Vuosi 2013 2/2

Aikaisemmassa postauksessa kävin läpi alkuvuoden 2013 tapahtumat, joita suurilta osin väritti raskausaika. Tässä loppuvuoden mieleenpainuvimmat tapahtumat.

Pikkuneitiä kävi ihastelemassa moni vieras ja isosiskonikin pääsi Tampereelta saakka uutta sukulaista ihastelemaan.

Käytiin vauvan kanssa Oriflamen kesäjuhlissa.

Meidän piti myös käydä lastenvalvojalla selvittämässä avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyysasia, ja paperit lähetettiin Kreikkaan allekirjotettavaksi.

Neiti täytti jo yhden kuukauden.

Minä mahduin jälleen alkuraskauden vaatteisiin, ja uskalsin ostaa uusia housuja.

Käytiin paljon vaunukävelyillä ja samalla poimin paljon marjoja pakkaseenkin saakka.

Otin valokuvia tuleviin nimiäiskutsuihin.

Loppukuusta käytiin mummulassa isomummun luona (ja päädyin tältä reissulta kotiin hirveän vatsataudin kanssa!).

Elokuussa nautittiin ihanista helteistä ja käveltiin merenrannalle.

Osallistuttiin Rokotetutkimukseen ja vauva sai ensimmäiset rokotukset, joista nousi pieni kuume.

Käytiin osallistumassa Ravintolapäivään.

Käytiin poimimassa puolukoita.

Ostin eBaysta neidille nimiäismekon, ja otin valokuvia kiitoskortteja varten.

Serkkutytöt kävi lapsenvahteina, ja äiti pääsi mm. uimaan.

Kävin kehonkoostumusmittauksessa ja päätin ottaa aktiivisemman otteen rasvaprosentin pienentämiseen ja lihasmassan lisäämiseen.

Käytiin siskoni synttäreillä ja tutustumassa Vallu-koiraan.

Alotin Tupper-konsulttina.

Syyskuussa saatiin toiset rokotteet.

Neiti alkoi kannattelemaan päätään mahallaan.

Leivoin nimiäisiä varten tarjottavia valmiiksi, ja sain palovarottimen piippaamaan...

Alotettiin vauvauinti.

Neiti alkoi liikkumaan potkimalla taakse päin.

Ihastelin kaunista ruskaa.

Pidin ensimmäisen Tupper-esittelyn.

Tein kutsut nimiäisiin, kun isyysasia viimein eteni byrokratian rattaissa ja neiti sai isänsä sukunimen.

Käytiin kissanäyttelyssä.

Käytiin Vallun luona kylässä.

Pidin kotona nimiäisjuhlat ja neiti S sai nimen.

Oltiin perhekerhon värikylvyssä ja S teki äitille hienon taulun.

Vauvauinnissa oli kuvaukset, meillä uinti vaan vähän takkuili.

Käytiin vauvakinossa katsomassa elokuvaa.

Juteltiin paljon isin kanssa Skypessä, paperiasioissa oltiin pattitilanteessa.

Saatiin kolmannet rokotteet.

Saatiin ensilumi ja piti kaivaa vielä liian suuret talvivaatteet esiin.

Reissattiin Koitelin koskilla.

Alotettiin sosekokeilu perunalla.

S löysi varpaansa.

Aloin käymään SATSilla ja sain samalla pienen yhteistyön blogiini.

Otettiin Slle passi, ja kun mun yksinhuoltajuus ei kelvannutkaan MMV:lle, niin laitettiin Kreikkaan menemään uudet paperit yhteishuoltajuuden saamiseksi.

Rokotetutkimus päättyi toistaiseksi.

Käytiin taas Vauvakinossa elokuvissa.

Tonttuiltiin äiti-lapsi -tapaamisissa.

Perhekerhossa meistä otettiin ihania valokuvia.

Ihasteltiin kaupungin jouluavajaisia ja valofestivaalia.

S oppi ryömimään pakki päällä.

S sai ensimmäisen ja viikon päästä toisen hampaansa.

