Instagram @sarkkuk

Instagram bloglovin photo box-32_zpsq2otsdvh.png  photo blogger_zpsmvnu0kem.png Google+

keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Meidän joulu

Kuten jo mainitsin, kohdistui tähänkin jouluun jonkin sortin stressiä ja suorituspaineita, mutta oikeastaan pakonkin edessä (=mm. aika ei riittänyt), piti joistakin asioista hellittää ja antaa joulun tulla vaan.


Lapset vein isälleen aatonaattona, niinpä ehdin tosiaan itsekin käydä kaupassa, ommella vielä viimeisen lahjaompelukseni lähes valmiiksi ja vieläpä paketoida lahjat. Kiirehän siinä silti tuli. Onneksi aikaa löytyi silti myös serkun kyläilylle ja pienelle kahvihetkelle. Illalla pääsin onneksi vielä itsekin rentoutuun, kiitos telkkarista tulleen Frozen-elokuvan. Istuin kuulkaat ihan rennosti vaan sohvalle teemukin kanssa ja pikkumies kanteli äitille suklaarasiasta konvehteja nopeammin, mitä ehdin ees syömään. Joskus näinkin päin. :P


Aattoaamuna ajatukseni oli nukkua pitkään vaan kuinkas kävikään, heräilin taas viiden aikaan aamulla. Mutta ehdinpä sitten touhuilla taas vähän omia juttujani (esim. päättelemään tunikasta langat) ja keskittymällä siihen omaan päivän tärkeimpään hetkeen eli aamukahvien juontiin. Lapset onneksi nukkuivat pitkään eikä minulla ollut heitä todellakaan kiire herätellä. Vähän ehdittiin katsoa Joulupukin kuumalinjaa ja keitin muka riisipuuroa. Pyh ja pah, sitä ei lapset lopulta edes syöneet, jotain leipää tai lähinnä kai leivänpäällisiä mutustelivat naamaansa. Ja suklaata.

Omassa mielessäni olin taas ajatellut, että joulusauna olisi illalla, mutta S itse asiassa keksikin, että hän haluaa mennä saunaan "nyt" ja pikaisen aikatauluarvion puitteissa napsautin saunan päälle ja hyvin ehdittiin pikaisesti käydä kylpemässäkin. Sen verran se tosin nakersi suunnitelmia, että en sitten ehtinytkään niille aikomilleni viime hetken ostoksille, kun kaupat sulki ovensa 12.00 ja itsehän olin paikalla 11.58 - eli ei sitten. Ajeltiin sitten vaan minun vanhemmille suoraan. Nakkasipa vaan tympeän ajokelin, kun justiinsa alkoi lunta tuiskuttamaan mutta sievästi koitin ajella.


Minun vanhempien luona oli tarkoitus, että S olisi ollut manttelinperijä ja koristellut joulukuusen. Jaksoi hän vissiin yhden nauhan vetäistä ja pallon ripustaa, mutta kun "tonttu" oli nakannut etukäteen jonkun lahjapaketin ovelle, niin siinä meni se mielenkiinto sitten. Sain sitten minä kuitenkin perinteisesti koristella kuusen.




Facebook muistutteli taas kolmen vuoden takaisista kuvamuistoista, niin olihan se sitten otettava valokuvakollaasi "Nyt ja 3 vuotta sitten". Btw, mahtui Slle päälle tuo jo viime jouluksi ompelemani tunika ja housut, hyvä, että saatiin tunikalle taas käyttöä eikä hyvä (=aikaa vienyt) ompelu mennyt taaskaan ihan hukkaan.



Ehti siinä vähän puuhastella ja syödä jouluruuat, kunnes Joulupukki saapui iltapäivällä. S kyllä niin odotti Joulupukkia, jo pihalle ajaessa kysyi heti, että onkohan se Joulupukki tullut jo mummulle ja koko ajan kyllä tätä odotti. Vaan tavallisesti reipas tyttö saikin jonkun ujouspuuskan ja uppoutui sohvalle sen sijaan, että olisi edes Joulupukin sylissä käynyt. Äiti olisi kans saanut istua pukin syliin, heh heh... Onneksi nuorimmainen kuitenkin meni niin ei äitin tarvinnut.



Joo, eipä voi muuta taas kuin tuumata, että oli meidän lapset ilmeisesti olleet tosi kiltteinä. S autossa vielä muisti mainita, että hän on toivonut Joulupukilta paljon lahjoja. No, ilmeisesti on tontut olleet ikkunan takana kuulolla, kun oli kyllä Sn monet toiveet kuultu. (Lahjoista tulossa oma postaus).




Paketit aukes taas semmoista vauhtia, että en kyllä ehtiny ees seuraamaan, mikä oli keneltäkin mutta tosi ihania juttuja sai kyllä molemmat lapset. Oon vissiin itekki ollut ees vähän kilttinä, kun Joulupukki muisti muutamalla lahjatoiveella minuakin.



Ja jos ei siinä ollut jo tarpeeksi, niin vielä paluumatkalla piti ajella lasten isän kautta, kun tämä halusi antaa omatkin lahjansa välttämättä jouluaattona. Lapset kyllä tykkäsi, kun näki isääkin vielä samalle päivälle, että eipä siinä.



Kotiin päästyä pitikin heti ensitöiksi kolata lunta, että tohti ees ovella asti tallustaa. Lasten piti sitten saada tietysti leikkiä leluilla ja ite sain kävellä vaan perässä saksimassa leluja irti laatikoistaan ja hallitsemalla tuota lelukaaosta edes jonkin verran. En kyllä antanu kaikkia leluja ees heti leikittäväksi, kun sen verran alkoivat jo leviämään ympäri kämppää. Nukkumaanmenoa ei onneksi tarvinnu tänään hirveästi houkutella, kun S vielä sai laittaa yövaatteiksi saamansa Frozen-housut. Ja hampaidenpesu sujui edes kerran joutuisammin uudella Frozen-hammastahnalla. Mitään tuotemainontaahan tässä nyt sitten ei ollut, tahtoipa vaan olla nuo lahjat aika yhden teeman ympärille kietoutuneita... Sain pitkästä aikaa nukuttua yöllä ees suhteellisen hyvät unet ja vaikka aamuyöstä valvoinkin tunnin verran kirjaa lueskellen, niin silti vielä jatkoin unia seitsemän seutuun aamulla.



Joulupäivän aamuna sainkin viedä lapset sitten isälleen yökylään ja minä sain vaikkapa nyt sitten lahjaksi ihan omaakin aikaa ja toiveiden toteutumista. Vissiin se jonkun sortin stressinpurku alkaa toimimaan. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahduta kommentillasi!