Toinen iso päätös oli tehtävä kielen opiskelun suhteen. Ensi vuonna koulunsa aloittaville A1 -kieli kun aloitetaan jo ekaluokalla. Vaihtoehtoja ei ollut mitenkään liikaa - englanti, ruotsi ja saksa - mutta silti aiheutti harmaita hiuksia. Tottahan toki olin ensin englannin kannalla. Mutta kun tytöltä itseltään kysyin, hän halusi oppia ruotsia. "Pystyn sitten puhumaan serkkuni kanssa." Lisätietoa miettimiseen sain, kun osallistuimme kaupungin järjestämään kieli-iltaan. Siellä painotettiin, ettei ehkä englanti olisikaan nykylapsille järkevin A1-kieli, kun sitä lapset oppii sujuvasti jo muualtakin.
Ainakin Oulussa oli tarjolla monipuolinen valikoima muita kieliä sitten B-kielten opiskeluun. Kuitenkin kansainvälistyvässä maailmassa minua jäi surettamaan se, että kuitenkin monen suuremman kielialueen kieli ei valikoimiin kuulu. Varsinkin kielten eurooppasentrisyys jäi päällimmäisenä mieleen. Päteviä kieltenopettajia löytyisi varmasti muillekin kansainvälisille kielille, joita tulee tarvitsemaan tulevaisuudessa varmasti yhtä suurella todennäköisyydellä, kuin englantia, puhumattakaan ruotsista. Ymmärrän, että kyseessä on varmasti resurssiasia. Ehkä meidän pitää siis tyytyä tähän valikoimaan ja mahdollisesti tarkkailla opistojen kielikursseja, jos haluamme oppia lapsille muita tärkeitä kieliä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahduta kommentillasi!