Saatiin viimein myönteinen päätös oleskelulupahakemukseen, ja sen seurauksena ajankohtaiseksi tuli etsiä uusi, isompi asunto.

Vietettiin itsenäisyyspäivää ruokaillen ja pikkujouluiltiin.

Laitoin kämppää jouluasuun.

Saatiin taas uusi annos lunta.

Kävin kaverin 30-vuotissynttäreillä.

Alettiin syömään pikkuhiljaa soseita.

Blogissa oli joulukalenteri, joka kaiken muun kiireen keskellä vähän kosahti alkuperäisistä ideoistaan.

Isi tuli vihdoin kotiin pienen lentolippuselkkauksen ("ei oo") jälkeen!

Vietettiin Sn ensimmäistä joulua.

Muutettiin uuden vuoden alla.

Vuosi 2013 1/2

Tähän väliin koostetta vuoden kohokohdista, puoli vuotta kerrallaan eli tässäpä kevätmasu13 -tapahtumat.

Mahan kasvatus jatkui, kaikki kertynyt jouluturvotus ei ollut silkasta suklaan syömisestä.

Ostin ensimmäiset mammavaatteet eli kaksin kappalein H&M Mama -housuja.

Kävin hiihtelemässä kirpakassa pakkassäässä.

Viimeistelin gradua.

Majailin vielä siskoni tykönä.

Loppukuusta kävin rakenneultrassa, tässä vaiheessa julkaisin blogissakin kuvia, joista jo lukijat viimeistään pystyivät päättelemään tuon mahankasvatusprojektin syypään. ;)

Loppukuusta postitin Kreikkaan täytettäväksi oleskelulupahakemuspaperit.

*   *   *

Muutin omaan kämppään, jonne Leevi seurasi heti perässä.

Pääsin mukaan Demola-projektiin värkkäämään nettisivudemoa.

Kävin laskiaisena ihmettelemässä opiskelijoiden mäenlaskumeininkiä.

Makeanhammasta kolotti useaan otteeseen.

Kävin osana terveystutkimusta suorittamassa testejä, joista sai palkkioksi mm. känkyn, joka jäi viimeiseksi moneen kuukauteen.

Loppukuusta vihdoinkin valmistuin filosofian maisteriksi.

*   *   *

Sain äitiyspakkauksen postista.

Leivoin valmistujaistarjottavia, jotka ei kaikki ihan menneet niin kuin Strömsössä...

Pidin valmistujaiset.

Pyöräilin edelleen joka paikkaan.

Maha paisui paisumistaan, tässä vaiheessa uskalsi rohkeimmat jo udella sen syytä.

Kävin hiihtelemässä merellä keväthangilla.

 

A pääsi käymään Ateenassa luovuttamassa oleskelulupahakemuksen kuun puolivälin paikkeilla.

*   *   *

Aloin vauvanvaate ja -tarvikehankinnat mm. kirppiksiä koluamalla.

Vielä alkukuusta pääsi hiihtämään.

Täytin vuosia.

Avattiin grillikausi vappuviikolla.

Kävin Humanistisen killan brunssilla sekä muissa vappuhulinoissa, mm. opiskelijoiden marssilla ja uittoja katsomassa.

*   *   *

"Valmistuin" sekä Oulun yliopiston alumnilähettilääksi että Demola-projektista.

Napa pullahti ulos.

Voitettiin pari erää Caion tietovisassa ja niistä saaduilla lahjakorteilla oli hyvä käydä syömässä (aina kuntosaliurakan päätteeksi) HA.

Pääsin hiusmalliksi.

Kesähelteet koitti aikaisin, ja viilensin kumpuni kanssa oloa merenrannalla.

Aloin sisustamaan vauvalle omaa soppiansa.

Lähetin oleskelulupahakemukseen kaveriksi kiireellisyys-pyynnön tulevaan synnytykseen vedoten - tuloksetta.

*   *   *

Käytiin heittämässä jäähyväiset kantapaikassamme Caiossa (joka olikin myöhemmin uudelleensyntyvä).

