10. raskausneuvola (38+4)

Taas meni viikko, alkaa vähiin tosin käymään mutta vielä ollaan yhtenä kappaleena siis. Neuvolassa vastaan otti sama terkka kuin viimeksikkin, sijaisia siis on näemmä töissä tuuraamassa muita. Kuulumisissa otettiin taas puheeksi nukkuminen ja turvotus. Turvotusta nyt ei enää hirveästi ole, ainakaan käsissä ei enää ole tuntunut sitä puutumista juuri lainkaan. Nukkuminen on vaihtelevaa, eräskin aamu nukuttiin Sn kanssa puoli yhteentoista saakka, sitten on öitä että valvon esim. klo 2-4 kun en saa unen päästä kiinni, tai saatan herätä jo klo 6 eikä unta enää saa. Kyseli supisteluista, kerroin, että lauantai-iltana tuntui yksi kipeämpi supistus, sunnuntaina tuli pari veritippaa, eilen illalla tuntui selän puolella. Tuo veritippojen tulo saattaa aivan hyvin liittyä esim. kohdunkaulan kypsymiseen tai limatulpan irtoamiseen (sitä tässä vähän toivoinkin). Eli kuitenkin tässä eteenpäin ollaan menossa koko ajan, vaikkei mitään suurempaa vielä tapahdukkaan.

Verenpaineet oli ok, 120/79 (113/77), painoa oli tullut lisää +400g/vk, mikä tässä vaiheessa on kuulemma hyvä (vauvahan tosiaan kasvaa sen parisensataa grammaa per viikko loppuvaiheessa). Sf-mitta oli 35 (34,5) eli kuulemma tasaisesti kasvaa.Terkka tunnusteli, ja kurkattiin ultramonitorillakin sisään, että vauva oli vielä aika ylhäällä, mutta ei ole kääntynyt, vaan edelleen on pää alaspäin tulossa. Syke oli 140 (145), vaihteluväli oli kuulemma hyvä 135-150, Tuosta laskeutumisesta terkka sitten kysyi, muistanko missä vaiheessa olisi edellisessä raskaudessa laskeutunut, ja arvelin, että aika loppuvaiheessa olisi ollut (en itse asiassa muista ollenkaan, että oliko vikassa neuvolassa vielä laskeutunutkaan). Kuulemma ihan normaalia, että voi laskeutua jo viikkoja ennen tai sitten ihan vasta supisteluvaiheessa.

Varattiin uusi aika taas viikon päähän. Näillä oloilla voi olla, että hyvinkin ehdin ainakin siellä vielä käymään.

BabyBox

Vinkki vitonen heille, ketkä ei vielä tienneet vauvan tuotepaketista nimeltään BabyBox.

Kyseessä on siis paketti, jonka jokainen odottaja voi hakea ilmaiseksi lähimmästä Lastentarvikeliikkeestä. Omani "tilasin" jo joskus keväällä, jossakin seuraamistani blogeista asiasta mainittiin. Tämä on vissiin sen verran uusi juttu, että esim. vuonna 2013 ei ainakaan näitä ollut vielä jaossa, tai sitten asia on mennyt täysin ohi. Ainakin nopeasti asiaa googlettamalla aiheesta löytyy runsaasti blogipostauksia vuodelta 2014, eli taitaa olla viime vuoden lanseeraus.


Hain paketin ennen juhannusta Oulun Lastentarvikeliikkeestä, kun asiaa oli tuonne Limingantullin ympäristöön ja muistin sähköpostissani vielä odottavan koodin paketin noutoa varten.

Paketti sisältää erinäisen määrän pientä mainosmateriaalia. Jonkin verran näissä on ilmeisesti paikkakuntakohtaisia eroja. Omassani oli Lindexin sukat + alekoodi, Me&I:n kuolalappu, Folksamin vihreä (kuola)liina, Emman tuttipullo, Vaukirjan "Vauvan syntymä" -kirjanen, Pampersin pari näytevaippaa sekä läjä etukuponkeja.

