Joululahjatoiveet Osa 4. Vauvalle joululahjaksi.

Postaus sisältää ei-maksettuja mainoslinkkejä

Vauvan joululahjatoiveita olen tainnut muutaman kerran jo käsitellä aiemminkin blogissani. Vinkkejä voi katsella mm. täältä vuoden 2015 postauksesta Vauvan joululahjatoiveet. Seuraavan pojan kohdalla ei ilmeisesti ole ollut aikaa juurikaan miettiä joulahjapostauksia mutta hyvin samankaltaiset toiveet on saattanut silloinkin olla mielessä.

Neljännen vauvan kohdalla ei luulisi enää mitään puuttuvan, jos kaikki on tullut säilytettyä. Kuitenkin on aika tehnyt tehtävänsä ja on todettava, että mikään tavara ei kestä ikuisesti. Jos ensimmäiselle vauvalle onkin kahdeksan vuotta sitten tullut hankittua sitä sun tätä ja pääosin käytettynä, niin se kyllä näkyy nyt puutelistan muodossa.

Vauvapulkka. Talvella on kyllä kätevää, kun voi rattaiden sijaan vetää istuvaa vauvaa jo pulkassa. Meidän vauvapulkka sanoi sopimuksensa irti viime talvena. Itse asiassa tavallinenkin pulkka hajosi joten ei haittaa, vaikka olisi vauvalle ja isommallekin lapselle oma pulkka.

Kuva: bauhaus.fi 
VAUVAPULKKA ORTHEX VIHREÄ

Ja jos on pulkka, niin tokihan sille olisi hyvä olla myös lämmin peite. Tietysti vastuullisuuden ja ekologisuuden aikakautena materiaalien alkuperääkin on hyvä ajatella. Ja vaikka aito on aitoa, niin onko keinokuitu materiaalina kuitenkin parempi, vegaaninen vaihtoehto? Ja kuvittelisin ainakin, että talja olisi lämpimämpi vaihtoehto kuin mikään puuvillapussukka tai fleecehuopa, jossa taas tulee puolestaan ympäristöasioiden huomiointi vastaan.

Kuva: Tokmanni.fi 
Lampaantalja-jäljitelmä 50 x 80 cm

Vaikka muovisten lastenlelujen luulisi olevan kestäviä, niin ajan saatossa on meidän taaperokärrytkin ottaneet osumaa ja nekin hajosi jo tuossa jokunen aika sitten. Keväällä kävelemään opettelevalle lapselle taaperokärry olisikin enemmän kuin tarpeellinen lahja.

Kuva: Prisma.fi 
Plasto taaperokärry hiljaiset pyörät musta

Vauvan lelutkin muuten ovat hrveästi kehittyneet vuosien saatossa. Vaikka tietyt vauvan lelut pitävät pintansa vuosista ja vuosikymmenistä toiseen, on uusiakin kehitelty viime vuosina. Enää ei ole niinkään tärkeää, että lelusta kuuluu jos jonkinlaista ujellusta ja pimputusta, vaan se, että vauva voisi monipuolisesti kehittää lelujen kanssa erilaisia aistituntemuksia. Moni näistä sopii myös erityislapsille. Vauvan Akuku-aistipalloista on vinkattu moneen kertaan meidän heinäkuisten vauvojen ryhmässä ja Kärkkäisellä ainakin näyttäisi ne nyt olevan jopa tarjouksessa! Myös Oballin tattumapalloista on hehkutettu. Ja meidän vauvan mieleen ovat ainakin yllätykselliset pop up -lelut, joita voi myös itse tutkia ja painella.