Viilensin tukalaksi käyvää oloani edelleen rannalla makoillen ja kirjoja lueskellen.

Viimein koitti eräpäivä - 13. päivä vk 40+2 syntyi pieni prinsessamme.

Viikon vanhana käytiin vauvan kanssa jo serkkujen synttärijuhlilla.

Olla öllöteltiin kotosalla vauvan kanssa tutustellen.

Oleskelulupahakemus odotti edelleen jonossa käsiteltäväksi pääsyään.

*   *   *

JatQ ...

Kaaoksesta sekasortoon

Tunnelmia viime päiviltä. Toissayönä päästiin jo nukkumaan uudelle asunnolle... tai kuka nukkui ja kuka ei, itsellä loppu uni neljän maissa aamulla ja neitikin heräsi kiukkuisena monta kertaa yön aikana. Stressi tarttuu häneenkin. Suklaan voimilla ollaan jaksettu muuttaa!

Muutossa ensimmäisenä lähti sohva uuteen kotiin. Monen muuton kokenut Leevi arvasi jo, mitä tulevan piti, ja tuli hulluksi riehumisellaan. Nukkumaan mennessä alkoi painimaan sängyssä, ja sen jälkeen kun oli jo hyökännyt mun käden kimppuun ja aloitti piinaavaan tuijotuksen, hyppäsin ylös sängystä. Rauhottui vasta ltaruuan saatuaan. Loppumuuton ajan Leevi piileskeli sängyn alla kauimmaisessa nurkassa.

S on kiukutellut, kun meillä on luonnollisesti ollut hirveä hästäys ja kiire koko ajan. Ei oltais mitenkään kyllä saatu muutettua ilman paria auttavaa lastenvahtikättä. Peräkärry- ja sohvanhakureissun ajan hän onneksi nukkui.

Muutaman auto- ja peräkärrykuorman jälkeen loputkin rojut pääsi uudelle asunnolle. Vielä on jokunen laatikko ja muovipussi purkamatta. Leevi huusi koko automatkan, mutta haisteltuaan uuden kodin löysi lämpimän nukkumispaikan saunan lauteiden alta. Kun koko muuttohäslinki oli ohi, haisteli Leevi koko kämpän läpi häntä vipottaen merkkinä, että hyvä uusi koti on! A vaikka kuinka "vihaa" Leeviä, ensimmäisenä kokosi tämän kiipeilypuun... ;)

Vuosi taitaa silti vielä vaihtua näiden muuttolaatikoiden keskellä. Pääsin alottamaan vanhan kämpän siivousta sillä aikaa, kun isi katsoi Sn perään. En kuitenkaan päässyt vasta ku alkuun, tänään jos lapsenvahdin tullessa ehtis paperiasioiden selvittämisen jälkeen viettää kerrankin hetki aikaa rauhassa kahdestaan ja jos vaikka ehtisi jotain muuta kuin sitä suklaata syömäänkin. Muita suunnitelmia minulla ei vuoden vaihtumiselle ole - ai mikä juhlistaminen? Eli kiirettä pitää, istun blogin ääreen päivittämään koosteita viime vuodesta, kuvia uudelta asunnolta ja muuta mukavaa sitten, kun aikaa liikenee.

22. luukku

JOULUPUUHIA

Tältäkö se tuntuu, kun perheessä on neljä aikuista kättä? Oon ehtinyt tänään mm. lajittelemaan pyykit, tekemään uunissa ruokaa, leipomaan leipää, torttuja ja pipareita (valmistaikinasta, mutta sekin on jo saavutus!) ja ehdittiinpä vielä shoppailemaankin. Kirppikseltä löytyi Alle hyviä talvivaatteita, mm. takki ja kahdet talvikengät ja Akin oli ihan ihmeissään, että tosiaanko ne niin vähän maksaa. Lisäksi löysin Slle viimein sen vauvapulkan, eli se pois lahjatoivelistalta vielä (ja jos joku nyt on sen jo ostanu, niin eiköhän sitä käyttöä tule molemmille). Erästä syöttötuolia pyörittelin ja testailin, merkistä ei hajuakaan, olikohan sittekin tuo Emma-syöttötuoli jota oisin tällä hetkellä hankkimassa... En kyllä tajunnu, miten siitä muka korkeutta ja istuinosaa säädettäisiin, ja ei se kovin turvalliselta vaikuttanut, eli ehkä pitää vielä eri merkkejä tutkailla.

