Instagram @sarkkuk

Näytetään tekstit, joissa on tunniste vauvakino. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vauvakino. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Vuosi 2013 2/2

Aikaisemmassa postauksessa kävin läpi alkuvuoden 2013 tapahtumat, joita suurilta osin väritti raskausaika. Tässä loppuvuoden mieleenpainuvimmat tapahtumat.



Pikkuneitiä kävi ihastelemassa moni vieras ja isosiskonikin pääsi Tampereelta saakka uutta sukulaista ihastelemaan.
Käytiin vauvan kanssa Oriflamen kesäjuhlissa.
Meidän piti myös käydä lastenvalvojalla selvittämässä avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyysasia, ja paperit lähetettiin Kreikkaan allekirjotettavaksi.
Neiti täytti jo yhden kuukauden.
Minä mahduin jälleen alkuraskauden vaatteisiin, ja uskalsin ostaa uusia housuja.
Käytiin paljon vaunukävelyillä ja samalla poimin paljon marjoja pakkaseenkin saakka.
Otin valokuvia tuleviin nimiäiskutsuihin.
Loppukuusta käytiin mummulassa isomummun luona (ja päädyin tältä reissulta kotiin hirveän vatsataudin kanssa!).


Elokuussa nautittiin ihanista helteistä ja käveltiin merenrannalle.
Osallistuttiin Rokotetutkimukseen ja vauva sai ensimmäiset rokotukset, joista nousi pieni kuume.
Käytiin osallistumassa Ravintolapäivään.
Käytiin poimimassa puolukoita.
Ostin eBaysta neidille nimiäismekon, ja otin valokuvia kiitoskortteja varten.
Serkkutytöt kävi lapsenvahteina, ja äiti pääsi mm. uimaan.
Kävin kehonkoostumusmittauksessa ja päätin ottaa aktiivisemman otteen rasvaprosentin pienentämiseen ja lihasmassan lisäämiseen.
Käytiin siskoni synttäreillä ja tutustumassa Vallu-koiraan.
Alotin Tupper-konsulttina.


Syyskuussa saatiin toiset rokotteet.
Neiti alkoi kannattelemaan päätään mahallaan.
Leivoin nimiäisiä varten tarjottavia valmiiksi, ja sain palovarottimen piippaamaan...
Alotettiin vauvauinti.
Neiti alkoi liikkumaan potkimalla taakse päin.
Ihastelin kaunista ruskaa.
Pidin ensimmäisen Tupper-esittelyn.
Tein kutsut nimiäisiin, kun isyysasia viimein eteni byrokratian rattaissa ja neiti sai isänsä sukunimen.
Käytiin kissanäyttelyssä.
Käytiin Vallun luona kylässä.
Pidin kotona nimiäisjuhlat ja neiti S sai nimen.


Oltiin perhekerhon värikylvyssä ja S teki äitille hienon taulun.
Vauvauinnissa oli kuvaukset, meillä uinti vaan vähän takkuili.
Käytiin vauvakinossa katsomassa elokuvaa.
Juteltiin paljon isin kanssa Skypessä, paperiasioissa oltiin pattitilanteessa.
Saatiin kolmannet rokotteet.
Saatiin ensilumi ja piti kaivaa vielä liian suuret talvivaatteet esiin.
Reissattiin Koitelin koskilla.
Alotettiin sosekokeilu perunalla.
S löysi varpaansa.


Aloin käymään SATSilla ja sain samalla pienen yhteistyön blogiini.
Otettiin Slle passi, ja kun mun yksinhuoltajuus ei kelvannutkaan MMV:lle, niin laitettiin Kreikkaan menemään uudet paperit yhteishuoltajuuden saamiseksi.
Rokotetutkimus päättyi toistaiseksi.
Käytiin taas Vauvakinossa elokuvissa.
Tonttuiltiin äiti-lapsi -tapaamisissa.
Perhekerhossa meistä otettiin ihania valokuvia.
Ihasteltiin kaupungin jouluavajaisia ja valofestivaalia.
S oppi ryömimään pakki päällä.
S sai ensimmäisen ja viikon päästä toisen hampaansa.
Saatiin viimein myönteinen päätös oleskelulupahakemukseen, ja sen seurauksena ajankohtaiseksi tuli etsiä uusi, isompi asunto.