Kuva: Kärkkäinen.com 
Akuku 8 kpl aistipallot

Kuva: Jollyroom.fi 
Oball Classic Bold Boll, Pinkki/Violetti

Kuva: Jollyroom.fi 
Redbox Pop Up Lelu Maatilaneläimet

Vauvan vaatetta tietysti monen lapsen perheessä jo löytyy. Paitsi että meidän iso vauveli alkaa jo käyttämään vaatekokoa, joka oli isoveljillä käytössä 1-2 -vuotiaana eli minulla on pieni ennakkoaavistus siitä, että poika ottaa pian vaatekoossa kiinni koon, että sitä ei enää meillä vauvalle ole. Eli erilaiset bodyt ja yöhaalarit isommassa koossa 80 ja 86 on jo tonttujen toivelistalle aiemmin vinkattu ja niistä on kuulemma Joulupukki ottanutkin jo vinkin. Laadukkaita yöhaalareita näyttäisi muuten löytyvän vieläkin Black Friday -alesta Martinexin verkkokaupasta.

Kuva: Martinex.fi 
MUUMI Lumisota-pyjama vihreä

Näillä vauvalle todellakin hyödyllisillä ja tarpeellisilla leluilla ainakin meidän vauveli olisi hyvinkin tyytyväinen. ♥ Toivottavasti näistä vinkeistä oli hyötyä myös jollekin muulle vauvaperheelle. :)

10 kuukautta

9 kk | 8 kk | 7 kk | 6 kk | 5 kk | 4 kk | 3 kk | 2 kk | 1 kk

Taas on poika kovasti kasvanut. Meillä on neuvola keskiviikkona eli saatte viralliset mitat silloin, mutta jos jo kuukausi sitten povasin kymmentä kiloa ja 70 senttiä, niin onhan siitä taas rytinällä tultu ylös päin. Käytössä on jo hyvinkin 74-koon vaatteet ja itte ompelen pojalle jo suoraan 80-kokoisia vaatteita, jotka nyt ei mitenkään liian suuria ole nekään.

Heti vapun jälkeen eli alkukuusta R oppi konttaamisen taidon. Pikku hiljaa se polvi siirtyi, ensin kolme, sitten viisi, sitten seitsemän kertaa. Seuraavana päivänä kurkisti huoneesta toiseen ja kohta jo meni taloa ympäri. Huomasi selvästi, miten R itsekkin oivalsi liikkumisen yhteyden siihen, että hän nyt pystyy itse tekemään asioita. Jos ei äitiä ollutkaan heti näköpiirissä, niin kurkistus keittiöön ja kas, siellähän se on. Tai jos ei ole siellä, niin käydäänpäs katsomassa kylpyhuoneesta! No, aina ei ole niin hauskaa meidän vanhempien mielestä, kun R ehtii joka paikkaan - ulos olisi menossa heti avoimesta ovesta ja tosiaan ruuanlaitto on välillä haastavaa, kun joku mönkii jo roikkumaan jalkaan kiinni. Samaan aikaan menee joka ikisen roskan tai esineen luo, minkä äkkää maasta, ja pistää kaiken kyllä suuhun. Kissan hiekkalaatikolle menisi saman tien, kun selän kääntää, ja äitin kukkapurkki piti nostaa ylemmälle tasolle, kun siitä kauhottiin mullat lattialle ja suuhun.

Nyt viime viikosta lähtien on R alkanut myös seisomaan tukea vasten ja itse myös nousemaan seisomaan. Aluksi harjoteltiin ihan vaan, että R meni avustettuna takaperin sohvalta alas ja seisoi  sohvaa vasten, vähän etunojassa, meidän tukiessa. Vähän meinasin sitten olla nolona, kun meillä perhekahvilassa oli valokuvaus ja väitin kuvaajale, että ei se vielä osaa seistä... Sitten hetkeksi ajateltiin kokeilla ja siinähän se seistä törötti tukea vasten ihan omillaan. Sen jälkeen R onkin itsekseen alkanut nousemaan seisomaan milloin mihinkin nojaten, välillä hermostuu jos nyt ei saakkaan vedettyä itseään heti ylös mutta pääosin kyllä onnistuu. Nyt on alkanut sitten vähän jo hivuttautumaan pöytää pitkin eli tapailee jo vähän askeliakin ja eilenkin osoitti ihan selvästi menohaluja, kun käsistä vaan otti kiinni.