Siinä mielessä hain paketin kreivin aikaan, että nuista alekupongeista ei olisi ensi kuussa ollut enää mitään hyötyä. Vähän kritiikkiä myös sitten tuohon sisältöön, että jos tätä pakettia edelleen on jaossa, niin voisi sen sisällönkin tarkastaa ja päivittää. Me&I:n 10€ etukuponki on ollut voimassa 30.9.2014 saakka, Lindexin 30% etukupongin voimassaoloaika oli 30.6.2015 eli justiinsa ehdin käydä sen hyödyntämässä. Eipä sillä, ilmaiseksi kun tämän paketin joka tapauksessa saa, mutta vähän turhia on siis osa näistä mainosmateriaaleista, jos joku nyt päättää paketin tilata ja noutaa (mielelläni olisin nimittäin tuota Miikkareiden kuponkia hyödyntänyt). Vai onko paketti todettu hyödyttömäksi, sitä ei enää aijotakkaan jakaa, kun nämä jäämistöt loppuvat? Joissakin paikkakunnilla on pakettiin sisältynyt lisäksi esim. body (jollainen kyllä itselleni on jo jotain kautta tullutkin, eli kirppiksiltä näitä bongannee) eli hieman hämmentävää, millä perustein laatikot pakataan.


Joka tapauksessa, jos joku haluaa tilata paketin itselleen, niin se onnistuu helposti seuraavasta linkistä: Ilmainen BabyBox.

Sataa, sataa ropisee

Sataa, taas. Neljättä päivää putkeen. Maanantaina ehti jo riemuita, että nyt kesä on täällä. Aamusta näytti jo mittari melkein kahtakymppiä, eli kipastiin lähikaupasta ostamassa kauan mielessä ollut lasten uima-allas - päästään ees joskus tälle kesälle uimaan (merelle tuskin vielä tarkenee!).

Illasta sitten, juuri kun sain pyykit narulle ulos kuivumaan, alkoi sataan vettä! Ja niin se sataa vieläkin. Hermot alkaa mennä...  Piti sitten keksiä jotain tekemistä eiliselle sisällä kökkimisen sijaan. Tietysti just parhaimpaan kesäloma-aikaan on kaikki (kaupungin) uimahallit remontissa ja kiinni. Eipä se sitten muu auttanut kuin suunnistaa Nallikariin...

...ja vaikka itse rannalla näky oli aika lohduton, niin onneksi uimahalli on vieressä ja kylpylässä uidessa voi hetken kuvitella olevansa vaikka jossain kauempana lomalla.

Pieni vesipeto olis tietysti halunnut kokeilla kaikki hurjimmat liukumäet. Kaksi kertaa laskettiin siitä tunnelista ja äitiä taisi pelottaa, lapsen ollessa aivan riemuissaan. Mutta tais riittää se kaks kertaa, sen verran kuitenkin hurjaa menoa, että kohta oisin jo syöksysynnyttäny sinne tunneliin. Kylmässä altaassa käytiin myös, lapsi etunenässä sinne oli menossa, mutta sitten sisu meni pussiin ja äitin sylissä hän kuitenkin edelleen siellä halusi käydä. Pyörähdettiin siis ulkonakin mutka uimassa.

Uinnin jälkeen ainakin äitillä oli jo hirveä nälkä, ja yhtäkkiä alkoi tehdä mieli pitsaa ja jäätelöä. Muutamaa eri vaihtoehtoa miettiessäni tulin päätökseen, että mennään kerrankin Raxin buffettiin, sen pehmistä olenkin vähän aikaa halunnut syödä.

"Terveellisen" aterian päätteeksi (itse vedin 2 lautasellista pitsaa - mutta runsaan salaatin kera! - ja pari kupillista jäätelöä (lapsi söi sen vohvelin, mutta tuo lastenmuki toimikin oivana jäätelökuppina), oli kyllä ähky. Lapsen suosikkia oli salaattibuffetin kananpalat, lihapullat, tomaatti, kurkku ja tacolastut - ja jätskistä se vohveli. Mutta on kyllä tuonikäiselle hintaa aterialla, eihän neljä euroa paljon ole, mutta on se pieni ero mitä 2- tai 6-vuotias jaksaa syödä, eli hintapolitiikka ei ihan ole kohdillaan (monissa ravintoloissa buffet tuon ikäiselle on tyyliin 1-2 euroa, ellei jopa ilmainen!) Selvittiin myös ainoastaan yhdellä onnettomuudella, kun S kippasi tuolilla takaperin. Sen lisäksi piti kinastella leikkinurkkauksessa muiden lasten kanssa, ja piti kahdeltakin eri lapsoselta laittaa pyytämään anteeksi tönimistään. (Oikein vielä katsoi hymyssä suin äiti, sanoi että "toni" ja alkoi tönimään yhtä poikaa - mutta onneksi vielä leikkivät senkin jälkeen hetken jotain irvistysleikkejä).

