Instagram @sarkkuk

keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Uudenvuoden aatto

Vuosi vaihtui jälleen kerran ja tosi nopeaahan se viime vuosi taas menikin. Aattoillan suunnitelmat oli hieman epäselvät. Serkku kutsui alkuillaksi luokseen illanviettoon, jossa olikin tarkoitus piipahtaa, kuitenkin siskoni halus ensin saunomaan, joten käytiin ensin muualla.


Itse kun olin jo täysissä tällingeissä, niin jätin saunan väliin ja sen sijaan keskityin katsomaan TV:stä ihanaa kissakoti -ohjelmaa. Siitä kissakodin naisesta tais tulla yks mun elämän idoleista. Määki tahon kissakodin ja pelastaa sinne kaikki maailman kissat! :(


Minun juomiset rajoittui tälle aattoa mansikkakuohujuomaan. Muuten hyvä, aito mansikkainen makukin löytyi, mutta vähän turhan makeaa. Mutta paremman puutteessa hyvin kelpasi.


Lopulta aikataulu venyi niin tiukaksi, ettei sinne serkulle enää ehdittäis, ennen ku ne ehtis lähteä jo kaupungille päin, jonne meillä taas ei ollut intoa lähteä. Mietittiin muita suunnitelmia, lopulta kuitenkin päädyttiin menemään porukalla takaisin siskon kämpille.


Täällä paikalliset kakarat alotti tuon ilotulitteiden ampumisen jo neljän maissa iltapäivällä. Saman tien juoksi Vallu kauimmaiseen pesuhuoneen nurkkaan turvaan. Siellä se sitten kyhjötti lähes koko illan, vähäksi aikaa sen huomio kiinnitty kämpille saapuviin ihmisiin. Kovasti se kuitenki halus iltapissille, mutta ulko-ovella sille jo iski paniikki, kun viereisellä  parkkiksella ja sitten vähän joka puolella paukkui ja räiskyi. Justiinsa saatiin pikapissi hoidettua ja sitte olikin jo kiire sisälle :(


Iltapalaksi vetelin perinteiset pari (kylmää) nakkia ja pottusalaattia. Keskiyön maissa bongailtiin parvekkeelta raketteja, sieltä kun on hyvät näkymät 3/4 Oulua. Melko paljon näytti palavan rahaa taivaalla, mutta siitä huolimatta tulitteet oli aika säälittävän näkösiä tusauksia muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.



Kohta muut lähtikin jo baarijatkoille, mutta itte totesin viisaammaksi jäädä vaan nukkumaan. Tosin se olikin oma hommansa, kun vähän väliä joku pommi paukkui, ja vielä kolmen jälkeen Vallun piti paeta takas kylppärin nurkkaan. Sitten saapuikin baariporukka tänne jatkoille, yritin kuitenki nukkua ja varmaan joskus yhdeksän jälkeen tuli sen verran hiljasta, että ei tarvinnu puolen tunnin välein raottaa silmiä :D Olin siis minäki melko väsyny ja pääsärkyinen uudenvuoden päivänä.

Kollektiivisen krapulapäivän pelastukseksi haettiin pitsaa ja katsottiin illalla muutama leffa. Tuon pitsa- ja karkkiähkyn jälkeen onkin hyvä hetki suunnata ajatuksia jälleen kerran sen terveellisen ruokavalion ja entistä ahkeramman liikkumisen pariin.



maanantai 31. joulukuuta 2012

Vuosi 2012: 2/2

Heinäkuu


Vuoden odotetuimmat ja parhaimmat bileet koitti, kun isosisko meni naimisiin. Jäinkin pidemmäksi aikaa Ouluun töiden merkeissä. Heinäkuusta muistan viileät ilmat, sateet ja ukkosen. Koitin syödä terveellisesti, ja käytiin lähimaastossa mustikassa. Aikamatkattiin myös kivikaudelle.