Viime kuukausipostauksessa unohdin mainita meidän tutin käytöstä. Jostakin aijemmin lueskelin, oliskohan ollut peräti Neuvolakäsikirjasta, että jonkinlainen herkkyyskausi olisi tutista poisoppimiselle n. 8 kk ikäisenä. Niinpä muutin heti noita tottumuksia ja nykyisin tutti on enää käytössä pelkästään nukkuessa. Vaikka kyllä nyt taas huomaa, miten tärkeä tuo tutti on - jos sen vaikka on pöydän kulmalle laittanut, niin R kyllä näkee ja menee se suuhunsa hakemaan.

Uniasioissa meillä ei nyt ole suurempia muutoksia tapahtunut entiseen. Mitä nyt ehkä päiväunien kesto on ennestäänkin vähän lyhentynyt ja aamupäivän unet saattaa jäädä joskus jopa kokonaan välistä. Yöunien ja siihen liittyen yöimetysten kanssa meillä on hyvin vaihtelevaa ollut, välillä pyörii ja hyörii kitisten  koko yön ja sitten taas saattaa nukkua hiljaa läpi yön. Yöimetyksiä yleensä ei ole kuin 1-2 ja en muista joikohan viime yönä kertaakaan - ehkä jotkut pikahömpsyt puoliunissamme.

Imetyksiä vuorokauteen mahtuu siis edelleen, vaikka edelleen vähenemään päin. Kyllä se silti tärkeää edelleen on. Tympeänä ilmiönä vaan nyt on poika alkanut puremaan!! Eihän se nyt kipeää tee, kun kahdella pikkuhampaallaan ottaa kiinni, mutta ei se kivaakaan ole - äidin mielestä, pojalla näyttää sen sijaan olevan hauskaa. Sitä se siis tekee, jos ei maitoa heru heti tarpeeksi nopeasti ja/tai kun lopettaa juomisen / ei haluakkaan juoda vaikka tissiä tunkee suuhun.

Nyt kun R osaa jo itse liikkua ja sitä mukaa vähän suunnitella omaa toimintaansa, on sisarustenkin kanssa alkanut muodostua leikkejä. Vaikka välillä nahistellaankin - S sanoo jo, että "R tulee ottamaan mun jutut", niin välillä S kutsuu Rn leikkimään yhdessä "kotiin" tai muuta mukavaa. S kun on monesti leikkiseuran tarpeessa, niin kohta pikkuveljestä on varmasti vielä enemmän seuraa - vielä ne lelut tahtoo lähinnä mennä suuhun. 

Aijemmin mainitsin myös, että vähän olen yrittänyt meilläkin vessahätäviestintää ottaa käyttöön ja pottaan ollaan alettu tutustumaan. Tai no, en minä tiedä onko tuossa varsinaista "viestintää" kun selvästi vaan huomaa, että nyt kakka tulee. Eli jos vaan hoksaan, niin potalle mennään ja nyt olen aamuisinkin ottanut potalle vaipanvaihdon yhteydessä. Muutamana yönä onkin ollut kuiva vaippa, niin etenkin semmosen jälkeenhän tuo potan käyttötarkotus tulee hyvin tutuksi.

Huomisen jälkeen luvassa vielä siis 10 kk-neuvolakuulumisia!

8 kuukautta

7 kk | 6 kk | 5 kk | 4 kk | 3 kk | 2 kk | 1 kk

Näin kasvettiin taas kuukausi ja 8-kk neuvolakin sattui "synttäripäivälle" niin nähtiinpä heti, miten on poika kasvanu.

Pitkäksihän häntä on kehuttu ja melko pötkylä hän on ainakin äidin silmissä ja käsivarsilla kannatellessa. Vaatteissa on käytössä vielä 68 (paitsi nyt pitää kehaista Noshin vaatteiden pitkäikäisyyttä - edelleen 50/56 body menee!).

