Instagram @sarkkuk

Instagram bloglovin photo box-32_zpsq2otsdvh.png  photo blogger_zpsmvnu0kem.png Google+

tiistai 3. tammikuuta 2017

Leikkimaassa

Oulun seudulle Kempeleeseen avattiin nyt ihan vasta uusi sisäleikkipuisto Leo's Leikkimaa. Osui jälleen Facebookin kohdistettu mainonta silmiin ja sivuista tykänneille järjestettiin arvonta, josta satuinkin voittamaan pääsylipun tähän uuteen leikkipaikkaan.



Aikaisemmin ollaan käytykkin jo pari kertaa HopLopissa ja SkidiParkissa ja tarkoitus oli käydä tämäkin paikka testaamassa joululoman aikaan. Eli lippu sattui kyllä tulemaan ihan oikeaan osoitteeseen.




Kävinkin sitten molempien lasten kanssa tuolla viime viikon torstaina. Olin jo lupaillut menoa aikaisemmalle päivälle, mutta lapset oli niin kiukkuisia (Lue: äitiä, väsytti kiukutti ja lapsetkin hermostui siinä sivussa), että siirsin suosiolla käyntiä toiseen päivään. Huolimatta joululomasta, ei paikka ollut kuitenkaan onneksi ihan tupaten täynnä, vaan sopivasti mahtui sisään eikä mihinkään tarvinnut alkaa jonottelemaan.




Normaali pääsylippu Leo's Leikkimaahan on 2-17 v. lapset 16 € ja alle 2 v. 8 €, aikuiset ilmaiseksi. Mitään muita poletteja tai muuta ei pääsylipun lisäksi tarvi tässä paikassa.


Hieman empien lähdin tänne kyllä yksin kahden lapsen kera. Rannekkeet saatuamme S ampaisikin saman tien omille teilleen minun jäädessä kuljeksimaan vähän rauhallisemmin Rn perässä. Löytyi toinenkin lapsista pian, taas kohta kadotakseen.



Paikan iso plussa olikin sitten hyvin organisoidut tilat. Yksi suuri leikkitila, jossa kaikki leikkipaikat sijaitsee. Ei mitään sokkeloita tai ylimääräisiä huoneita ja käytäviä. Pystyin siis aika äkkiä toteamaan, että hyvinkin voin antaa 3,5 vuotiaan lapsen mennä omia teitään, hyvin näytti pärjäävän ja aina tuli vastaan jostakin kulman takaa.






Leo's Leikkimaassa, verraten kahteen muuhun samantapaiseen leikkipaikkaan, oli minun mielestä enemmän kohdistettu näitä leikkipaikkoja juurikin vähän tämmöiselle pienemmälle väelle. Oli paljon matalia kiipeilyjuttuja, pallomeriä ja sen sellaista, joiden kanssa taaperoikäiset viihtyy hyvin. Sitten vastaavasti oli kyllä muutama hurjempikin juttu ja esimerkiksi pystysuoraan laskeva liukumäki, jota edes minä en tohtinut lähteä kokeilemaan. Eli vähän kaikenikäiselle kaikkea.





Meidän vajaa 1,5 -vuotiaan suosikiksi osoittautuikin kaikki paikat, minne pystyi kiipeilemään, ja lisäksi merirosvolaiva, jossa ammuttiin toisia palloilla ja niitä meni pitkin lattioita. Jäljessä kävellen pysyi ihan hyvin pienemmän tahdissa eikä täällä ollut juurikaan sellaisia syviä koloja ja pudotuksia, mitä oonkin maininnut esim. HopLopin kiipeilylabyrintissa olleen.








3,5 -vuotias sen sijaan tahtoi testata jo omia rajojaan isompienkin jutuissa ja kovasti kiinnosti kiivetä tuonne tulivuoren päälle. Samalla kun täytyi suorittaa pakollista maitotankkausta merirosvolaivassa valaan päällä istuen, pääsin seuraamaan Sn kiipeily-yrityksiä ja sinnikkäästi varmaan vartin hän koittikin päästä ylös mitä erilaisimmilla tavoilla. Ihana oli kans katsoa, kun useampi isompi tyttö koitti Saa auttaa pukkaamalla tätä ylös päin. Lopulta joku tyttö ilmeisesti vinkkasi, että toiselta laidalta olisi helpompi päästä ylös, ja tyttö pukkasikin Sn lopulta koko tulivuoren seinämän huipulle saakka. Sielläpä sitten iskikin Slle jännitys päälle eikä hän uskaltanutkaan laskea liukumäkeä alas. Minä menin liukumäen alapuolelle häntä kannustamaan ja sillä välin R tempaisi jonnekin ihan omille teilleen. Kun vähän ajan päästä näin Rn juoksevan jossain käytävien välissä, ampaisin perään ja sillä välin S oli jotenkin saanut laskettua alas ja ilmeisen jännittävää oli, kun hänet itku silmässä löysin tämän isomman tytön kanssa etsimässä äitiä. Olikin sitten ihan sopiva hetki pitää ruokailutauko.



Ruokailutiloista annan kyllä kans plussaa paikalle, sillä pöydät oli järjestetty ihan omaksi alueekseen sen sijaan, että koko ajan pitäisi kulkea pitkin ja poikien niiden välistä. Ruokavalikoima ei nyt ihan hirveän kattava ollut, mutta sain tilattua lapsille nugettiannoksen ja itselleni kanasalaatin. S olisi kyllä halunnut hampurilaista, mutta kokemuksesta viisastuneena, syömättä se olisi jäänyt. Pikkumiehelle taas ei kelvanneet kuin ranskalaiset. Eikä Skaan lopulta paljoa syönyt vaan lähti taas omia aikojaan takaisin leikkimään.



Niin ja omatoiminen se on tämä tyttö näköjään muutenkin. En tiiä miten tämä tapahtumaketju meni, mutta jonkun ajan päästä kohtasin Sn jälleen jonkun aikuisen seurassa ja nainen kertoi, että oli käynyt Sn kanssa vessassa.  Joskus tämä omatoimisuus on näköjään hyväkin juttu. Toisin kuin eräänä päivänä, kun neitokainen sai päähänsä kauppakeskuksen vilinässä suorittaa tätä omatoimisuuttaan... (Kehenhän lie tässäkin tullut...)




Ruokailuineen kaikkineen viihdyttiin täällä leikkimässä kokonaiset neljä tuntia ja oli lapset kyllä tosi tyytyväisiä. Itellekin oli mukava kokemus, lapset sai itsekseen leikkiä kun ite vaan seurasi rauhallisesti perässä. Poislähdössäkään ei tarvinnu hirveästi houkutella, kun ostin Slle läksiäisiksi tämän tahtoman pinkin norsumukin ja jäähilejuomaa.

Suosittelen kyllä kokeilemaan tätä paikkaa varsinkin, jos perheessä on tällaista vielä taapero- ja leikki-ikäistä ja kyllä tuolla isommillekin löytyy monenlaista paikkaa telmimiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahduta kommentillasi!