Vietettiin itsenäisyyspäivää ruokaillen ja pikkujouluiltiin.
Laitoin kämppää jouluasuun.
Saatiin taas uusi annos lunta.
Kävin kaverin 30-vuotissynttäreillä.
Alettiin syömään pikkuhiljaa soseita.
Blogissa oli joulukalenteri, joka kaiken muun kiireen keskellä vähän kosahti alkuperäisistä ideoistaan.
Isi tuli vihdoin kotiin pienen lentolippuselkkauksen ("ei oo") jälkeen!
Vietettiin Sn ensimmäistä joulua.
Muutettiin uuden vuoden alla.

torstai 21. marraskuuta 2013

Elokuvissa


Tänään koitti jälleen kauan odotettu Vauvakino elokuvateatterissa. Oon merkannut tapahtuman ylös kalenteriin jo kuukausia sitten. Täysikuu vai mikä lie valvotti viime yönä - heräsin nimittäin joskus viiden maissa enkä enää sen jälkeen saanu unta. Siitä huolimatta meinattiin myöhästyä tuolta elokuvista, ja sai pistää ripeästi aamulla töppöstä toisen eteen, että ehdittiin ajoissa ostamaan paikkaa.


Hyvin ehdittiin ja paikkojakin oli vielä valittavaksi asti, eli sain ihan hyvät paikat "keskeltä keskeltä". Samaan aikaan oli jokin lasten- ja nuorten elokuvafestivaali, minkä vuoksi tuolla oli joitain erikoisjärjestelyitä, esim. vaunuparkki oli viereisessä salissa.


Me ehdittiin hyvin sinne sekaan saamaan vaunut. Pikku hiljaa tuonne sitten kai valui lisää porukkaa, nimittäin vaikutti siltä, että lähes joka paikka salissa oli viety, ja niitä vaunuja oli sitten parkissa ihan tuota elokuvasalia myöten.


Hyvä että tuolla oli vaipanvaihtoalustat, meillä niille oli nimittäin heti käyttöä. Vähän hazardilta vaan vaikutti tuo pöytä, oli niin liukas nimittäin, että jännäsin vähän tuon hoitoalustan pois tippumista...!


Leffana oli semmonen kuin Blue Jasmine, en vaivautunu etukäteen ees kattomaan tietoja leffasta eli olin aivan tietämätön, mitä leffa pitäis sisällään. Ja hyvä niin... Elokuvan päätyttyä mietin, että voishan tuosta elokuvavalinnasta jo lähettää palautetta, ja toisen äidin kanssa oltiin yhtä mieltä siitä, että tuo elokuva ei nyt ihan ollut oikein kohderyhmälleen suunnattu. Näyttää nyt stressaantuneille pienten vauvojen äideille elokuvaa, jossa oli suunnilleen "ranteet auki" -meininki. Ei mikään hilpeä leffanautinto, ja kuitenkin sali oli täynnä maksavia asiakkaita.


Neitiä elokuvan sisältö ei varmaan niinkään häirinnyt. Parit maitotarjoilut kun sai ja loppuleffasta unta palloon äitin sylissä, niin oli tyytyväinen leffailija. Vähän piti välillä kiukutella, kun ei saanutkaan tonkia käsiinsä äitin leffaherkkuja. Meninkin taas terveellisemmällä linjalla, eväinä oli suklaaproteiinipirtelö sekä 2xsatsumaa ja pähkinä-rusinasekoitusta.


Leffan jälkeen piti mennä kevätmammojen kanssa kahvittelemaan, mutta ei meitä sitten ollut paikalla ku kaks. Mentiin siis kahdestaan. Vielä kävin kaupungilla etsiskeleen jouluverhoja, joihin sain päähänpinttymän, tuloksetta. Jotain tarttui silti mukaan, mutta verhojen metsästys jatkuu.

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

4 kk


Minun pieni prinsessa on jo iso nelikuukautinen vauva!


Itse tuolle kasvamiselle tulee sokeaksi, mutta onneksi nuita valokuvia tulee napsittua melkein päivittäin, niin niistä sen kasvun huomaa. Meillä on neuvola ensi viikolla, päivitän tänne sitten mitat. 

EDIT: Mitat 17.10.
Paino 6550 (5910)
Pituus 62,4 (60,6)
Pää 39,3 (38,2)

Kuukausi takaperin käytetyt vaatteet on jo pakattu varastoon odottamaan seuraavaa käyttäjää ja uusia kaivettu tilalle. Tällä hetkellä meillä on käytössä 62-koon vaatteet ja ne turkoosit äitiyspakkauksen koon 50 housut, joiden käytölle ei loppua näy. Muuten voin myöntää, että tuota vaatetta on aivan liikaa - suurin osa potkupuvuista on jo siirretty yövaatteet-laatikkoon, joista suurin osa jää varmasti täysin käyttämättä. En vaan jotenkin koe noita käytännöllisiksi (jos ei ole haaroissa neppareita, niin turhaa riisumista/pukemista ees taas) ja osan kuosit on sellasia, että eivät kuulu sinne lemppariosastooni, valinnanvaraa kun on.