Huomiselle olisi vielä tekemistä, ajattelin vielä leipoa yhden joululeivän (tämän hyvän saaristolaisleipäohjeen mukaan oon pyöritellyt jo kaksi ja arvatenkin vaan sen ensimmäisen maltoin tehdä ilman omia sovelluksia - toiseen versioon tuli mukaan auringonkukansiemeniä, aprikoosia ja luumua) sekä tehdä jouluksi vielä jonkinlaisen pipari-glögikakun. Paketitkin olis vielä käärimättä, eli monenlaista puuhaa vielä riittää.

Joulusiivousvinkki:

Muuta uuteen kotiin vuoden lopulla. Saat samalla kertaa järjestettyä tavarat ja huonekalut uuteen uskoon sekä putipuhtaan asunnon!

Tässä vähän vielä maistiaisia meidän tulevasta asunnosta järvinäköalalla. Siellä on näiden kuvien jälkeen mm. kaikki pinnat maalattu ja korjailtu pieniä juttuja, eteisen peilit otettu pois jne. enkä ole vielä itsekään nähnyt, miltä kaikki näyttää valmiina! Joulun jälkeen päästään heti muuttamaan.

Oisin joulukalenterin luukkuihin mielelläni ujuttanut jotain sisustusjuttuja, mutta joulu on jo ihan kulman takana, eli aika loppui kyllä täällä kesken luukkujen kanssa :) Mutta josko sitten tulevaisuudessa blogissa niitäkin saattaisi vilahtaa.

17. luukku

 

Tänään pieni kurkistus meidän jouluasuiseen luukkuumme.

 

Piti kuitenkin vielä vähäsen tuunata sisustusta ja siivota tavarat piiloon. Tämän siistimpänä tämä kämppää tuskin tullaan seuraavan parin viikon aikana näkemäänkään, kun yksi jos toinenkin tavara pitää raivata muuttokasseihin.

Uudet tonttuverhot oli pakko-saada-nämä -ostos, kun törmäsin niihin FB:n kirpparipalstalla. Oon katellu jos tulis vastaan hankkimisen arvoisia tonttuverhoja, ja näissä tuo kissa teki tehtävänsä ja päätyivät nämä siis meidän keittokomeron ikkunaan.

Jos toisilla on joulukuusi, niin meilläpä on jouluananas! :DD Ei kait meille kuusta tänä vuonna kannata laittaa, ellei joku välttämättä vaadi...

Tuikkikaa, oi joulun tähtöset. Löysin jonkunlaiset tähtiverhot huuto.netistä, mutta ei ne ihan sellaset ole, ku etsin. Löysin sitten tuommosta koristekangasta Tokmannilta kuitenkin.

Tähtityynynpäällinen löytyi Stockmannilta, ja tähtivalot luottokauppa-Lidlistä.

Pistos, passi ja muuta puuhailua

Taas tulee tämmönen kilometripostaus, kun on paljon tehty viikon sisään eikä oo ehtinyt ollenkaan postailemaan! Paljon uusia juttuja pienen vauvankin elämään. Löydettiin tiistain perhekerhon lisäksi MLL:n perhekahvila, jossa on sen verran mukavaa ohjelmaa tulossa, että yritetään käydä siellä jatkossakin. Käytiin myös katsomassa yhtä asuntoa, joka olis ollut hinta-laatusuhteeltaan meille sopiva joksikin aikaa. Mutta hetken mietittyäni tulin tulokseen, että se ei ole vauvaperheen paikka. Ensimmäinen ongelma oli jo siinä, että mihin saan pukattua vaunut... käytäville ei mahtunut, eikä siinä ollut minkäänlaista lämpimää varastoa (paitsi kellarin oma varasto) jossa niitä ois voinut säilyttää. Mutta eipä tuo ole niin akuutti asia, ja jos tiedossa olisi mahdollisesti muutto jo keväällä, niin voi olla, että siihen saakka ihan hyvin viihdytään tässä pienessä kammiossamme.

