä sinne sitten, kun luppoaikaa oli.
Melko hiljaista on muuten ollut Ateenan kaduilla. Paikalliset suurin osa on lomilla, eli totta kai ne silloin karkaa pois Ateenasta. Vain vanhempaa sakkia ja maahanmuuttajia enimmäkseen on näkynyt. Turistejakaan ei niin paljon ole, mitä voisi (ja Kreikan kannalta toivoisi).
Kylässä sitten turistiin, vaihdettiin kuulumisia, ja ihmeteltiin kissoja.
Ylh. Thekla (läsinaama, joka olemukseltaan muistutti puumaa).
Alh. vas:lta Pedro (komiat viikset!), Tomas (ihanat raidat&täplät) ja Ziggy (lauman vanhin&pomo). Siiri pysytteli pääasiassa piilossa.
T:t ovat molemmat Kreikan löytökissoja, kolme muuta Suomesta kreikkalaistuneet.
(Piti oikein tarkistaa nimet, kun ei kaikkia viittä muistanut.)
Juotiin kreikkalaista kahvia (kuuma vesi laitetaan höysteineen semmoseen painettavaan kannuun - painetaan sitä kantta siitä pannusta alas, jolloin höttöset jää sinne pohjalle ja valmis kahvi nousee pinnalle) ja ex-kollegan mies paisteli lettuja, joita nautittiin Kanadasta tuodun vaahterasiirapin kera. Nam!
Illasta lähettiin vielä lähistölle syömään. Kreikkalaisittan hieman varhain, hiukka ennen kahdeksaa mentiin, vaan pianhan tuo pieni mesta täyttyi ihmisistä.
Ateenassa Koukakin lähistöllä pyörivät, tämä paikka kannattaa tsekata. Eli siis Kalamaki bar Koukakin aukiolla. Kuulemma suht' uusi, viime vuonna avattu, ja hieman modernimpi kuin perinteiset kreikkalaiset tavernat. Pieni menu, josta löytyy kaikki olennainen, mutta suhteellisen halpa. Akropolilta tähän on ehkä kilsa tai allekin matkaa.
Otettiin friteeratut potut, ja tavernan salaattia.
Lisäksi halloumijuusto- ja sienivartaita. Juomaksi puoli kannua viiniä. Näiden yhteislasku oli karvan verran vajaa 30 euroa.
Nuita perunoita en ajatellut paljon syöväni, mutta olivat yksiä Kreikassa parhaimpia maistamiani perunoita! Joten tulihan niitäkin sitten napsittua. Sopivan pieniä ja ennen kaikkea rapeita.
Pois päin lähtiessäni oli tietysti jo tuohon aikaan pimeä, eli yksinäni en sitten viittinyt enää kävellä koko matkaa takaisin - ehkä turhan riskialtista kuitenkin, melko helppo kohde olisin ryöstää siellä vähän hämärimmissä kadunkulmissa.
Kävelin sen verran, että Syntagmalta hyppäsin metroon.
Olipa ihana pitkästä aikaa turista tuttavien kanssa ja käydä kreikkalaisessa ravintolassa syömässä!
Ja tähän loppuun vielä pakko suositella yhtä paikkaa. Tullessani hostellille hoksasin ilmoitustaululla sitten tämmösen käyntikortin. Ei sitten ehtinyt tuolla itse käymään, kun tosiaan noin myöhään vasta sen huomasin. Mutta ilmeisesti siis Ateenassa Kerameikoksen tienoilla on Safka-niminen suomalainen ravintola:
Kipin kapin siis lippuja Ateenaan varaamaan ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahduta kommentillasi!