HopLopissa

Viimeksi käytiin HopLopissa viime keväänä talviloman aikaan, kun S oli vielä pikkutaapero ja minä maha pystyssä eli vähän hurjaa oli meno! Nyt S vähän aikaa sitten taas katseli valokuvia ja näistä innostuneena (ja liekkö ehkä kerhossakin kuullu? Who knows...) alkoi höpöttämään, että haluaa "Hoppoppiin". Niinpä tuli kuin taivaan lahjana viesti meidän MLL:n piirin perhekahvilavastaavalta (tms.), rttä perhekahviloihin tarjotaan 3 ilmaislippua HopLoppiin.

Ajatukseni oli kyllä, että useampi lapsi olisi päässyt mukaan, mutta muun tiedon puuttuessa ajattelin, että ne on vain ne kolme lippua eli lopullisena kokoonpanona menin sitten Sn ja siskoni kanssa tuonne (meinasin ottaa Rnkin mukaan ajatuksella, ettei vauva varmaan lippua tarttisi, mutta Sn perässä ei ois kyllä vauvan kanssa pysynyt millään). Ja olipa harmitus kova, kun sanottiin, että se olisi ollut 1 lippu per lapsi JA aikuinen...! No, oli ja meni, mutta harmittaa silti edelleen, että olisihan tuo pitänyt(?) tajuta edes varmistaa.

S ainakin oli ihan innoissaan ja säntäsi heti liukumäkiin ja trampoliinille. Sopivasti mun puhelimen akku hajosi lopullisesti enkä saanut kuin pienen pätkän videoa talteen ja jonkun kuvan (joista muutama ei tallentunutkaan). Onneksi Verkkokauppa on heti seuraava ovi eli kävin hankkimassa uuden akun.

Tämä 2v5kk alkoi olla jo melko sopivan kokoinen, että pääsi esim. liukumäet (paitsi ne spiraalit) laskemaan yksin ja osasi kiipeilläkkin jo kiitettävästi. Silti ei tuommoista voisi yksin päästää kulkemaan, esim. tuonne labyrinttiin eksyisi kyllä ja muutama hurjempi liukumäki siinä myös on. Tilivuoren päälle ei näin pieni vielä voinut kiivetä ja siinä sattuikin pieni vahinko, kun joku isompi valui päälle.

Itse ehkä puolestaan on jo liian vanha noihin, selkä ei taivu kunnolla ahtaimpiin paikkoihin ja nuo liukumäet ottaa jo mahan pohjasta. :D

On tuossa neidille muisteltavaa taas pitkäksi aikaa, eli ei ainakaan puoleen vuoteen tarvi käydä.

Levoton yö

Piti herätä virkeänä tähän päivään, mutta olipa vaan semmoinen yö!

Nukkumaanmennessä R jo nukahdettuaan heräsi kunnon huutoitkukohtaukseen, johon ei auttanut kuin syliin otto ja hytkyttely. Puolilta öin, itsekkin jo unessa, heräsin kun R taas havahtui hirveään itkukohtaukseen eikä huolinut ees tissiä. Vähän aikaa heijasin, lopulta noustiin ylös ja menin samalla katsomaan, mihin S oli mennyt. Siellä tämä istui olohuoneen sohvalla piirrellen, isin pilkkiessä vieressä. R onneksi rauhottui ja nukahti, mutta S tuli kohta yläkertaan suklaamuna kädessään. Oli kehveli kantanut tuolin ja kiivennyt karkkikaapille! Sain tytön onneksi houkuteltua sänkyyn takaisin ja nukahtikin heti. Kohta taas heräsin Rn huutoon. Skin vähän havahtui ja pyöri unissaan.

Vielä tämän jälkeen piti herätä siihen, että S pyörähti - ja tippui sängystä alkaen itkemään. (Ei itse muistanut tästä seuraavana päivänä mitään). Isi taisi herätä sohvalta tähän ja tuli hakemaan Sn viereensä omaan huoneeseen (luuli vain Sn lyöneen päänsä tai jotain, mutta selvitin myöhemmin päivällä, että putosi sängystä).