Vielä jaksoi siis tuommoista tekemistä keksiä. Mutta jos nämä ilmat jatkuu tällasina ja itselle tulee ties milloin tukalat oltavat, niin kyllä tulee vaikeus miettiä, että mitäs sitten! Muutamat äiti-lapsitreffit oon sopinut ens viikolle, että saa S ainakin seuraa (ja äiti toki myös) jos ei muuta pääse tekemään.

9. raskausneuvola + Kokoarvio (37+4)

Taas viikko viimeisestä käynnistä, nyt oli tosiaan vuorossa se kokoarvio. Eri hoitaja (lääkäri?) vastassa, samat peruskysymykset. Kerroin, että turvotus on vähän helpottanut, että ei enää öisin kädet oo puutuneet (ja pitikin sanoa, kun heti seuraavana yönä oli taas puutumista tunnettavissa), mutta jaloissa vielä tuntuu. Turvotukseen näköjään kirjattiin N+ (+). Nukkumisesta kyseli, kerroin että nukun hyvin sitten kunhan saa vain oikean asennon löydettyä. (No, siltikin tämän tästä menee kyllä yöllä niin, että herään jossain vaiheessa esim. jos S juoksee viereen, enkä saakkaan ihan heti unta. Massu painaa ku kivi ja kääntyminen vihloo).

19.6. rv 37+1

Verenpaineet hyvät 113/77 (pulssia ei näemmä kirjattu ollenkaan, eikä maininnutkaan - kait se siellä silti oli) (119/74, p. 68). Paino oli tällä kertaa laskenut -200g/vk (+1500g/vk), todettiin tämän johtuvan turvotuksen vähenemisestä. Sitten mentiinkin jo katsomaan, miltä massussa näytti. Tällä kertaa myös kehotettiin olemaan niin paljon pystyssä kun vain voi, ettei sen tajun tarvitse sentään lähteä. Sf-mitaksi tuli 34.5 (35) - mittaajahan oli eri, mutta voinee merkitä että alas päin on vauvalla matka.

Sitten katsottiin monitorilta kokoja, pään mitta ristiin ja reisiluun mitta, joka on kuulemma oikeastaan se, minkä perusteella sitä kokoa voidaan tässä vaiheessa arvioida. Olikohan vielä joku neljäs mittauskin? Joka tapauksessa, luvut oli luonnollisesti kaikki vähän erilaisia, mutta koon puolesta silti näyttäisi vastaavan jopa muutamia päiviä vähemmän. Hieman pulskemmalta vaan vaikutti. Käyriltä kun katsottiin, sf-mitta hieman tippui keski- ja yläkäyrän väliin, ja niin tuli tuolle kokoarviollekkin käymään. Paino oli tällä hetkellä 3222 g, ja siitä jos vielä LA:han mennessä sen puolisen kiloa tulee painoa lisää, tulisi paino olemaan noin 3,6-3,8 kiloa, käyrän mukaan 3700 g. Niin ja näkyihän siellä ne kiveksetkin selvästi, niin että itsekin ne erotin, eli kyllä se varma poika on. Sykkeet vaihteli 143-150 välillä, kuulemma hyvä vaihteluväli. Lapsivettä normaali määrä. Vauvan pää oli alhaalla, jalat oli nyt tuolla vasemmalla alakulmassa - en itse oikein nyt hahmota, että missä sykkyrässä se siellä nyt sitten on. Liikkuu kuitenkin paljon möyrimällä, ei enää edes mitään selviä potkuja vaan koko maha kyllä heiluu, kun siellä liikkeellä on.

Luotettavuus kuulemma on niin, että 10 % heitto on tavallinen ja OYSissa kuulemma puhutaan, että jopa 20 %, joka terkkarin mukaan kuitenkin olisi jo melko suuri heitto. Joka tapauksessa, ihan "normaalin" kokoiselta tuo vaikuttaisi. Ihan samaa luokkaa, mitä itsekin ajattelin - alle 4 kilon mutta yli 3,5 kiloa itse odotinkin, poika kun on (S oli 3,3 kg).
'
Vielä ei oo tuntemuksia, että tuolta oisi ihan äkkiä tulossa. Pientä kipuilua ja supistelua ehkä kerran päivässä, joka tässä vaiheessa onkin jo hyvä olla. Ei kuitenkaan mitään ennakoivaa, eli eiköhän tässä olla yhtenä kappaleena vielä tovi.