MITAT 23.3. (suluissa 27.1. 6kk)

Paino 9090 g (8290 g)

Pituus 70 cm (67,6 cm)

Pää 44,9 cm (43,8 cm)

Painoa oli siis tullut vajaa kilo ja pituutta pari senttiä lisää kahdessa kuukaudessa. Käyrät meni hyvin tasaista kasvua keksikäyrän tuntumassa. Pää näköjään menee meillä -1 käyrällä, mikä ei ihme olekkaan kun molemmat vanhemmat on "pienipäisiä".

Seuraa hyvin esinettä ja kuulee molemmilla korvilla hyvin, pää kääntyy äänen suuntaan (tämä kuulemma alkaen 8 kk).

Tuossa vähän aikaa sitten Rhän söi vähän huonommin, kun hampaat teki tuloaan. Niitä onkin nyt jo kaksin kappalein, parin viikon välein putkahtivat. Kolmas tekee vissiin ylös tuloaan. Nyt onkin sitten ollut hyvä hampailla nakerrella ruokia, joita on alkanu uppoamaan isoja määriä. Neuvolantätikin heti kysyi, että sormiruokaillaanko, ja pääasiassa ruuat menee sormiruokana. Aamupuuro (ja vaihtelevasti iltapuuro) kylläkin lusikoidaan, ne muuten valmistan pääasiassa ämmään (äidinmaito) vielä niin siitäpä poika saa vielä lisää superfoodia. Sitten ei aina jaksa itse keskittyä siihen syömään vaan haluaa tulla syötetyksi. Itehän minä ruuat teen 99 % eli "tavallista" ruokaa syö ja melko karkeaakin on jo.

Pinsettiotettakin hän jo tapailee hyvin, Talk-muruilla on sitäkin harjoiteltu ja alkaa jo välillä saamaan pinsettiinkin. Ruuista ei oo tullut mitään reaktioita. Rintamaitoa hän vielä saa eli imetyksellä ollaan edelleen. Vaan nykyisin ei aina malttais oikein keskittyä tähän hommaan, pää seuraa ympärillä tapahtuvia juttuja. Tärkeitä on edelleen kuitenkin aamu- ja iltaimetykset. Öisin nykyään juo pääasiassa vaan 1-2 kertaa ja nekin saattaa mennä vasta aamuyön tunneille.

Nukkuminen on nyt viime aikoina ollut vähän hulinointia. Veikkaan noita hampaita syyksi. Kun ei se maitokaan tepsi enää tainnuttajaksi, yritetty kyllä on vaan ei se yleensä kelpaa sekään. Saa aina napata kainaloon hyssyttelyyn tai vähintäänkin kääntää toiselle kyljelle ja antaa tippunutta tuttia, että rauhoittuu. Ja tämä monta kertaa yössä,

Mehän alotettiin vauvauinti, pikkusen myöhässä noin niinkuin "vauvaksi" ja saa nähdä sukellusreflektin kannalta, vieläkö on. Tää nyt on ollut semmoista äidin ja pojan yhteistä aikaa (isi kun ei oikein perusta uimisen päälle) ja R on kyllä tykännyt tähän saakka kun kaksi kertaa ollaan uimassa käyty.

R on alkanut liikkumaan (koko ajan enevissä määrin) vaikkakin pääasiassa peruuttamalla (kuten isosiskonsakin aikoinaan) ja kieriskellen. Nyt vasta hoksasi, että kun ottaa vaikka maton reunasta kiinni ja vetää, pääsee eteen päin. Polviasentoon hän jo menee ja siinä keinuttelee itseään edes takaisin. Voi olla, että oppiikin konttaamaan ennen ryömimistä? Saa nähdä.

Muuta näin kuriositeettina mainitakseni, ollaan jo aloitettu vähän pottaharjoitteluja. Lähinnä tämmöisellä VVV-tekniikalla (varhainen vessahätäviestintä) olen muutaman kerran saanut h-hetkellä hänet potalle istumaan. Eipä tuon suhteen nyt mitään kiirettä ole mutta mukava oli hoksata, että tämmöinenkin viestintä meillä toimii.