Viiden maissa R huusi taas. Samalla tajusin, ettei tämä ollut edes maitoa juonut koko yönä - normaalistihan lupsuttaa varmaankin tunnin välein. Kun ei se tissi kelvannut vieläkään, annoin pojalle vähän Panadolia, sitä onneksi otti lähes koko annoksen, ja nukahti kohta. Itse kukuin hetken aikaa, mutta kuuden jälkeen väsymys vielä voitti ja oli pakko ummistaa silmät.

Tunnin päästä, taas huutoa. Annoin jo suosiolla uudestaan Panadolia. Tämän päälle R jäi vähän jo hereille, ja sain sylissä tissille ja maitoa juomaan. Sitten vielä hetkeksi nukahti, kunnes S kahdeksan jälkeen tuli pirteänä "S heräti" ja Rnkin samalla herätti, tämän jo hymyillessä. Maitokin onneksi kelpasi, eikä päivällä huutanut ollenkaan.

Mitä diagnoosia tässä sitten keksisi. Massu? Korvat?? Hampaat???

Tonttulassa

Aikainen tonttu lahjat nappaa... Tänä vuonna alotin joulupuuhat jo näinkin varhain.

Ideahan lähti, kun isi sanoi ettei hällä ole kunnon talvipipoa. Mitäs sitten muuta kuin ompelemaan eli isänpäivälahja (mm.) sillä paketissa. Sittenhän se idea lähti lapasista (tai piposta tässä tapauksessa) ja ompelukone onkin hurissut hyvää vauhtia.

Ensi sijassa nämä menee myyntiin, mutta jos ei mene kaupaksi niin onpahan pukinkonttiin täytettä.


Piparipari-kangas: Pieni Hattutehdas
Muut kankaat Noshin

3 kk neuvola

Torstaina käytiin Rn 3kk-neuvolassa, taas oli eri terkka meillä vakinaisen sijaisen sijaisena vissiin! R sopivasti nukkui reilun tunnin aamupäivällä niin jaksoi olla virkeänä tarkastuksen ajan. Nukkumisrytmistä kysyikin ja ei kyllä kahta samanlaista päivää ole, mutta yöt tankkaa maitoa, jaksaa jo valvoa pitemmän pätkän aamu- ja iltapäivällä. Lapsentahtisesti on täysimetyksellä eli syöntivälit kyllä vaihtelee. Terkka mainitsikin vauvan pitävän maidontuotantoa yllä tuolla yösyömisellä. Jaksan kun vauva nukkuu vieressä, niin ei tarvitse heräillä ja pomppia sängystä ylös koko ajan.

Hyvin oli R taas kasvanut, 6640g ja 62,4 cm eli painoa reilu 600g/kk ja pituutta 2 cm lisää. Painokäyrä tekee pientä tasaista siksakkia, mutta niin käsittääkseni asiaan kuuluukin. Pituus on hieman lähtenyt miinuksen puolelle, mutta terkka näytti kasvuennustekaaviota, joka siis laskettu vanhempien pituuden perusteella, ja tämän mukaan odotus on -0,55 ja sitä kohti pituus siis on menossa, mitä terkka piti hyvänä asiana.

Eli muillekkin samoja aiheita pohtiville tiedoksi, ettei sen kasvun pidäkkään mennä lineaarisesti ylöspäin koko ajan!

Saatiin myös rokotteet. Rota maistui hyvin. Piikeistä sen sijaan itku tuli vaan pakkohan se on ne laittaa. Meni kuitenkin ohi, kun terkka heilutteli värikästä lelua ja R keskittyi sitä seuraamaan.


Seuraava aika meillä on vasta joulukuun puolivälissä. Kysyjille tiedoksi, että vähintään siihen saakka mennään täysimetyksellä ja jos vain hyvältä näyttää, kuten vakaasti uskon, niin ainakaan ennen 5kk en näe tarvetta alkaa kiinteitä aloittamaan.

Rokotteet annettiin kymmenen jälkeen. Kolmelta R aloitti hirveän huutamisen, johon oli pakko antaa Panadolia ja sillä selvittiin iltaan saakka. Yöunille alettaessa huuto alkoi uudelleen ja annoin toisen pikkuannoksen Panadolia. Sillä selvittiinkin sitten. Vatsa ehkä ollut tavallista löysempänä, ja arvatkaa muistinko edes, että suositus ois pitää kertsejä rotan annon jälkeen... No, oli ja meni.