Neiti S sai siis kauniin nimensä pari viikkoa takaperin. Samana iltana S ilahdutti äitiään tekemällä täyden 180 asteen käännöksen selältä vatsalleen oikean kyljen kautta. (Pitkän aikaa aijemmin mentiin kylkiasennosta). Nyt pari päivää sitten todistin kääntymisen myös vasemman kyljen kautta. S onkin alkanu viihtymään yhä enemmän vatsallaan. Nukkuminen tapahtuu pääosin selälleen, tosin joskus etenkin aamuyöstä kylkiasento miellyttää enemmän. Päätä S jaksaa kannatella jo hyvin pystyssä. Käsillä tartutaan mihin vaan ylettyy ja kaikki menee suuhun. Kaikki rapiseva kiinnostaa - lelut, hoitopöydän pakkaukset, leipäpussit, äitin karkkipussi(t)...[yritän opettaa, että ne äidin karkit on lapsille myrkkyä!] Omat ja äidin kädet on edelleen ihmeelliset ja niitä jaksetaan huuli pyöreänä väännellä ja käännellä. Neiti S tykkää potkiskella äitiä etenkin hoitopöydällä innostuessaan. Jo aijemmin opittua taitoa, mikä onnistuu ilman vaippaa lattialla ollessa, harjoitellaan eli potkimallahan pääsee liikkumaan eteen taakse päin! Saattaapa neiti joskus pyöriä kuin väkkärä ympäriinsä ja aamulla jos äiti on herännyt aikaisemmin, S saattaa löytyä sängystä poikittain.


Meillä on jo paljon yhteisiä harrastuksia. Pakosta tietysti joudutaan kahdestaan kulkemaan mm. noissa Tupper-kokouksissa ja -esittelyissä, mikä nyt ei oo vielä ollut ongelma, kun neiti pysyy hiljaa ja paikoillaan kun perustarpeet vaan saa samalla hoidettua. Mutta ihan vauvan harrastuksia on tietysti tiistai-aamun ohjelmaamme lisätty perhekerho. Siellä voi tavata muita perheitä ja lapsia, mutta sitten siellä on välillä myös ulkopuolista ohjelmaa ja joka kerta musiikkileikkituokio. Pari viikkoa sitten oli värikylpyä, johon me myös Sn kanssa osallistuttiin ja äiti sai tulevan Picasson maalauksen seinälleen. Keskiviikkoisin on käyty siellä vauvauinnissa.


Viime viikolla käytiin myös elokuvissa, kun oli teatterilla Vauvakino eli vauvaperheille suunnattu näytös. Ulkopuolella oli mm. vauvojen hoitopöytä ja elokuva The Way Way Back sen verran rentoa seurattavaa, ettei parin minuutin vaipan vaihto elokuvan aikana häirinny juonen seuraamista.


 Kirppiksilläkin ollaan käyty shoppailemassa, nyt on useampanaki viikonloppuna ollut (lastenvaate)kirppistapahtumia, joista on muutamia löytöjä tehty. Sitten vissiin kerran on päästy osallistumaan satunnaisiin kevätmammojen tapaamisiin, eli neidille suunnilleen samanikäistä seuraa.


Rokotteissa käytiin taas viime viikolla. Saatiin rota sekä kolmet pistokset, joita S itki hetken aikaa. Niistä ei sen kummempia jälkioireita syntynyt, vähän ehkä maha toimi normaalia enemmän mutta niin se on kyllä toiminu sen jälkeenkin, mistä lie johtuu. (Eli ravintoa saa).


S juttelee jo melko paljon, varsinkin sillon kun ei pitäis eli kokousten aikana ja joskus nukkumaan mennessä. Myös kiljumaan on opittu, ja se on erittäin mukavaa etenkin sängyssä, koska tuossa alkovissa kaikuu...! Ja kyllä se minun korva sieltä erottaa jo äänteitä, jotka olis helposti tulkittavissa sanoiksi :D Nälkäitkuun huudetaan "nän-nää" ja kiukkuun "ää-tii". Isin kanssa ei ole vielä juteltu, mutta hymyistä kyllä sen huomaa, että se äänen tunnistaa ja tajuaa, että sille jutellaan.