Me & I:n kevät 2016 - minun suosikkini

Me & I julkaisi jo kevätvaatemallistonsa. Huomatkaapa muuten uudet nettisivut! Ne vanhat olikin jo melko köpöset. Vaatteiden esittelykuvissa on animaatioita! Hox! Huomatkaapa lisäksi MIESTEN vaatteet! Valikoimissa on kaksi miesten T-paitaa, onhan sekin jo jotain. Nyt pääsee isä ja lapset samistelemaan! 

Siispä esittelen tässä omat suosikkini. Olkootkin, että olen (uusien) vaatteiden ostolakossa, ainahan saa haaveilla.

Lasten vaatteista löytyy ihania unisex-värejä. Mallina olevalle pojallekkin on puettu vaaleanpunainen Sharks-paita, ja tämä paitahan on ihan loistava juttu sekä tytöille että pojille. Pyöriä on kyllä nähty ennen Noshin puolelta, ja autotkin on tuttuja PaaPiin puolelta. Toisaalta spekuloida voi aina, kuka matkii ja ketä. Dinosaurukset on tuttuja Me & I:n edellisistäkin mallistoista, nyt ihanan raikkaana vaaleansinisenä - myös sekä tytöille että pojille sopivasti. Raikkaita värejä, tuttuja retrokuvioita sekä forest-kuviointia. Pyöristetyt taskut lienee nyt IN - esim. Forest Dressistä löytyy siis nämä.

Naisten mallistosta löytyy ikisuosikkeja housujen puolella. Paitojen ja mekkojen mallit näyttävät ainakin pysyneen samoina. Kokonaisuudessaan on mallisto aika sinisävytteinen, muutamalla keltaisella ja punaisella lisäyksellä. Nuo turkoosin sävyt ovat mieleeni ja tottakai musta-valkoraita on aina ajaton ja yhdisteltävissä kaikkeen, mutta en silti voi olla kaipaamatta muita raikkaita värejä. Esimerkiksi tuo betoniautopaidan vihreä toimisi naistenkin vaatteissa. Ehkä niitä nähdään myöhemmin keväällä?

LAPSILLE

Kuvat: Me & I

Vaaleansininen Raptors -dinopaita
Pinkki Cats -kissapaita - kissoja ei voi koskaan olla liikaa
Basic striped leggings - mielenkiintoisesti toteutettu palloa ja raitaa samaan housuun
Cats bodysuit - kissoja...
Waves First Pants - tämä voi olla sellainen pakkohankinta, kun tuollaista kangastakaan tuskin missään on ;)
Limenvihreä Betoniautopaita - ihana väri ja tuota betoniautoapa ei ole tullut aikaisemmin vastaan
Dandelion dress - erikoisesti toteutettu hempeä kolmesta kaistaleesta ommeltu mekko

ÄITILLE

Kuvat: Me & I

Long Sleeve Boatneck Top - raidallinen venekauluksinen paita on ihanan raikas ja ajaton
Bullseye skirt - siniset pallot mustalla taustalla monikäyttöinen perushame
V-neck batwing top - emännänlahja, ehkä sittenkin pitää järjestää kutsut (toivottavasti nämä ei heti lopu kesken)
Circle waves bag - kassi on monikäyttöinen mutta ennen kaikkea, saako toivoa että kuosista tehtäsiin vaate? :)


Meille on perhekahvilaan tulossa esittelijä parin viikon päästä, eli pääsen itse ainakin jo hypistelemään piakkoin näitä vaatteita. Nyt kuitenkin kun nämä näin, alkoi omien kutsujen järjestäminen taas kutkuttamaan. Ehkä täytyy sopia kutsut myöhemmin keväälle ja toivoa, että kaikki ei olisi jo silloin loppuunmyyty (suosituimmat kun tahtovat aina loppumaan kesken!).