Elokuu


Täytin mahaani sekä siskon pakastinta mansikoilla. Kuun puolivälissä matkustin Tampereen ja Hookin siipien (nam!) kautta Ateenaan. Sielläpä vihdoin ja viimein sain graduani varten tarvitsemani materiaalin kasaan. Jatkoin matkaa Santorinille, jossa gradun ahkeran pakertamisen lomassa ehdin hieman loikoilla biitsillä, uida ja jatkaa juoksuharrastustani.

Syyskuu


Jatkoin terveellistä syömistäni mm. tuoreiden hedelmien avulla (nami). Käytiin parina ilta A:n kanssa ulkona syömässä ja jälkidrinksuilla - saatiin erinomaista palvelua ja herkullista jälkkäriä, jonka vedin hyvillä mielin naamariin :) Juoksentelin edelleen aamuisin, ja muutaman kerran kävin vielä uimassakin. Loppukuusta aloin hoitaan pihalla pyöriviä kissanpentuja. Kuukauden paras saavutus oli kuitenkin se, että lopetin tupakanpolton! Se kävikin varsin helposti, sillä se oli jo liikuntaharrastuksen myötä vähentynytkin jo aivan minimiin. Kun vielä sen jälkeen tupakka alko haiseen pahalta, ja pian myös maistuun vielä pahemmalta, kävi lopettaminen aivan luonnostaan.

Lokakuu


Alkukuusta käytiin parin päivän reissu Ateenassa, A papereiden ja minä opiskelujen perässä, ja sainkin viimeisen silauksen gradun kirjallisuudesta kasaan. Tällä reissulla myös uin kesän viimestä kertaa. Samalla reissulla sairastuin syysflunssaan, ja siitä jatkui jonkun aikaa pahan olon ja ruokahaluttomuuden riemukulku, jonka sain kuitenkin lannistettua kaupasta löytyneillä näkkäreillä. Taistelin juoksemisen ja suklaakakkuhimon kaksinkamppailussa, ja kakkuhimo valitettavasti voitti :D Sain kuitenkin gradun kirjoitettua kasaan, ja sen jälkeen taas aikaa kävelyksi muuttuneelle harrastukselle läpi tyrskyävän rannan. Lucyn ja Lisan kanssa jatkettiin kissaemona ja -setinä toimimista.

Marraskuu


Jatkoin kissanpentujen pelastamistöitä, ja möllötin kotona omien poikieni kanssa mm. suomalaisia sarjoja katsoen. Kuun puolivälissä menin Tampereelle koiravahdiksi, ja söin mm. kauan himoitsemaani pitsaa! Tulin Ouluun, ja kävin juoksemassa Cooperin testin. Vallun kanssa alettiin lenkkeilemään.

Joulukuu


Edustin arkeologian pikkujouluissa tulevaisuuden minääni eli hullua kissanaista. Lumi satoi, ja ulkoiltiin Vallun kanssa rapeissa -20 - -25 pakkasissa. Itsenäisyyspäivää vietettiin hyvän ruuan ja voittoomme päättyneen (jokatorstaisen) Caion tietovisan parissa. Jouluna  Jouluviikolla syöpöttelin itseni ähkyyn hyvällä ruualla ja suklailla. Vuoden saldoksi jääkin jo melko muhkean kokoinen pötsi.

lauantai 29. joulukuuta 2012

Vuosi 2012: 1/2

Viime uuden vuoden vaihtumisen vietin Kreikassa. En tehnyt mitään lupauksia, sen sijaan toivoin vuodesta 2012 parempaa, kuin edellisistä. Nyt vuoden päättyessä pitää sanoa, että kaikenlaista on taas tullut koettua ja nähtyä, sekä ikävässä, mutta onneksi myös positiivisessa mielessä. Elämän tasapainoa se kait sekin sitten on.