Juhannus

Keskikesän juhlaa vietettiin ihan vaan kotosalla. En tiiä miten muuallam, mutta meillä ainakin on aurinko paistanut läpi juhannuksen. Lämmön vastapainoksi onkin sitten saanut olla myös sääskien ja mäkäräisten syöttinä, eli ei tämä Suomen kesä nyt niiiin täydellinen ole.

Kävin muka aatonaattona hoitamassa alta pois kaikki ruoka-ostokset, mutta miten voi olla, että aina sitä jotain unohtaa - esim. kahvinkeittimen suodatinpaperit?? Niitä piti sitten lähteä vielä aattona metsästämään, ja totta kai matkalla kertyi ties mitä heräteostoksia. Ja siltikään ei ois grillailuista tullut yhtikäs mitään, kun isi ilmotti vasta kolmen maissa iltapäivällä, ettei meillä muuten ole grillihiiliä... Eli niitä piti vielä erikseen lähteä ostamaan huoltsikalta. Saatiin aattona kans päivävieraita eli lämmitettiin päiväsauna, sitten pystyki loppupäivän rentoutumaan, saunan terassilla istuskellessa aurinko paistoi juuri sopivan lämpimästi.

Illalla seitsemän jälkeen pystyttiin sitten grillailemaan ja syömään (meidän toinen osapuoli täällä viettää erästä uskonnollista juhlakautta), ja olemaan hyttysten syöttinä...

S oli vähän väsynyt illasta, kun ei malttanu päikkäreitä taas nukkua ku max. vartin verran. Eipä siinä, olin kyllä itekki väsyny eikä tosiaan jaksanu mitään keskiyön aurinkoja odotella. Yöllä S jakso vasta puoli viideltä herätä ja kipittää äitin kainaloon. Ite en taas sitte saanu heti unta vaan valvoskelin tunnin ajan.

Juhannuspäivänä käytiin Sn kanssa läheisessä leikkipuistossa vähän leikkimässä ja oleskeltiin aika paljon pihalla muutenkin. Illalla taas grillattiin melko samalla setillä, tällä kertaa muistin jopa perunat.

Semmosta tällä kertaa!

8. raskausneuvola + lääkäri (36+4)

Viikot vierii ja nyt oli vuorossa loppuraskauden neuvolalääkäri. Ensin rutiinisti neuvolatarkastus, jossa toki taas kyseltiin vointia. Valittelin edelleen puutuvista käsistä (eräskin yö kokonaan lähti tunto sormista, ja autolla ajaessa alkaa käsiä heti tikuttaa) & jaloista (aamulla sängystä nouseminen käy jo melkein kipeää kun ei veri kierrä yhtään) yöaikaan ja terkkakin totesi varmasti johtuvan turvotuksesta, lisäksi väsymyksestä, joka saattoi johtua viikonloppuna vietetyistä synttäreistä.

12.6.2015 rv 36+1

Verenpaineet olivat edelleen hyvät 119/74 p. 68 (119/78 p. 81), painoa oli tullut lisää 1500 g /viikko (!!), mutta totesin taas, että ne oli ne synttärit... Terkka sanoi, että se kyllä äkkiä näkyy, mutta että varmasti voi osan laittaa turvotuksen piikkiin ja neuvolakorttiinkin kirjattiin jo turvotuksen kohdalle +. Vauvan liikkeisiin samoin +, aijemmin on kyllä merkannut ++ että en tiiä miksi vaan yhdellä plussalla laitettiin, kun möngersi masussa just samaan aikaan. :) Hemoglobiini otettiin vielä varalta, kerroin etten ollut muistanut rautatabletteja moneen päivään ensin ottaa ja sitten kun alko tuntua, että väsyttää, oon taas muutamana päivänä niitä syönyt. Hemoglobiini oli kuitenkin 133 (125) eli saan kuulemma jo lopettaa raudan syömisen. Täyttelin vielä jonkun lapun osallistumisesta johonkin raskaudenaikaisen streptokokin tutkimusryhmään, eli minulta vielä sairaalassa synnytyksen yhteydessä otetaan yksi näyte. Tavoitteena tutkia, olisiko tämä näyte tarpeeksi luotettava yksinään.