Mitkä on teidän suosikkeja mallistosta, joko olette päässeet näitä ostelemaan?

Raitabody

Tässä uuden vuoden ensimmäinen ompelutyö.

Kaavana jälleen OB:n Happy Squirrel (valekietaisubody). Body syntyi "tehdessä", jotain jujua siihen piti saada ja kun väritys on jo noin kirjava, oli sitä helppo jatkaa myös resorien puolelle. Toisen resorin minttu olisi näyttänyt toisessa liian pliisulta, ja taas tuo keltainen liian ruotsinlippumaiselta.

Nythän tuollainen raitabody oli Noshilla alennusmyynneissä enkä halunnut suoraan lähteä sellaista apinoimaankaan. Tuli mielestäni erittäin hieno (vielä muutama hienosäätö niin olisi täydellinen) ja käyttäjä oli ainakin tyytyväinen. Kokeilin tähän reunoihin kanttausten sijaan resoria ja se sopi ainakin tähän tarkoitukseen hyvin. Oli ainakin nopea "surauttaa".

Kaveriksi sopikin vaikka aijemmin ompelemani, baggyn kaavoista tehdyt keltaiset (okrat) housut.

Kankaat Nosh Organics.

5 kuukautta

4 kk | 3 kk | 2 kk | 1 kk

Joulun aatonaattona meidän poika täytti jo 5 kuukautta. Aika tosiaan rientää ja nyt vasta ehdin tätäkin postausta tekemään. Vauva tuntuu hirveän isolta, eikä todellakaan ole mikään pikkuvauva enää (alkaa uutta pikkuvauvakuumetta pukkaamaan, ehheh ;) ). Meillä oli 15.12. tosiaan se neuvolalääkäri, ja 5 kk-neuvola jää väliin kokonaan. Sieltä saadut mitat olivat (suluissa 29.10.)

7590 g (6640 g)

64.7 cm (62.2. cm)

42.7 cm (41.2 cm)

Eli tuosta kun vähän ylöspäin pyöristelee, niin saa varmasti osviittaa siihen, että 8 kg ja 65 cm on meidän 5 kk-mitat.

Vaatekoko tosiaan saa sitten olla jo 68, vaikka rinnalla on vielä joitakin 62-vaatteitakin. Kertsivaippoja käytettiin hetkellisesti koossa 3 (pyykkihuollon ollessa väliaikaisesti epäkunnossa), mutta kestovaipoissa saa olla jo S-koon vaipat.

Kuten kuvasta näkyy, varpaat on löytyneet ja niitä mielellään tutkitaan ja tungetaan jopa suuhun saakka.  Osaa kääntyä jo selältä mahalleen ja toisinkin päin joitakin kertoja, kun oikein haluaa. Ei silti viihdy pitkään lattialla yksin, vaan sylivauva tahtoisi olla.

Kuolaa valuu ja ikeniä kutittaa, eli hampaat on tulossa, jossain vaiheessa. Yöt on ollut välillä melkoista kitinää. Hetkellisestihän meillä oli pari yötä, että R nukkui melkein koko yön läpeensä (ainakin aamuyöhön heräämättä), mutta muutenhan tuo on melkoinen yösyömäri. Mahtaa johtua ihan vain äidistä, eli jos ei päivisin ehdikkään tankkailla tissillä niin usein, niin yöllä on mukava rauhoittua ja tankata sitten vähän enemmän maitoa. Eipä siinä, yömaitohan se parasta maitoa on. <3

Nukkumajärjestelyt edelleen on niin, että R nukkuu yöt minun vieressä, se on itselleni helpoin ratkaisu ja olen nyt järkeillyt, että myös täysimetystä tukeva. Rytmejä on vähän alkanut jo vakiintua, esim. tykkää nukkua iltapäivisin pitkät, jopa 3 tunnin päikkärit - jos vaan saisi siihen mahdollisuuden. S kun olisi heti herättämässä mölisemällä vieressä. Paras onkin, että jos on aamupäivällä ollut joku meno, niin jättää kaukaloon nukkumaan johonkin, mistä S ei hoksaa mennä heti etsimään (esim. eteiseen). Parhaiten nukkuu siis, kun S ei ole lähimailla.

