Instagram @sarkkuk

Instagram bloglovin photo box-32_zpsq2otsdvh.png  photo blogger_zpsmvnu0kem.png Google+

maanantai 23. tammikuuta 2017

Liikunnat vk. 3


Viime viikolla vietin kevennettyä viikkoa. Oon tainnut ottaa tuon oman uudenvuodenlupaukseni ihan tosissaan ja lepoaikaakin alkaa kertyä ihan hyvällä mallilla.


Ma-Ke:
-

To:
30 min | 3,8 km | Crosstrainer
50 min Toiminnallinen sali Jalat + selkä (PT)
14 min | 2 km | Juoksumatto

Pe:
1 h 56 min | ~19km | Hiihto

La:
1h 5 min | 9 km | Juoksu

Su:
-


"Yhteenveto:

Urheilit 5 kertaa, yhteensä 4 tuntia 39 minuuttia"








Alkuviikon oon ihan rehellisesti vaan nukkunu ja löhöillyt ja sehän näkyy askelten määrässä. Oon nukkunu ihan kunnolla pois viime aikojen  vuosien univelkoja. Muutaman päivän lepotauon jälkeen oliki hyvät energiat lähteä salille ja liikkua heti puolitoistatuntia kerralla. PT oli järjestäny hyvät treenit ja alkaa sitä kehitystä kai pikkuhiljaa tulemaan. Esim. muutama viikko sitten kyykkäillessä alotettiin 40 kg painoilla ja hyvä oli, ettei nokalleen siinä kaatunu. Nyt sai lisätä hyvinkin jo 45 kg. Ens viikolla taas lisätään... Samoin on muissakin sarjoissa painot alkanu vähitellen kasvamaan. 



Loppuviikosta oli niin ihanat ilmat, että mieli veti hiihtämään ja lenkkeilemään. Olin tosiaan perjantaina iltapäivästä lähdössä vetämään pientä hiihtolenkkiä ja takaraivossa kuitenkin jyskytti väsymys ja ajatus, että jos ees muutaman kilsan jaksais käyä ja vaikka kääntyis muutaman kilometrin jälkeen kohta vaikka takasin, jos kovin alkaa hapottaan. Siinä parin kilsan kohdalla aattelin kuitenkin vähän saada vaihtelua vanhaan reittiin ja lähdinkin toista latua pitkin. Aattelin mennä merenrantaan ja sieltä sitten takaisin... Edellisiltana oli ollut kova tuuli ja latu oli sen näkönen, jäinen ja täynnä risuja ja männynkäpyjä. Kovin lujaa ei päässyt, kun aina tökkäsi johonkin ja oli tuiskahtaa nenälleen ladulle. Siinä hiihtelin sitten niin kauan, että saavutin sen merenrannan ja alkoi jotain yleisiä kylttejäkin lopulta esiintymään. Vaihtoehtona oli kääntyä autoa kohti viiden kilometrin päähän, tai hiihtää "vähän matkaa vielä" toiseen suuntaan... Siinä vei kuitenkin hyvä fiilis mennessään ja päätin lopulta, että jos jäljellä on enää kymmenen kilometriä niin kevyestihän se menee! Epäusko alkoi vallata mieltä siinä vaiheessa, kun kaikki mutkat ja puut alkoi muistuttamaan toisiaan ja olin ihan varma, että pyörin vaan ympyrää keskellä metsää. Mutta kun en muistanut paluureittiäkään nähneeni, niin pakko oli jatkaa eteen päin. Onneksi kohta alkoi taas kylttejä näkymään ja sain oman suuntavaiston taas kartalle. Autolla olin tasan kahden tunnin, yhden kaatumisen ja lähes 19 kilometrin jälkeen eli semmoinen pieni lenkki tuli heitettyä. Lauantaina riitti vielä virtaa käyä pitkästä aikaa lenkillä vaikka meinasi aikataulujen kanssa tulla vähän kiirus, kun illalla oli vielä juhlat tiedossa.



Uusi viikko näyttää taas lupaavammalta. PT:n kanssa on sovittu kahdet treenit ja jos vaan ulkoilmat on suosiollisia, niin aijon käydä heittämässä tuon saman hiihtolenkin vielä ainakin kertaalleen.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahduta kommentillasi!