Lääkärin kanssa valittelin samat turvotukset ja närästykset. Katsottiin ensin sf-mittaa, joka oli ensi mittauksella vissiin 33, vauvan justiinsa samalla myllätessä edes takas. Sitten viime kerrasta viisastuneena sain pötkötellä kylkiasennossa kun sydänääniä kuunneltiin, siellä ne oli 130 molemmin puolin. Se streptokokkinäyte otettiin ja tutkittiin mikä on tilanne, epäkypsä eli ei ainakaan ihan heti ole tulossa ulos. Sitten kun lääkäri laittoi sf-mittaa koneelle, niin se olikin pienempi kuin viime kerralla eli tarkastettiin uudelleen. Nyt siitä saatiin 35 eli yläkäyrälle asettui jälleen.

Semmosia kuulumisia tällä kertaa, viikon päästä on se kokoarvio eli sitten taas neuvolakuulumisia!

Synttärilahjat

2-vuotiaamme sai kyllä aivan ihania lahjoja. Yritin kovasti pysyä mukana niitä availemassa ja kuvailemassa, mutta en ollut ihan koko ajan tilanteen tasalla. Muutama juttu jäi sitten kuvaamattakin, ennen kuin ne olivat hujan hajan pitkin lattioita.

Ensimmäiseksi lahjakseen neiti sai minulta leikkikeittiötä varten vihannesostoskorin sekä reissulta rajan taakse löytyi karkkikaupasta ihana Hello Kitty -rupeli, jossa oli muutama karkkikin sisällä.

Vihannekset ja hedelmät oli kyllä heti mieleen, jopa niin paljon että yritti syödä niitä oikeasti! Suurimman osan näistä hän osaa nimetäkkin, ja on ne jo käyneet mukana ruuanlaitossa.

Isi osti Slle Ikeasta tuon teltan, ja sen onkin ollut suuri hitti! Jatkuvasti pitäisi mennä sinne piiloon, "äiti piiloon", "isi piiloon" jne. ja piti sinne raahata jo tyynykin "nukkumista" varten. :)

Itse ostin vielä tuon pomppuponin, tämä kyseinen yksilö löytyi Lidlistä. S välillä käy siinä istuskelemassa, vielä ei pomppiminen ihan onnistu, mutta annas kun neiti tajuaa miten sillä pääsee eteenpäin, niin se on varmasti menoa sitten.

Hiekkaleluja, eli lapioita ja sihti, sekä pikkuautoja. Nuo autot olikin hyvä lahja, meillä ei tosiaan niitä juurikaan ole ennestään eli tulee tarpeeseen.

Pentikin pupu, aterimet sekä keraaminen muki. S saa juoda kahvia nyt omasta mukista (ei päässyt kuvaan mukaan, kun oli jo jossain menossa).

Kirjoja. Näiden kahden lisäksi saimme vielä kolmannenkin kirjan. Tuo Hello Kitty alkaa olla meillä Se Juttu, kissafani kun on, ja muitakin eläimiä katsellaan ja opetellaan mielellään.

Aterinsettejä leikkikeittiöön S saikin kaksin kappalein - punakeltainen ja pinkkivioletti. Nyt ei ainakaan siis leikkiastioista ole pulaa. Nuita onkin hyvä olla useampi, tulevaisuudessa jos joskus saataisiin leikkimökki, niin sinne voi sijoittaa yhden setin, ja leikkikeittiön lisäksi astioita voi kyllä olla muuallakin käytössä.

Lisäksi meidän iso tyttö sai jo pikkuhousuja ja tällä hetkellä näyttää siltä, että pian ne voi ottaa jo ihan jokapäiväiseen käyttöön. Niitäkään en ole vielä ostanut yhtään eli ei ollenkaan hassumpi lahja.

Värityskirja, jossa erilaisia eläimiä, sekä puukynät. Puuvärejäkään meillä ei ennestään ollut, eli nappiin meni tämäkin ostos. :)

Pari vaatetta, eli kuvassa päällä oleva suloinen Niiskuneiti T-paita koossa 90 - Muumit on toinen suosikkihahmo - sekä Me&I:n omena-matotunika koossa 86/92. Lahjan ostaja epäili, että onko se sopiva, mutta tuo menee tällä hetkellä vielä ihan mekosta ja kestää varmasti käytössä pitkään aina T-paitapituuteen saakka.


LISÄKSI oli äitini käynyt kirppiksellä ja toi sieltä kaksi kassillista vaatetta ja leluja, mm. ihan uusi Ariel-rantapallo sekä legoja. Ei nyt ole taas vähään aikaan leluista pulaa!

