Ompelukerho "Hohtoa uuteen vuoteen 2017"

Muinaissuomalaisten uskomusten mukaan ihmisillä oli monta sielua. Yksi niistä oli hengen sielu. Erityisesti karjalaisen tradition mukaan Sielulintu antoi syntymässä ihmiselle lahjaksi sielun. Linnun hahmon uskottiin myös suojelevan nukkuvan lapsen sielua ja siksi lapsen kehtoon kiinnitettiin unilinnun kuva. Ihmisen lakatessa hengittämästä Sielulintu vei sielun pois. Sen vuoksi linnun ilmestyminen vakavasti sairaan ihmisen läheisyyteen oli merkki tämän tulevasta poismenosta. Karjalassa kristillinen ja pakanallinen perinne elivät rinta rinnan vielä 1900-luvulla, kun perinteiden mukaisesti kalmistoon ristin yläpuolelle asetettiin myös puinen sielulintu. Vanhan uskomuksen mukaan vainaja palasi vielä haudalleen linnun muodossa, ja yhden teorian mukaan muinaissuomalaisten kuppikivet edustivatkin sielulintujen ruokintapaikkoja. Lähde: Taivaannaula 

Nämä saatesanat mielessäni aloin keksimään inspiraatiota toteuttaa uusi Verson Puodin Ompelukerhon haaste. Onnistuin nappaamaan varmaan viimeisen yllätyspussukan lisäerästä todella myöhään. Onneksi, sillä muutama päivä myöhemmin postilaatikossa odotti oikea rakkauskangas - hopeanvärinen Sielulintu! ♥ Ompelupiireissä tämä Sielulintu on yksi niistä suosituimmista kankaista, joiden perään haikaillaan. Ja nyt sitä on siis pitkään toivomassani metallinhohtoisessa musta-hopea -sävyssä.

Virtuaalinen ompelukerho toteutettiin tällä kertaa aikavälillä 5.-9. tammikuuta. Kangasta oli siis tilauksessa edeltävänä viikonloppuna ja postilaatikossa keskiviikkona (harmi, ettei kaikille posteljooni tätä ehtinytkään kuljettaa samalle viikolle). Se oli saatava siis heti esipesuun ja visio sekä kaavat oltava aika lailla jo olemassa. Nopeimmat ehtivät ompelutöihin jo torstaina julkaistaaksen ensimmäiset ompelutyöt jo perjantaina. Kaikki kuvat oli julkaistava Verson Puodin Facebook-sivulla oman päivityksensä alla. Jostakin osui silmiini, että olikohan yllätyspusseja ollut jaossa 200 kpl - aika monta inspiraatiokuvaa siis on nyt saatavilla!

Sielulinnun muinaiset juuret saivat minut etsimään inspiraatiota ompeluun historiallisista puvuista eikä aikaakaan, kun päädyin selaamaan kuvia empiretyylisistä mekoista. En ollut ainut ja vinkin sain, että tällaiseen on valmiita kaavojakin olemassa. Harmi vaan, että pitäisi odottaa sen kulkua postitse kotiin. Onneksi kaapissani on useampi samaa linjaa edustava mekko eli tuumasta toimeen ja kaavoittamaan itse! Ehkä olisi ollut helpompikin tie, mutta ideoiden virratessa päädyin käyttämään kahtakin jo minulta valmiiksi löytyvää ja hyväksi toettua kaavaa ja yhtä tyyliin sopivaa mekkoa, joiden mukaan mittailin ja muokkailin tarvittavia muutoksia. Ihastuin aiemmin Noshin Hei-mekon selkämykseen, ja etupuolelle mallia mukailin eräästä kaapista löytyvästä pikkumustasta, joissa rinnan alla kulkee poikkisauma. En raskinut leikata yläosaa enää pienemmäksi hiha-aukkoja varten (hihoihin kangasta ei olisi enää riittänytkään), niinpä osui vaatekaapista silmään eräs aiemmin ompelemani mekko olkakaarrokkeilla ja holkkihihoilla eli OB:n Faded Stripes -paidan kaavoilla nämä olivat toteutettavissa. Olkakaarrokkeilla sain myös yläosille lisää pituutta. (Mutta arvaatkaapa löytyikö tuota osaa kaavasta, kun sitä olisi tarvinnut? Eli piirreltävä oli sekin itse. Tokihan vasta ompelun jälkeen osa tipahti esiin kaavakansion välistä...)