Ei kyllä hirveästi olla nyt talven tullen ulkoiltu, mutta muutaman kerran käyty pulkkailemassa ja kyllähän R siitäkin tykkää. S olisi innokas pulkan vetäjä. Vaunuilla ollaan käyty lähikauppareissuja. Autoilla tykkää hirveästi, vaikka pukemisrumba on kyllä kaikkien hermoille käyvää eikä R tykkäisi siitä yhtään. Nyt on alkanut aktiivisesti seuraamaan muiden touhuja, eikä kyllä viihtyisikään sitten missään yksinään.

Meillä siis kasvaa perustyytyväinen vauva, jota välillä kiukuttaa ja se ei jää keltään huomaamatta. Hymyilee ja naureskelee, mutta osaa myös huutaa tahtoessaan jotain! :)

Kangasmaniaa

Joku saattaa muistaa, kuinka viime syksynä joulun alla tilasin Noshilta muutaman kankaan, sisältäen mm. suosikkiani Niityllä-kuosia. Ompelin pitkästä aikaa, lähes 15 vuoden tauon jälkeen, ensin Slle housut (muutama mittavirhe sattui mutta onneksi isompaan päin) ja sitten tunikan, mallin kopioin Sn jostakin paidasta.

Seuraavaksi surautin samoilla kuoseilla kummipojalle joululahjaksi paidan ja housut (jotka nekin oli vaatineet kuminauhan pysyäkseen päällä). Innostuneena tilasin joulualesta taas pari suosikkikuosia. Nuo kankaat odotti inspiraatiota lähes puoli vuotta! Äitiyslomalla sain viimeisiä päiviä lasketellessa ommeltua yhden mekon, ja paidan pikku hiljaa päikkäriaikoihin.

Kuukauden takaisilla kutsuilla tilasin ison kangaspaketin...

... ja sitten taas vähän lisää!

Osa kankaista on mennyt myyntiin ja vaihdokkeihin, mutta lisääkin on tulossa. Tilasin myös ompelutarvikkeita - seuravaksi alan ompeleen vauvalle bodeja. Ompelukoneen alla ois useampi tekele ja ideoita tuhat - sitten vaan tarvisi aikaa ne toteuttaa! :)

1 kuukausi

Tästä alkaa jälleen postaussarja, jossa seurataan vauvan vaiheita kuukausittain.

Täältä pääset kurkistamaan Sn 1-kk -postausta! 1kk

Kuukausi on mennyt kyllä ihan pikavauhtia ohi ja pienestä vastasyntyneestä alkaa kehkeytyä jo iso pikkuvauva. Kotona oleminen kahden lapsen kanssa alkaa jo sujumaan rutiinilla ja isosiskokin alkaa olla tottunut pikkuvauvan läsnäoloon, vaikka pieniä mustasukkaisuuskohtauksia edelleen välillä esiintyykin. 

Imetys meillä on lähtenyt sujumaan hyvin. Ensimmäiset kaksi viikkoa oli minun puolelta yhtä tuskaa, mutta sittenpä on helpottanut. Vauva syö ja nukkuu hyvin. Sen sijaan oon kyllä diagnosoinut itselleni suihkutissit, jonka vuoksi vauva joutuu hotkimaan maitonsa ja ilmeisimmin tästä johtuen tällä esiintyy jonkun verran massuvaivoja. Pahimpia on illat, jolloin vauva huutaa eikä viihtyisi kuin sylissä tai olalla massulleen. Yöt kuitenkin onneksi nukkuu. Meillä oli tiheän imun kausi siinä 2-3 vk iässä, jolloin yölläkin syötiin parin tunnin välein, mutta muutoinhan vauva nukkuu pitkän unipätkän siinä 22-23 - 03-05 välissä eli minäkin saan jopa nukkua! Aamulla ja illalla vastaavasti tietysti tankataan, keskipäivästä iltapäivään on myös pitempi unipätkä, jolloin koitan joitakin omia hommia ajoittaa tehtäväksi. Pulloa ei ole vielä käytetty, mutta siihen olen varautunut, pakastimessa on litrakaupalla maitoa odottamassa sitä hetkeä, että tämä mamma porskuttaa ilman vauvaa ulkoilmaan! :)