Perhekerhossa meillä oli tiistaina valokuvaus. Kerrankin sai (=piti ehtiä) meikata ja näyttäytyä ihmisten ilmoilla vähän paremmalla naamavärkillä. Vaikka kuvaukseen oli koko ajan pieni jono, niin hyvin ehdittiin vielä lopuksi ottaa meistä yhteiskuvatkin. Muualla kun oli ollut kuvauksia, niin kuulemma hirveä kiire oli ollut, liekköhän kaikki ees ehtineet. Nättejä tuli, ainakin mitä kameran näytöltä näki. Jos on käsittelyn jälkeenkin vielä hyviä, niin harkitsen ison taulun teettämistä, olis se ihana lisä seinälle.

Meillä oli myös neidin 5kk-rokotuskäynti tälle viikolle.Varauduin taas isoon settiin piikkejä ja itkuja, ja yllätyinkin, kun tällä kertaa otettiin vaan verikoe. Seuraava käynti on sitten, kun neiti on jo täyttänyt vuoden. Silloin annetaan tehosterokotteet, täti ei ollut vielä ihan varma, että onko samalla myös jotain jatkotutkimuksia vai ei. Saatiin käynneistä lahjaksi myös Finlaysonin Muumi-pyyhe, josta sai valita kahdesta väristä mieluisimman. Valittiin tietysti äitin lempiväri. Ja vielä saatiin haamuheijastin. (Ja kun kotona odotti vielä paketti VW-autoheijastimia jostain kampanjasta, niin nyt voi laittaa vaunuihin ja takkeihin heijastimia vaikka joka puolelle!).

Kävin viime viikolla täyttämässä meidän neidille passihakemuksen. Onpa muuten tyyritä ne passikuvatkin, ja kun olisi tiennyt pari viikkoa odotella niiden ottamisen kanssa, niin nyt olisi ollut monessa paikkaa edullisia tarjouksia. No jospa se pari euroa ei meidän taloutta kaatais (enää tässä konkurssissa). Haukiputaalle saakka (n. 20 km Oulusta) piti mennä sitäkin hakemaan, täällä kun olisi ollut lähes kuukauden jonot. Järjetöntä tuo nykyinen ajanvauraustoiminto. Ja totta kai sinne piti mennä vielä toiseenkin kertaan, kun enhän minä muistanu, että se mun oma passikin pitäis olla mukana. Höh. No mikäs tuossa reissatessa, kun on ilmainen lähes ovelta-ovelle kuljetus linja-autolla. Käytiinpä samalla kylässä serkuilla ja kummeilla. Nythän tuo passi tuli jo, tasan viikossa lähimmälle R-kioskille, kuten luvattiin. Minne lähtään?

Niin, passihan piti hakea nyt jo senkin vuoksi, että liittyen tuohon oleskelulupajupakkaan, meidän nyt pitää ottaakkin se yhteishuoltajuus. Ja sitten tuon passin saaminen menis entistä hankalammaksi, kun siihen pitää olla molempien huoltajien suostumus. Taas on olleet nuo huoltajuuspaperit kolmatta viikkoa matkalla Kreikkaan - ja nyt ne oli viimein saapuneet! Oli sinne aiemminkin perille mennyt vahvistus siitä isyyden tunnustamisesta. Kyllä pian nousee savu korvista ulos noiden paperien kanssa, saa olla tasan viimeset paperit mitä täytellään!

Meillähän oli myös tasan kahden viikon mittanen sosekokeilu. Sinä aikana vaihdellen meni tekemäni perunasose (pottu+oma maito) alas ja useimmiten kaikki ongittiin suusta kädellä ulos. Välillä meni just se teelusikallinen, välillä ei. Tuossa kahden viikon aikana olis varmasti jo alkanut kelpaamaan, jos nälkä olisi. Ja kun nyt maitoa näyttää tulevan ihan riittämiin, niin jätetään tuo nyt hetkeksi kokeiluksi ja alotetaan kohta uudelleen, sitten kun näyttää siltä, että S on enempi sosehommista kiinnostunut. Siitä vois tehä sitte vaikka ihan oman postauksensa.