Homman nimihän oli nimittäin se, että kangas oli korkeudeltaan vain 60 cm ja pestessä siitä vielä muutama sentti kutistui - eli todella luova sai kyllä olla, että tästä vielä aikuisten mekon itselleen saisi. Mutta kerrankin omasta lyhyydestä on jotain etua! Tähän tarkoitukseen myös empiretyylinen mekon linja poikkisaumoineen sopi oikein hyvin. Sain kaavat taiteltua ja sovitettua kankaalle just eikä melkein, vaikka aivan toivomaani kohdistusta nyt ei voinut kankaan riittämättömyyden vuoksi toteuttaakaan (yritin kyllä kääntää ja vääntää kaavoja kankaalle ties miten päin lopulta todeten, että ei se muuten onnistu). Viime hetkellä muutin yläosien paikkaa kankaan toiseen reunaan, niin että sain yläetuosaan edes jonkinlaisen ehjän kuvion aikaan. Ja hameen etuosaan sain onneksi loppujen lopuksi kuitenkin kohdistuksen aikaan, kun vähän kaavoja pyörittelin eikä takaosakaan ihan hirveältä näytä, vaikka oikeaan kohdistukseen oli ihan mahdotonta päästä.

Ompelukerhon tehtävänantona oli "Hohtoa uuteen vuoteen 2017" ja sen mukaan kehotettiin lisäämään ompelutyöhön jokin hopeinen yksityiskohta. Omista varastoista löytyi vetoketju sekä hopealankaa ja pistäytyminen Kangaskauppa Hanheliin tuotti tulokseksi hopeista pitsi- ja paljettinauhaa sekä mustaa, rypytettyä satiininauhaa. En ollut ihan varma, miten näitä koristuksia mekkoon laittaisin ja matkan varrella mallinsinkin useampia erilaisia variaatioita.

Oli muuten tarkin ompeluprojektini pitkään aikaan (=koskaan?). Maltoin nimittäin ompelun aikana sovitella osia ja ottaa mittoja aina seuraavaa kappaletta varten. Samalla silmäilin, tulisiko mekosta sittenkään sellaista, mikä inspiraationi oli. Kankaasta olisi kyllä saanut aikaiseksi vaikka ja mitä, mutta kaverikseen se olisi vaatinut lisää mustaa kangasta, ja nyt minulla oli kaapissani vain pieni jämäpala Noshin mustaa joustocollegea. Ei ollut edes aikaa lähteä lisää mistään hakemaan saatikka tilaamaan.

Mustasta jc:stä teinkin koristeeksi nuo olkakaarrokkeet ja lisäksi jonkinlaista ideaa sain lisäämällä poikkisauman ja helmakappaleen väliin mustan kaitaleen. Tähän alkuperäisessä ideassani minulla oli tuo satiininauha laittaa, mutta lopulta totesin, että sen kanssa mekosta tulisi ehkä liiankin juhlava. Yläosan pääntiellekkin mallinsin ties minkälaista ideaa, mutta lopulta huolittelin pääntien harmaalla resorilla sisäpuolelle kääntäen.

Takapuolelle tein kuin teinkin lopulta vetoketjun, kun tuo vaan niin hyvin tarkoitukseensa sopi. Kaikki tikkaukset tein hopeisella langalla ja kaksoisneulan söhräämisen jälkeen totesin, että parasta olisi tehdä ihan vaan tavallisella neulalla senkin uhalla, että se ei joustaisi. Viime hetkellä ompelin vyötärökaitaleelle sitten kuitenkin tuota hopeista pitsinauhaa.

Oon kyllä oman lopputulokseeni varsin tyytyväinen, mekosta tuli juurikin ideani kaltainen! Vielä jos kuvia varten olisi malttanut mekon silittää, niin näyttäisi esim. tuo pääntiekin oikeanlaiselta eikä kupruilisi miten sattuu... ;) Mekko pääsee kyllä käyttöön heti seuraaviin juhliin. Kankaasta jäi jäljelle enää pienet soirot ja niitä jo mielessäni olen mallintanut uuteen projektiin - joka vaatisi rinnalleen ainakin sitä mustaa joustocollegea. Olisi minulla monta muutakin ideaa kankaalle muiden ompelutöistä innostuneena, eli jos ja kun Verson Puodille tulee tätä myyntiin, niin onhan tätä tilattava lisää!