NB-vaipat on siirtynyt nekin varastoon. Pitihän mun hommata vielä väliin S-koon vaippojakin, osa M-kokosista on vielä isoja. Sain halvalla nettikirppikseltä tosi ison paketin, josta tosin suurin osa oli noita NB-koon vaippoja eli niitä on kyllä liikaakiin siellä varastossa nyt. Ehkä pitää jossain vaiheessa myydä niitä sekä noita ylimääräsiä ei-itseä-miellyttäviä vaatteita vähemmäksi.


Vielä mennään täysimetyksellä (lukuunottamatta tiistain lastenhoitovuoroa, jolloin pullosta omaa maitoa). Tuttavat on jo väläytelly ilmaan soseiden tai vellien alottamista, mutta katsotaan nyt, mitä ne neuvolassa tuumaa. Maitoa kuitenkin tulee, ja näyttää se neidille riittävän, vaikka useinhan hän syö (en nyt mitään kirjaa piä mutta parin tunnin välein ympäri vuorokauden). Ja kun se ei itseäni häiritse ja ehdin syöttämään, niin ei tässä vielä kiire ole niihin soseisiin (tai sormiruokailuun, saa nähdä miten tehdään).


Nukkumaan aletaan nykyisin siinä 21-22 pintaan, S kyllä itse ilmoittaa jos menee liian myöhäseen. Ajattelinkin, että aikaistan nukkumaanmenoa, että itsellä jäis hetki omaa aikaa illalla (datailuun), mutta monesti oon simahtanu itekki samalla. Nukutaan siis edelleen samassa sängyssä. Joku sen FB:n puolella sanoikin osuvasti, että oman vauvan viereen nukahtaminen on kuin enkelin viereen nukahtaisi. ❤
Heräilee syömään joku 3-4 kertaa yössä, aamuyöstä tiheämmin. En oo jaksanu mitään kelloa katella, kun oon itekki aina puoliunessa. Saattaapa se olla, että herää muuten vaan ja nukkuakseen pitää saada sitä maitoa, ennemmin kuin nälkäänsä kun eihän se monesti kuin vähän aikaa imase. Päiväunet sen sijaan menee omassa pinnasängyssä - äitiyspakkauslaatikko myös siis on jo varastossa. Neiti herää minun kanssa yleensä samoihin aikoihin 7-8 aikaan. S nukkuu semmoset neljät "päiväunet" aamupäivällä, puolenpäivän aikaan, iltapäivällä ja illalla, kesto vaihtelee 10 min - 1h välillä. Parhaiten nukkuu vaunutellessa, sillon se tunti menee helpostikkin nukkuessa. Joskus siellä saatetaan jutella, kaunis heleä "laa laa" kuuluu, tai sitten nappisilmät napottaa miettien, että missäs nyt mennään.


Hampaitakin on ilmeisesti jo alettu tekemään nyrkkien syönnin ja kuolan valumisen perusteella. Ainakin yläoikealla tuntuis aavistus rosoista reunaa. Purulelut kelpaa välillä käsien sijaan.


Nyt on neitillä meinannu olla pientä nuhan poikasta, toissayönä vähän jo kuulostelin ja seuraavana päivänä pärski vähän menemään. Nyt tosin vaikuttais, että se meni noin pienellä ohi (itselläni sen sijaan tuntuu vähän kurkkua kuristavan).

  * ~ * ~*

Huumorintaju alkaa kehittyä

Ympäristöstään yhä enemmän kiinnostuneen vauvan huumorintaju alkaa kehittyä ja leikit pienokaisen kanssa ovat usein hauskoja kokemuksia.

Maailma tutuksi maistelemalla

Vauva tutkii maailmaa maistelemalla ja pureskelemalla. Silmiään vauva osa liikuttaa puolelta toiselle ilman, että pää kääntyy  mukana. Vauvan liikkeiden koordinointi tarkentuu. Niska- ja selkälihakset voimistuvat.

Lähde: Vau.fi


* ~ * ~*

Taitaa olla aika lailla vuoden päivät kuluneet siitä, kun sai jo olla ihan varma siitä, että mahassa kasvaa pienokainen. Nyt kun katsoo taakse päin, jos olisin tiennyt, että tää paperiprosessi tuon isukin oleskeluluvan saannin suhteen kestää näin tolkuttoman kauan, niin olisin tehnyt jotain toisin. Päivääkään nuppusen kanssa en kuitenkaan pois vaihtaisi ja hyvinhän me ollaan kahdestaankin pärjätty (enemmän "ongelmia" tulee varmaan siitä, kun isukki pitää sitten totuttaa meidän arjen ja elämän rytmiin...). Jospa seuraavassa kuukausipostauksessa voisi päivittää tämän asian tiimoilta positiivisia uutisia.