Massuvaivoista johtuvan itkeskelyn vuoksi oon jonkun verran kantanut vauvaa kantoliinassa. Pitäisi vaan muistaa ottaa se mukaan uloskin mentäessä. Vauva viihtyy vaunuissakin nukkuen, ja ollaan käyty jo paljon vaunukävelyillä. Sisarusrattaatkin tosiaan ostin vähän ennen synnytystä ja ne on ollut kyllä korvaamattomat!

Vauva on isosiskoaan selvästi isokokoisempi tässä vaiheessa, taidetaan pian hännystellä jo viittä kiloa ja pituutta tulee ropinalla lisää. Kaikki 50-koon vaatteet jäi kyllä hetkessä pieneksi, nyt on rinnan käytössä 56-62 vaatetta. Keskiviikkona taisi olla neuvola, päivitetään sitten tänne mittojakin.

Mitat 26.8. (suluissa 14.8.)

Pituus 57,5 cm (56,4) | Paino 5110 g (4670)| Pää 38,8 cm (38,0)

Tuttiahan meillä nyt on syöty, aivan päinvastoin mitä suunnittelin, synnäriltä saakka. Ihmettelin tosiaan toisena yönä sitä hirveää rinnalla riuhtomista, ja väsyneenä suostuin sitten kätilön ehdotukseen tutista. Sepäs tepsi heti ja vauva nukahti. Kova imemisvimma vauvalla siis on, ja siihen ei mikään rinnalla olo tepsi, koska vauva riuhtoo itsensä kyllä pois rinnalta tultuaan kylläiseksi, mutta haluaa silti vielä imeä lupsuttaa tuttia.

Huolimatta pienistä massuvaivoista, on vauva siis muuten tyytyväinen tapaus ja iloinen veitikka. Hieman epäilin havaintokykyjäni, kun näin vauvan hymyilevän ensimmäistä kertaa 2 pv ikäisenä (!), mutta tullessaan isikin sanoi vauvan hymyilevän ja samaa asiaa ihmetteli neuvolantäti 1vk-neuvolassa. Nyt viimeisen viikon aikana on vauva alkanut myös "juttelemaan", "äöö" ja "guu-uu" huikkaa monesti vastaukseksi, ja etenkin hoitopöydän vieressä olevalle neuvolasta saadulle aurinko-julisteelle hymyillään ja jutellaan. :)

Nimiasiaakin on jo kuumeisesti pohdittu (enhän sitä olekkaan tehnyt kuin viimeiset 10 kuukautta...) - on muuten ollut vaikeaa, kun mulla oli hirveän tarkat kriteerit, millainen nimen piti olla. Nyt taitaa olla etunimi jo päätetty - kun niitä kriteereitä hieman hölläsi - kyllä se tuo "pikku-ukkeli" alkaa nimeänsä muistuttaa. Sen sijaan toinen nimi on vielä ihan auki, vaikka joitakin ei-niin-mieluisia vaihtoehtoja on niitäkin pitkä lista. Kolmas nimi sen sijaan on päätetty jo kauan ennen syntymää. Sukunimiasiakin tulee hoitumaan tällä kertaa ripeämmin kuin viimeksi, viikko sitten käytiin isyydentunnustamisessa eli nimiäisjuhlia voidaan alkaa senkin puolesta jo suunnittelemaan.