Oon nyt koonnut tähän vuoden positiivisimpia kohokohtia. Aluksi meinasin mennä kuva/tapahtuma per kuukausi tyylillä, mutta ei se ihan onnistukaan :) Tässäpä kooste ensimmäisen puolikkaan vuoden tapahtumista.

Tammikuu


Jos en jouluna saanutkaan lahjoja, niin tammikuussa iloa riitti yllätyksen muodossa, kun A toi kadulta bongaamansa likaisen ja märän reppanan mun ja Lucyn kaveriksi. Vaikka aluksi pelkäsin rajua yhteenottoa, niin osoittautu nämä kaksi kissaa heti kuin veljeksiksi. Otin myös tavoitteeksi saada graduni valmiiksi, ja niinpä käytinkin päivät sen näpyttämiseen, välillä kissakaverustenkin avustuksella. Säät oli hieman mitä sattuu, useimmiten kylmää ja sadetta, ja sydän heltyi myös erään koiran yömajoittamiselle.

Helmikuu


Sain gradun "valmiiksi", eli ohjaajan mielestä se kaipasi lisätutkimuksia. Hain siihen myös stipendiä, mitkä automaattisesti tarkoittivat sitä, että tavoitteestani huolimatta en tälle kevättä valmistuisi. Suomen matkat oli kuitenkin jo varattu, eli ei auttanut kuin valmistautua matkaan mm. tuhoamalla viimeiset salmiakkivarastot. Kirjotusurakan ja totaalilaiskistumisen päätteeksi päätin viimein nostaa ahterini ulos sohvasta, ja aloin kävelemään rannalle, välillä koirakaveri mukana. Kaikki koirat ei kuitenkaan olleet niin ystävällisiä, kun keskeytin erään lauman luunsyöntituokion ja olin lähes tulla itsekin samalla syödyksi. Kylmät ilmat jatkui, ja A toi meille uuden lämpöpatterin. No sitä iloa ei kauan kestänyt, kun sitä liikuttaessa siihen tuli oikosulku, joka katkaisi kaikki sähköt (mukaan lukien veden tulon). Oli kyllä niin alkeellisissa ja kylmissä tunnelmissa vietetty seuraava yö, etten muista toista aikoihin kokeneeni.

Maaliskuu


Tulin Suomeen Tampere ensimmäisenä pysäkkinäni. Aloin syömään terveellisemmin, ja aijoin ottaa myös kevätulkoilusta ja -auringosta kaiken irti. Kävin mm. hiihtämässä ensimmäistä kertaa vuosikausiin. Juhlittiin äitin 50-v synttäreitä. Kävin ehkä viimeisissä kunnon opiskelijabileissä, ja toki tähän kuukauteen muutamat muutkin bileet mahtui.

Huhtikuu


Pääsiäisen korvilla juhlittiin minun synttäreitä ja läksiäisiä, joihin ruhtinaalliset kaksi vierasta kehtasi saapua. Kokeilin myös (itse laitettuja) ripsienpidennyksiä, jotka pysyi kunnossa noin viikon (en kokeile enää). Matkustin Tampereen kautta Ateenaan tarkoituksena selvittää graduun liittyviä lupa-asioita, joille kuitenkin oli jo kaikki voitava tehty. Vietin synttäreitäni yksin, flunssassa ja seuranani pala kakkua ja leipomon sämpylä. Menin takaisin Santorinille, jossa kesä ja turistisesonki olivat juuri alkamassa.

Toukokuu


Töitä, töitä ja töitä. Mainitsinko jo ne työt? Tarkoitus oli kokeilla pari päivää, miten menee, mutta tekemisen puutteesta jäin sitten aasiksi. Olin kyllä jo ihan kypsä parin viikon jälkeen, mutta se kuuluisa suomalainen sisu kaivettiin ahterista esiin. Tämä sai pohtimaan sitä, mitä ihmiset joutuu oikeasti tekemään elantonsa eteen, ja että joku (ja vieläpä aika moni) haluaa tulla tuolla palkalla ja oloilla tuonne töihin, vuodesta toiseen. Asiat on siis vielä huonommin muualla. Samalla olin kiitollinen siitä, miten hyvin Suomessa asiat on, ja samalla tunsin syyllisyyttä siitä, että itellä on se kultalusikka siellä ahterissa, eikä voi "käsiään liata" oikeissa töissä. Sitten valitetaan, että Suomessa on liian huono palkka, ja sosiaalituet liian pienet.. huh.