Alotettiin nyt vauvauinti uudelleen, tähdäten siihen, että saatais sukelluskuvat vielä seuraavassa kuvauksessa otettua. Kylläpä vaan vauvan muisti on pitkä! Tällä kertaa mentiin pukemaan uimapukua suoraan sinne ryhmäpukuhuoneeseen, jos se vähän harhauttais. Ja vielä mitä! Hetihän tuo hoksas, mikä on homman juoni, ja suuta väänsi mutruun ja itkua. Piti siinä jotain lauleskelua kehitellä ja muka vaan vaippaa vaihtaa... siitä se onneksi ilostui taas. Käsikynkässä mahallaan kannoin suihkuille sen sijaan, että oisin sitteriin istuttanu. Vähän meinasi siellä suihkuissa taas itku tulla, mutta se meni ohi ja päästiin uimaan. Siinä vaiheessa neitin aatokset kirkastui ja hoksas, että tässähän voikin polskutella ja räiskiä vettä ihan niin ku kylvyssäkin! Jee! Välillä yritti hieman protestoida, mutta siihen keksin taas jotain laululeikkiä. Meillä olis ollut ohjelmassa "toiselta toiselle -sukellus", mutta toisen kannutuksen kohdalla tuli jo suru ja sitten kun setä otti Sn syliinsä, niin itkuksihan se siinä vaiheessa lopulta meni. Mutta kuulemma vauva olisi ihan täysin valmis sukellukseen, mutta äitiä jännittää ja mun ote on sitten sen mukanen, ettei vauva pääse siinä rentoutuun niin kuin pitäis... Harmi, ettei tuota yksityisopetusta saa enemmän, tämä koko uimahomma kun olis minuun kohdistuvalla opetuksella sitten varmasti mennyt jo paremmin! Uimasta poistuminen, suihku, sauna ja pukeminen meni sen sijaan helpommin ku ikinä, vähän kuin ois neiti ollut ihan tyytyväinen omaankin suoritukseensa! :)

Se on täytetty

Niin se taas viikko vierähti touhutessa. Pitää ihan muistelemalla muistella, mitäs kaikkee onkaan puuhaillut. Ainakin syksy etenee hyvin, vaikka sunnuntaina sienimettällä käydessä pärjäsi topilla. Milloin viimeksi on syyskuun puolivälissä olleet T-paitakelit? Vauva viihtyi kantoliinassa, ja sieniasiantuntijamme ollessa mukana saatiin jokunen rousku ja hapero(vai mikä se oli) talteen. Yksin olisin noukkinu kyllä kaikki seitikit mukaan... :/ Isoja puolukoitakin oli melkein litraksi asti, kun jaksoi kyykkäillä.

Maanantaina meillä oli aamupäivästä 3kk-neuvola. Hyvin kasvaa neiti keskikäyrän tuntumassa sekä pituuden että painon puolesta. Hieman reilu 60 senttiä ja 5,9 kiloa - ei ihan se uumoilemani 6 kg mennyt rikki, mutta lähellä on. Neukkatäti otti jo puheeksi soseiden alottamisen, vaikka tarkotus on kyllä imettäää niin kauan ku maitoa vaan riittää ja neiti sillä kasvaa. Jotain opuksia sain mukaani, pitää jossain välissä koittaa ehtiä lukea. Nyt on tosiaan jokin tankkausvaihe ollut viikon verran päällä. Vauva herää öisin varmaan tunnin välein syömään (en oo katellu kelloa, mutta tiheään). Päivälläki tankataan vähän väliä, toisaalta kyllä nukutaankin hyvin välissä etenkin vaunutellessa. Kuulemma tuo "maidon tilaaminen" on ihan tyypillistä tässä 3 kk iässä, näin sanoi neukkatäti ja muutama äitikin. Illalla käytiin taas kävellen tuolla Tupperin viikkokokouksessa. Sain muuten ensimmäisen tilaukseni tehtyä ja hyvinhän tämä ura lähti tästä liikkeelle. Sitä ei tiiä mihin tällä vielä pääsee ;) (Pois kävellessä noin iltakasin aikaan ei muuten ollut varmasti yhtä pimeää ku nyt samaan aikaan muutama päivä myöhemmin.. sieltä se pimeys vaan tulla humpsahtaa!)