Synttäritarjoilut

Eniten stressiä synttäreissä aiheuttaa varmasti aina nuo tarjoilut! Siitäkin huolimatta, että vähemmällä pääsis jos vaikka ostais tai tilais valmiit kakut muualta, niin minun pää ei anna periksi sille, että itse ne on väännettävä! :) Alun alkaen suunnitelma oli päästä vähällä, eikä tehdä montaa erilaista kakkua, mutta piti niitä muutama erilainen silti lopulta tehdä. Yksi syy oli se, että synttäreille oli tulossa parikin erityisruokavaliollista vierasta, eli piti keksiä jotain gluteenitonta-maidotonta-munatonta. Sain näihin muutaman hyvän vinkin, ja samalla päätin jättää täytekakun kokonaan tekemättä. Se harvemmin kuitenkaan on kenenkään suosikki (lukuunottamatta allekirjoittanutta), eli jää syömättä.

Ton-kakku eli ilman viljaa, maitoa ja munia syntyi Kinuskikissan Smoothiekakun reseptillä. Keksit ovat gluteenittomia Kola- eli vaniljakeksejä yhdistettynä Bonne Mangososeeseen. Smoothiessa on mustikkaa, itse surauttamaani päärynäsosetta, mangososetta sekä banaania. Koristeluissa käytin kookoskermaa, keltaisia kiivejä sekä tuoreita mansikoita ja persikoita. Perhoset sokerimassasta.

Smoothiekakku oli myös muiden vieraiden mieleen, erityisesti lapset tykkäsivät. Tämä onkin muistamisen arvoinen resepti, nimittäin haluan testata tuota ehdottomasti myös tuoreilla mansikoilla! Smoothietäytettä olisi voinut olla enemmän, summamutikassa laitoin mustikoita nimittäin siihen ja niitä olis varmaan saanut olla hiukan enemmänkin. Kuitenkin täytettä tuli se 8 dl vs. 8 liivatetta eli kai sinänsä oikeassa suhteessa.

Toisen makean kakun halusin silti tehdä, ja muutamasta vaihtoehdosta valitsin jo syksyllä kerran testaamani Marja-aroniajuustokakun. Pohja on fanniilo.comin kauramurotaikinasta, jugurttina käytin kreikkalaista jugurttia. Täyte Pirkan Mustikkamarmoroidusta juustopiirakasta. Tuorejuuston tilalla käytin Mascarponea. (Aiemmin syksyllä korvasin kerman turkkilaisella jugurtilla, sekin kävi hyvin). Marja on tosiaan syksyllä hillottua marja-aroniaa, sekaan pehmentämään makua laitoin tällä kertaa hitusen myös pakastemustikkaa.

Tämä juustokakku on semmoinen että suosittelen testaamaan vaikka niillä mustikoilla. Ja jos joku näitä koristepensaita omistaa, niin tuossa yksi hyvä vinkki, mihin ne marjat voi syksyn tullen käyttää, eikä jättää turhaan poimimatta.


Tein myös gluteenittomia-maidottomia-munattomia suolaisia muffinsseja, mutta nepä jäikin kuvaamatta. Resepti on "gluteenittomat aamupalamuffinssit". Nämä olikin mukava tehdä - unohdin vain laittaa taikinaan suolaa, minkä muistin vasta taikinaa jo vuokiin laittaessa! Oli kuitenkin hyviä siitä huolimatta.

Ensin meinasin tehdä suolaiseksi myös jotain piirakkaa, mutta äitini aikoi tuoda lohta ja ei siinä sitten muu auttanut kuin perinteisen voileipäkakun tekeminen. Leipä on jotain täysjyväleipäviipaletta (kaksi pussia), välissä on savulohituorejuusto-paprikatäyte sekä suolakurkku-katkarapu-kalkkunatuorejuustotäyte.

Voileipäkakku sai kehuja, myös isommat lapset ainakin tykkäsivät. Ja ei haittaa yhtään, että tätä jäi vielä ylimääräistä juhlien jälkeen syötäväksi! (Ja itse tosiaan söin tuota myös, vaikka ei sitä vissiin raskaana oikein saisikaan... :p )

Lisäksi tarjolla oli leipäjuustoa, neljän sortin keksejä, nalle- ja Ässä Mix-karkkeja, suklaata ja popcornia.

Mielessä oli jos jonkinmoista muutakin, mutta kun totesin pöytien notkuvan jo näistä, niin annoinpa olla tällä kertaa. Kohta meillä on kuitenkin taas juhlat, eli joku tarjoiluidea se on hyvä säästää sinnekkin!! :)