Kesäkuu


Saavuin hieman salamyhkäisesti Suomeen yllättämään siskoni tämän polttaripäivänä, joka sujui loistavasti. Juhannuksena mentiin konkkaronkalla Kajjaanin seuduille mökkeilemään ja maisemamatkailemaan. Käytiin veljen lasten synttäreillä, ja mun terveellisempien elämäntapojen kiristäminen oli kyllä jälleen koetuksella näinä viikkoina. Aloin lenkkeileen taas Vallun kanssa, hitaasti mutta varmasti.

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Joululahjat

Nyt kun on viimeinenkin paketti avattu, niin tässäpä pieni kooste siitä, mitä se pukki toikaan lahjaksi.


Pari leffalippua. Onkin ollut tarkotus käydä muutama parhaillaan pyörivä leffa katsomassa, niin nämä kyllä tuli oikeaan tarpeeseen.


Paketti saatesanoilla "vanhemmalle [siskolle] enemmän prosentteja". Konjakki meneekin kyllä hyllylle varastoitumaan. Suklaat sen sijaan päätynee mahan täytteeksi ainakin jossain vaiheessa...


...nimittäin tuli sitä suklaata lisääkin. Lisäksi jenkkiläisten kopio dominokekseistä, etenki tuo rasia on kyllä niin hieno, että sen varmasti säilytän jatkossakin.


Meripihkahelmet. En ookkaan aiemmin mitään meripihkaista omistanu, vaikka monesti onkin ollut mielessä ostaa, se kun tunnetaan myös nimellä "kivikauden kulta".


Ensimmäisestä avatusta paketista paljastui tämä aattona päälläni ollut H&M:n paita. Väriltään tummansininen, ja kivoilla yksityiskohdilla: mustat pitsihihat ja takana suurehko ja selkeästi erottuva vetoketju. Kissankarvat tosin eivät sisältyneet alkujaan pakettiin.. No, tämähän oli lahja itseltä itselleni - sattui löytämään H&M:n aletangosta ja viimeisiä kokoja, joista yksi jopa mahtui täydellisesti päälle, vaikka en aluksi meinannut paitaa edes kokeilla, kun ajattelin sen olevan kuitenkin pieni. Sovituksen jälkeen se päätyi kuitenkin lahjapakettiin.


Sekalainen setti kosmetiikkaa, jotka kaikki tuli kyllä toiveestani tarpeeseen. Kynsiviilat on taas loppu, niitä kun mulla kuluu ja häviää jatkuvasti. Hajuvesivalinnassa olin itse mukana, piti saada joku kiva tuoksu arkikäyttöön. Luomiväreille mulla käy aina vähän hassusti, ja etenkin tuollasia metallisia sävyjä ei tällä hetkellä ole olemassakaan, kun viimeisetkin on hajonneet. Monikäyttöhuivi päätyy kyllä heti käyttöön, ja dödöjä nyt ei ole koskaan liikaa.

Lisäksi jonkun verran rahaa, jotka kyllä menee heti tarpeeseen. Mitäänhän en siis varsinaisesti lahjaksi toivonut, koska mun tarvitsemat asiat, eli lähinnä vaatteet, on sitten sellasia, että hankala niitä on sovittamatta ostaa. (Ja mihinpä minä tällä hetkellä mitään tavaraa laittaisinkaan). Siispä suuntaankin tämän viikon aikana vielä alennusmyynteihin muutamaa tarvehankintaa varten.