Osa viikonlopun kirppislöydöistä.

Tiistain lastenvahtivuoro siirtyi perjantaille, eli pitkästä aikaa käytiin kerhoilemassa. Eräs vast'ikään tutuksi tullut äiti kerto, että tuossa ihan meijän vieressä kokoontuu perhekerho, niin käytiin sitä vilkaisemassa, kunhan pyykiltäni ehdin. Kirjottauduttiin sinne sitten sisään eli aletaan käymään siellä jatkossakin. Sitten käytiin vielä siellä esikkoryhmässä kertomassa kuulumisia. Selvästi huomaa, että tuo neiti haluaisi jo seurustella muiden lasten kanssa, mutta on vaan vielä vähän liian pieni sinne hieman isompien joukkoon. Mutta tykkää kyllä seurustella sekä aikuisten että lasten kanssa.

Matkalla käytiin kaupassa. Vissiin oli jokin korkeamman tahon voima minua komentamassa, että älä notku siinä suklaahyllyn edessä... siinä nimittäin seistessäni jokin kutitti kaulalla ja automaattisesti ajattelin että hiukset siellä on ja vasemmalla kädellä pyyhkäisin. Saman tien tajusin, että nyt ei kyllä hiukset olleet, nimittäin jotain pehmeää ehti tuntua ja sitten sattu niin maan pirusti sormeen. Hetken ravistelin kättä niin että sormuskin lensi sormesta ja huusin "ai ai ai" niin että vieressä asiakkaat säikähti että mikä tuli... Ampiainenhan se siellä pisti, piikki oli nimettömässä pystyssä ja saman tien alkoi turpoamaan. Sormuskin onneksi löytyi lattialta ja säikähdyksellä selvittiin. Vissiin on nuo ampiaiset taas ihan sekasi muutenkin. Onneksi pisti sormeen eikä kaulaan (olen senkin kokenut - heiteltiin fiksuina penskoina maa-ampiaispesään kiviä ja just kun oltiin poistumassa, niin ampiainen kävi kaulaan kostoretkellä). Ja onneksi tuossa vaiheessa eikä sillon, kun oon vaikka ottamassa vauvaa syliin.. Enkä turhaan laita siis harsoa siihen vaunuihinkaan kiinni ees sen tyhjänä ollessa, tiiä mitä sinne koppaan menee... :( No, toivottavasti jonkun uskomuksen mukaan ampiaisen pisto tietää onnea??! Ja sain illalla sillä turvonneella & kipeällä sormella jopa leivottua.

Keskiviikkona lähettiin sitten viimein alottaan myös se vauvauinti. Vähän olin pallo hukassa siellä pukuhuoneessa, että missä riisua/pukea/käyäkkö suiskussa/saunassa/jne. Meitä oli kymmenkunta vauvaperhettä, me oltiin ainoat ensikertalaiset eli saatiin sitten yksityisopetusta. Etukäteen ihmettelin, että miten niin vaan max. 15 minuuttia se eka kerta. No selvis pian, että onhan se noin pienelle aika voimainponnistus, kun päätä pitäis koko ajan jaksaa kannatella pystyssä. Meille opetettiin ne vauvan uittamisasennot, eli vyötäröltä kiinni, sitten vatsallaan niin, että pitää pään alla käsiä, ne meni ihan hyvin vielä. Sitten kun ois pitäny olla vähän selällään, niin sen verran tällä vielä moro-heijaste toimii, että en tiiä oliko sitte sen takia, kun suu meni mutrulle ja itkuksihan se sitten meni, kun voimat loppu. Eli eka uinti meillä kesti max. 5 minuuttia :D Mentiin sitten saunaan, mutta joku oli taas sinne vienyt vesisankon ja heitelly vettä. Tuota siis ennenkin tehty vauvauinnin aikaan. Kun se lämpö sais olla max. 40 astetta. Eli vissiin oli liian kuuma, kun ei tämä tykänny olla siellä. Kävin suihkussa ja kokeiltiin sitten uudelleen, niin sitten viihtyi ja kelpasi alkaa syömäänkin. Semmonen uintireissu, 5 minuutin uintiin meni se 1,5 tuntia uimahallissa . :D Jospa se ens kerralla menis paremmin.

Torstai olikin siivouspäivä, kirjaimellisesti koko päivä siihen meni. Leivoin kyllä keksejä välissä. Niihin piti tulla itse tekemästäni fudgesta jotain palleroita  (taas sovelsin joitain ohjeita) mutta ei menny niin ku Strömsössä se. Se fudge ei ikinä jähmettyny ("ei ne mitat niin tarkkaan oo"), niin lisäsin sitten kinuskitahnan taikinan sekaan. Hyviä kaloripommeja. Leipomukset alkaa kohta olla voiton puolella nimiäisten suhteen, mutta se aikataulu on tosiaan tämä, että yhden leipomuksen tekoon menee se kokonainen päivä vauvan kanssa. Saatiin muuten postista myös se uusi Vauva-lehden mukana tullu kantoliina. Oon jo kaipaillut toista liinaa, toinen kun on hyvä piää vaunuissa ja toinen täällä sisällä. Rengasliina tuo on ja sitominen vaatii vielä vähän harjottelua. Pitäis itse asiassa opetella kokonaan uusi asento, vauva tykkäis katella ympärilleen.

Toistamiseen jo saatu uusi lapsenvahtiaika meni nyt perjantai-aamulle, mikä sattui sitten ihan hyvin. Pääsin käymään taas yliopistolla yhdessä käyttäjätestissä, tällä kertaa tuossa Patiolla testattiin sisätilojen karttasovellusta. Sitten sen jälkeen polkasin vielä lastenvalvojalle. Eilen soitettiin, että paperit on saapuneet Ateenasta (Ulkoministeriön kautta) Ouluun. Kävin siellä minä sitten vetämässä nimmarin isän versioon tapahtuneesta - mikä oli arabiaksi. Kait se jotain sinne oli kertonut :D Iltapäivällä sitten kävin viemässä maistraattiin paperin lapsen tietojen ilmoittamisesta Väestörekisteriin - nimitietojen siis. Siellä se oottelee nyt tuota lastenvalvojien ilmoitusta isyyden vahvistamisesta. Täpärälle menee, mutta eiköhän nämä tiedot ennen nimiäisiä nyt sinne rekisteröidy! Ja nimeä ei nyt voi sitten enää vaihtaa (samana se on pysyny jo sen 3kk)!

(Katoin muuten justiinsa tuon tämän viikon Erilaiset äidit -jakson. Siinä pähkinänkuoressa vähän näitä meidänkin asioihin liittyviä ongelmia...)

Ja kyllästyin nyt totaalisesti tämän kämpän järjestykseen. Oon jo pitkään hautonu mielessäni uutta järjestystä ja kerran jo aloitin, mutta totesin asian mahdottomaksi. Nyt sitte viimein kokeilin jotain uutta, ja tuo tämä pientä tyydytystä hetken aikaa, ja tämä tuo kaipaamaani avaruutta hiukan. Vielä pitäis vaan ratkaista tuon sängyt-hylly-tv -kombon kohtalo, se tässä nimittäin eniten nyppii.

PS. Nyt voinen virallisesti julistaa raskauskilot selätetyksi. Aamulla vaaka näytti lukeman, joka on jo alle sen noin 10-viikkopunnituksen, jonka marraskuussa Suomeen tullessani tein. Nyt on enää omia läskejä kiloja karistettavana.